Tässä linkki, jossa arvioidaan liigan viime kauden "kovimmat iskijät":

http://www.nyrkkialeukaperiin.com/node/25

Aika moni tuolta listalta on poissa tulevalta kaudelta. Arvostaa näitä taitoja tahi ei, niin pakko myöntää, että mieluummin meillä kuin vastustajalla - olettaen että varsinainen pelaaminen sujuu tyydyttävästi...

Mutta lähtökohtaisesti tosiaan en missään nimessä toivo, että aloittaisi meidän ykkösenä. Hyvässä tilanteessa siihen rooliin vielä hankittaisi jokin muu peluri, mutta lienee realistista odottaa, että sellaista hankintaa ei enää tule.

Olen samaa mieltä, että ideaalitilanteessa saataisiin vielä ykkösketjun keskelle joku huippu. Vänttinen olisi tällöin varmasti loistava puolustava sentteri kolmosessa. En minäkään kuitenkaan usko, että tässä vaiheessa enää oltaisiin hankkimassa uutta kovan luokan pelaajaa. Korkeintaan sellainen voi tulla kesken kauden - kuten Guolla viime vuonna.

Kyllä kaikki viittaa siihen, että sekä Tappara että Vänttinen itse haluavat nähdä miehen kyvyt suuremmassa kiekollisessa roolissa kuin mitä hän on tähän mennessä Jypissä saanut. Tämä on varmasti painanut vaakakupissa, kun Vänttinen on pättänyt Tapparaan tulla (vaikka asiassa olisi muitakin taustamuuttujia).

Itse olin vähän kaavaillut saman suuntaisia ketjuja kuin "juti" tuossa ylempänä:

Sindel-Vänttinen-Lucenius kuulostaisi oikein toimivalta. Sentterin rooli puolustuksessa on kuitenkin laitureita tärkeämpi, joten voi olla vain hyvä, jos juurikin keskellä pelaa kentällisen puolustavin hyökkäjä. Lucenius puolestaan on tähän mennessä onnistunut selvästi paremmin "vapaassa" laiturin roolissa kuin kurinalaisuuttaa vaativassa sentteripelissä. Luce vaikuttaa parhaimmillaan hieman Ville Peltoselta - älykkäältä kiekolliselta laitahyökkääjältä. Ja jos tiedot Sindelin maalintekijänkyvyistä osoittautuvat oikeaksi, hänellekin sopin paikka lienee laidassa.

Koskela-Guolla-Pekkala olisi myös minun valintani kakkoseksi. Koskela lienee yksi joukkueen suurimmista kysymysmerkeistä. Hän on vielä muutama vuosi sitten takonut tähtiluokkaan oikeuttavia pistesaldoja, mutta on sittemmin tullut reilusti alaspäin. Silti viime kaudellakin hän pelasi hetken aikaa hyvin juuri Guollan (ja Nemon) kanssa. Siksi haluaisin kokeilla josko Koskelan ja Guollan yhteys löytyisi taas uudestaan. Ei niitä yli 50 pinnaa kaudessa tehneitä kavereita niin paljon nykyliigassa ole, että ihan heti kannattaa hylätä, jos uralla tulee vaikeita hetkiä. Toki nyt lienee viimeinen tilaisuus Koskelalla nousta takaisin sille tasolle, millä hän on jo ollut Kalpassa ja ensimmäisenä Tapparan vuonnaan.

Pekkalan tehtävä olisi tuossa ketjussa stuntata Ville Niemistä. Tehtävä on haastava, mutta sen minkä Pekkala peliälyssä ja kovuudessa häviää, hän voi yrittää korvata vauhdilla. Asenne hänellä vaikuttaisi jo valmiiksi kohtuullisen hyvältä. Joka tapauksessa Guollan ja Koskelan kanssa samaan ketjuun tarvitaan nopeutta ja vääntövoimaa.

Nopeusominaisuuksien suhteen Tapparan hyökkääjätilanne näyttää harvinaisen hyvältä. Toisaalta, sen kääntöpuolena fyysisiä hyökkääjiä näyttäisi olevan niukasti.

