Kiinnostaa kiviäkin, turistaan vaikka kiville.
CMX: Kolahti Pohjolan valkeus-demon myötä 1988 tai jotakin sinnepäin. Muuttunut matkallaan tähän päivään kuten varmaan moni meistä. Tinkimätöntä meininkiä edelleen ja bändi on julkaissut varmaan kaikista maamme bändeistä monipuolisimman tuotannon HC-mätöstä pesunkestävään virteen. Etenkin 90-luvun alkupuolen keikat olivat ihmeellisiä kokemuksia. Mystiikkaa tai jotain tekotaiteellista pelleilyä. Ihan sama, kun kerran rikastutti monasti niin latteaksi rytmittynyttä arkea.
Leevi and The Leavings: Tragikoomisuus muuttuu lauluiksi ihan tosta vaan, eikä unohdeta inhimillisyyttä ja hienotunteisuutta, kun toisten kenkiä sovitetaan omiin jalkoihin. Nokkelia riimityksiä, vahvaa asiaa ja persoonallisen ei-niin-ammatillinen ote etenkin soittopuoleen. Ideat ovat monasti hämmästyttävän upeita. Ja piisit kypsiä, vaikka kuinka kömpelöinä etenkin bändin alkuaikoina.
Vieläkin ihmettelen, että yhtään keikkaa tuolla nimellä ei bändi tehnyt. Huikeita summia tarjottiin, mutta kun ei niin ei. "Ottakaa tuollaisilla summilla pari ulkomaalaista bändiä" huhutaan Gösta Sundqvistin sanoneen aikanaan puhelimen toiseen päähän. Ei liity mitenkään hienoihin piiseihin, mutta liittyy silti. Elävänä aitoja Leavings-piisejä ei koskaan nähty eikä kuultu. No, tallentuivat sentään muutamat musavideot ja eri TV-ohjelmien pleipäkit. Edes vähän sokeria haavoihin.
Suuren vaikutuksen teki aikoinaan mm. Dead Kennedys, Clash, Hassisen Kone, Yö, New Model Army, Metallica ja Slayer, mutta harvemmin noita tulee enää kuunneltua. Tärkeitä vaikuttajia silti. Juu ja monet muut.