Näistä teemoista sen verran, että eiköhän niiden todellinen konkretia selviä sitten, kun niitä on aika toteuttaa. Tai pikemminkin, kun niitä pitäisi toteuttaa. Olisi mielenkiintoista nähdä todellista faktaa vuosien varrelta, kuinka useassa tapauksessa vaaliteemat ovat toteutuneet ja sitä kautta näyttäneet/täyttäneet konkretiansa. Sanat ovat sanoja niin kauan kuin ne muuttuvat teoiksi (huh, huh, annoin jo itselleni anteeksi tämän viisaan lauseen) vai onko tässä todella kyse siitä kenellä on paras (lue: uskottavin) teema? Toki ehdokkailla täytyy olla jotakin, johon uskoa ja edustaa uskomaansa asiaa, mutta usein nämä teemat tuntuvat väkisinväännetyiltä. Asian ei tarvitse olla näin, siltä vain tuntuu. Tosin en myöskään ole mikään politiikan asiantuntija, enkä edes halua leikkiä sellaista.
Lievästi puistatti, kun toiselle kierrokselle selvinneet alkoivat ensitöikseen kosiskella keskustalaisia ääniä ja katseet kääntyivät huolestuneesti maaseudun puoleen. Eiköhän sieltä melko tasaisesti riitä ääniä molemmille, vaikka Saulilla on takanaan Matin julkinen "annan ääneni Saulille" tuki takana. Tarja puolestaan vetosi keskustan naisiin, jotta edes jonkinlainen tasapaino säilyisi. Näihän tämä menee pelinhengen mukaisesti.
Nyt vasta tämä tuntuu oikealta vaalilta, kun ehdokkaita on kaksi ja ääniä ei sinkoile hajanaisesti sinne tänne (tosin monet jättävät edelleen äänestämättä). Oma ääni menee samalle ehdokkaalle kuin kuusi vuotta sitten. Eli mun puolesta Halonen saa jatkaa ja vahvistaa kokemustaan maamme presidenttinä. Sauli on sen verran kovaksi keitetty poliitikko, että varmasti poliittista uraa on tarjolla jos vain mies itse aikoo uraansa politiikan parissa jatkaa. Mutta, kun asiasta päättävät lisäkseni muutama muukin kansalainen, niin yhtälailla muiden hommien etsiminen voi koskea Tarja Halosta. Tässä asiassa kansa on viisaampi puolentoista viikon kuluttua.