Aamun Pravda taruilee siihen malliin, että Harri hakee tosissaan paikkaa auringossa Sharksin kesäleirillä ja jos ei paikkaa ylhäällä aukea, farmikin on mahdollinen. Liiga-avauksen kerrotaan jäävän varmuudella väliin, joten mahtaako herraa näkyä Hakametsässä ensi kaudella lainkaan? Iso tappio maalinsuulle, koska se toistaiseksi vielä vähän tuntemattomampi Nieminen on kuitenkin joukkueen kantavana voimana ja takuuvarmana suorittajana mysteeri.

Pitkä on tie vielä kesäleiriltäkin pelaavaan kokoonpanoon - edes farmissa. Olen ymmärtänyt, että Sharksilla oli jo viime kaudella ainakin 5 maalivahtia organisaatiossa. Ja jos Nabakov ei jatka, niin tuleeko silti tilalle toinen kokenut maalivahti organisaation ulkopuolelta? Eli Säteri näyttäisi tällä hetkellä olevan lähtökohtaisesti joukkueen viides tai kuudes maalivahti.

Olisiko Säteri valmis lähtemään myös ECHL:ään? Entäpä AHL:n kakkosmaalivahdiksi? Tekeekö Sharks kesän aikana kauppoja maalivahdeista? Koska jos Sharks ei luovu nykyisistä maalivahdeistaan, Säterin olisi rookiena pelkästään leirinäytöillään ohitettava muutama itseään kokeneempi saadakseen peliaikaa edes AHL:stä...

Paljon on siis vielä auki, mutta loppukesästä olemme jo viisaampia, kun on alustava käsitys Sharksin rosterista...

Ainoo asia mitä mä tässä uudessa "Soriumissa" pelkään on se, että lipunhinnat nousee ihan v....sti. Toivottavasti toi oheismyynti ja kaupungin vuokrahelpotukset pikkusen auttaa asiaa ja lippujen hinnat pysyy kurissa. Isossa helsingin kaupungissakin toi matseissa käyminen on aika kallista puuhaa (ainakin hjalliksen halllissa).

Päinvastoin!

Helsingissä lippujen hinnat laskivat aikanaan reilusti Jokereiden siirryttyä Hartwall Areenalle. Varmasti parhaat paikat olivat silloinkin kalliita, mutta ainakin rivikatsojalle merkittävintä oli, että tarjolle tuli runsaasti halvan hintatason paikkoja, joilta näki kentän hyvin. Areenalla ylimmät rivit ympärin hallin maksavat nykyään muistaakseni 13€, ja niiltä näkee omiin tarpeisiini kelvollisesti (paremmin kuin Hakametsän parvelta). Seuraava kategoria, jolla pääsee mm. yläkatsomoiden alaosiin ja alakerran päätyihin, on muistaakseni 17€. Yläkatsomoiden alimmat rivit ovat mielestäni Hartwall Areenan parhaat paikat keskittyä pelin seuraamiseen.

Myöskään viittauksesi "Hjalliksen hallin" kalliiseen hintatasoon ei pidä paikkaansa: HIFK:n peleissä käyminen vanhassa hallissa on olennaisesti kalliimpaa kuin Areenalla. Ennen kaikkea HIFK:n kotiluolassa halpoja paikkoja on vain ylhäällä kulmassa (Helsingin vanhassa hallissa kulmat eivät mukaile kaarretta kuten hakametsässä, vaan niissä joutuu istumaan vinossa). Pitkillä sivuilla piippuhyllytpaikatkin ovat järjettömän hintaisia (muistaakseni 25€) - varsinkin kun otetaan huomioon, että ne ovat enemmän tai vähemmän näköalarajoitteisia! Helsingin vanhassa hallissa myös ruuhkat myyntipisteillä ovat olennaisesti pahempia.

Eli eräänlaisena yhteenvetona omista ajatuksistani: Minä en tiedä kannattaako Tampereen Keskusareena taloudellisesti. Tunnelmakaan harvoin nousee kattoon näissä isoissa halleissa. Sen sijaan katsojalle pelien seuraaminen on keskimäärin halvempaa ja kentälle näkee paremmin. Samalla myös palvelut monipuolistuvat ja nopeutuvat.

Itse kannatan ehdottomasti moderneja halleja, koska en kuitenkaan olisi suuna päänä seisomakatsomossa, vaan mieluummin seuraan peliä hyvältä paikalta, ja nautin erätauolla oluen ja vaihtelevasti erilaista syötävää.

Mikko Leinonen, ole hyvä ja EROA.

Mikko Leinonen, ole hyvä äläkä eroa!

Leinosen aikana Tappara on ollut SM-liigan neljänneksi menestynein organisaatio. Tapparan resurssit eivät kuitenkaan yhdelläkään kaudella ole olleet edes neljän suurimman joukossa. Käytönnössä Tappara on suurimman osan kausista ylittänyt sen sijoituksen, johon se taloudellisten voimavarojensa perusteella kuuluisa. Eikä tämä rajaudu edes pelkästään vuosituhannen alkuun: viimeisestä kolmesta kaudesta Tappara on kaksi kertaa ylittänyt sekä asiantuntijoiden (kts. esim. Jääkiekkolehden kaudenalusnumero) ennakkoarviot että budjetin mukaisen sijalukunsa.

Pitäisikö Leinosta syyttää sitten siitä, ettei ole pystynyt hankkimaan enemmän resursseja? Paras vertailukohta löytyy naapuriseurasta, joka on samoina vuosina lähes aina ollut korkeintaan samalla tasolla Tapparan kanssa, mutta yleensä hieman alempana liikevaihdolla mitattuna (toki myös menestyksellä). Jokerit, HIFK, Kärpät ovat luonnollisista syistä Tapparaa suurempia. Tepsinkin pitäisi olla, vaikka typerän johtamisen ansiosta seura ajettiin miltei konkurssiin. Näiden lisäksi Lukolla ja Bluesilla on omistuspohjastaan johtuen yleensä enemmän rahaa käytettävissä. Eli en usko että toimitusjohtaja pystyisi tekemään mitään merkittäviä liikkeitä, mikä nostaisi Tapparan resurssitasoa - paitsi hankkimalla uuden hallin. Ai niin, sellainenkin on tulossa...

Siten pelaajahankinnat. En usko että vuodesta 1999 eteenpäin löytyy yhtään toista seuraa, joka on onnistunut hankkimaan niin paljon sellaisia pelaaja, jotka joukkueeseen tullessaan ovat joko vain lupaavia nuoria, tai urallaan laskusuhdanteessa olevia kokeneempia, mutta Tapparassa ovat nousseet uudelle tasolle. Koska sama linja on jatkunut valmentajasta toiseen, en usko että onnistumiset lankeavat pelkästään valmentajan ansioksi. Kyllä hankintapäätöksistä suurimman vastuun kantaa TJ. Vai tietääkö joku toisin? Kuka scouttasi Enlundin, Lehterän, Säterin, Luceniuksen, Strömbergin, Karjalaisen, Leimun?

Loppuun vielä se kaikkein huonoin peruste Leinosen jatkamiselle - mutta pakko sekin on mainita - eli kuka sitten tulisi tilalle? SM-liigassa ei ole kuin yksi TJ jonka näytöt ylittävät Leinosen. Hän on Juha Junno. Liigan ulkopuolelta löytyy tietenkin Jarmo Kekäläinen. Eli käytännössä Leinosen seuraajaa pitäisi lähteä hakemaan täysin pystymetsästä. Näin vastuullisiin hommiin ei palkata miehiä työkkäristä. Eikä TJ:lle voi myöskään tarjota try out -sopimusta, vaan täytyy olla erittäin syvällinen ennakkokäsitys, että uusi henkilö on varmasti pätevä. Jälleen kerran muista joukkueista löytyy enemmän huonoja kuin hyviä esimerkkejä siitä mitä tapahtuu, kun toimistohommiin on palkattu joku niukin naukin luku- ja kirjoitustaitoinen ex-pelaaja...

Eli Leinosta puoltavia tekijöitä ovat ainakin: odotukset ylittänyt menestys, vakaa talous ja onnistuneet nuorten rekrytoinnit. Kokeneempien pelaajien rekrytoinneissa on selvästi painotettu omia kasvatteja - ja heitä oli päättyneen kauden joukkueessa enemmän kuin koskaan sitten 80-luvun. Eikös sitäkin fanit yleensä toivo?

Parannettavaa Leinosella olisi ainakin ulkomaalaispelaajien scouttauksessa. Yksittäisiä epäonnistumisiä on ollut toki muissakin rekrytoinneissa. Mutta täydellistä saldoa ei ole edes Junnolla tai Kekäläisellä. Ja ulkomaalaisten kanssa on myös ollut ongelmia kaikilla joukkueilla...

Kyllä tuossa yhtälössä onnistumiset ylittävät reilusti epäonnistumiset.

Hieman yhteenvetoa omista havainnoistani koskien Saarista.

Saarisella on nyt takanaan kaksi kautta, joten perspektiiviä suoritustason analysointiin on huomattavasti enemmän kuin viime syksynä. Omiin arvioihini nähden (suhteessa pelaajamateriaalin tasoon) Tappara alisuoritti lievästi viime kaudella ja ylisuoritti lievästi tällä kaudella. Saarisen ensimmisellä kaudella odotusarvo oli toki korkeammalla kauden alkaessa, mutta viimeistään Ojasen loukkaantuminen ajoi joukkueen tilanteeseen, jossa käytössä ei ollut kuin yksi peliä tekevä sentteri eikä yhtään todella hyvää ylivoimapakkia (Cook olisi ehkä ollut, mutta ei onnistunut Tapparassa). Päättynyt kausi puolestaan aloitettiin vaikeasta asetelmasta: vaikka puolustus olikin parantunut kahdella yleismiehellä, sentteritilanne oli edelleen liigan heikoimmasta päästä (Lucen pelatessa laitaa, Lehterän takana oli liigan heikoin sentterikolmikko).

Tästä päästäänkin sopivasti arvioimaan Saarisen Tapparan suoritustasoa niissä tilanteissa, kun materiaali vaihteeksi oli kohdallaan. Jo ensimmisellä kaudella näkyi positiivisia merkkejä. Noh, lähinnä aivan kauden alku oli tyydyttävä. Tällä kaudella joukkue oli ensimmäistä kertaa edes suurin piirtein täysvahvuinen marraskuussa. Tappara pelasikin huikean jakson joulu-tammikuussa. Mutta menestysputki päättyi lähes samalla hetkellä, kun loukkaantumiset iskivät.

Johtopäätös 1: Saarisen valmennuksessa joukkue pystyy hyvään suoritustasoon, jos palikat ovat kasassa.

Eikö näin sitten ole kaikkien valmentajien kohdalla, että he pärjäävät jos joukkueessa on hyvä materiaali? Ei todellakaan! On turha edes luetella joukkueita, jotka ovat alisuorittaneet hyvästä materiaalista huolimatta. Hyvästä materilaalista ei automaattisesti seuraa toimivaa joukkuetta. Se että Saarinen on onnistunut ainakin silloin, kun materilaali on kunnossa, kertoo hyvää hänen valmentajankyvyistään.

Kieltämättä Tappara on hetkittäin uinut aika syvällä, ja herää kysymys, olisiko valmentaja voinut estää ajautumisen pitkiin tappioputkiin? Todennäköisesti huppuvalmentaja saisi myös heikomman joukkueen hieman tasaisempaan suoritukseen, jolloin pisteitä tulisi edes välillä. Uskoisin että tämä on nuoren valmentajan tyypillinen ongelma, että onnistutaan hyvällä jengillä, mutta ei pystytä estämään joukkueen ajautumista kriisiin vaikealla hetkellä. Tässä Saarisella on vielä parannettavaa.

Toinen tärkeä havainto Saarisen Tapparasta on, että joukkue on pystynyt aina parhaimpaansa kauden tärkeimmällä hetkellä. Näin tapahtui jo kevään 2009 play out -peleissä, ja sama toistui 2010 play offseissa. Sattumaako? No, ainakin kummallakin kerralla ratkaisupeleihin lähdettiin jossain määrin siipirikkoisella joukkueella. Joten pelaajamateriaali ei selitä menestystä senkään vertaa kuin 2010 tammikuussa. Tiedän myös että kolme ottelusarjaa on aika suppea otos tilastolliseen analyysiin, mutta ihan joukkueen pelillisestä ilmeestä yhdistettynä tulokseen, olen taipuvainen uskomaan, että ei Tappara ilman valmentajaa sattumalta löytänyt hyvää virettä, vaan onnistumisten takana täytyy olla myös valmennustyötä. Pudotuspeleissä ei mitata vain valmentajan kykyä psyykata joukkue illan otteluun ja peluuttaa oikeita pelaajia (sellaisessa valmentamisessa joku Jortikka olisi vienyt pidemmän korren), vaan pudotuspeleihin kulminoituu koko kauden aikana tehty joukkueen kehittäminen - päivittäinen johtaminen tulee aiemmin rakennetun pohjan päälle.

Saarista kritisoitiin usein epäselvästä pelisysteemistä, mutta viimeistään pudotuspeleissä sokeinkin fiiliskatsoja vamasti näki millaista jääkiekkoa Saarisen Tappara pelaa taktisesti. Jälkikäteen vaikuttaisi loogiselta, että alkukauden pelilliset ongelmat johtuivat ainakin osittain siitä, että oma systeemi ei ollut vielä kohdallaan (sen lisäksi että materiaali oli vajaa). Mutta pelitapaa harjoiteltiin sillä uskolla, että jossain vaiheessa se kantaa hedelmää. Näin kävi.

Ja liigahistorian menestyneimmän valmentajan päänahan ottaminen selvästi kokemattomammalla ja heikommin meriitein varustetulla joukkueella oli iso asia...

Johtopäätös 2: Saarisen Tappara on pelannut molemmilla kausilla parasta peliään loppukauden tärkeissä ratkaisuotteluissa.

Mitään kouluarvosanoja en jakele. Taso vaihteli, mutta kokonaiskuva jäi selvästi positiivisen puolelle yllä mainittujen johtopäätösten kautta. Kyllä noilla meriiteillä on mielestäni ansainnut jatkon päävalmentajana.

Eihän tämä mikään uutinen ollutkaan vaan mielipide Villen toiminnasta,

Mielipide Villen toiminnasta? Siis mistä toiminnasta?

Villehän ei ole tehnyt tai sanonut käytännössä yhtään mitään. Silti sinä jo nyt julistit Villen huonoksi joukkuepelaajaksi, vaikka mitään ei ole tapahtunut tai sanottu, eikä ole edes huhua mistään tapahtuneesta tai tapahtumaisillaan olevasta, mikä viittaisi millään tavalla Villen olevan huono joukkuepelaaja.

On epäreilua Villea kohtaan, jos hän ei millään tavalla anna aihetta moitteille - ja silti häntä moititaan puhtaasti toimittajan sananvalinnan ja fanin mielikuvituksen perusteella.

Ei mielipiteenvapaus ole mikään "vapaudut vankilasta" -kortti, johon vedoten voi sanoa mitä tahansa, piti se sitten paikkaansa tai ei...

No joo.. eiköhän ne oo Nortti ja Sasu.

En usko, että tulee molemmat. Eiköhän Sasun palkka siellä "Tsekkoslovakiassa" ole sitä luokkaa, että se on vähän liikaa Tapparan kakkosmaalivahdille.