Olipas kuten jo täällä monesta suusta sanottua, eilinen peli oli tunteetonta, sekaista kuraa. Hifkin videosulkeiset ovat tepsineet, kuten Törmänenkin sanoi; puolustus on timanttia - Tappara ei pääse enää dominoimaan hyökkäysalueella. Rautakorpi sanoi hyvin 3 pelissä, että pitäisi enemmän osata rytmittää peliä, olla nopeempia. Nyt viljellään liikaa niitä viivelähtöjä, joita vastaan Hifk kanssa ei nyt pärjää. Lähdöt pitäisi olla paljon parempia, niin ehkäpä sitten sinne alueelle pääsisi hyvin.. Nyt kuitenkin joudutaan ns sumppuun, laitetaan kiekko päätyyn ja siellä ei ole ketään. Ei saada tukea ollenkaan mukaan.
Ja kuten jo aikaisemminkin olen sanonut, on havaittavissa samoja kardinaali mokia, mitä huonoina aikoina; tulee huonoja valintoja ja ratkaisuja; ei tiedetä mitä tehdä. Tuntuu kuin kaikki haaveilee. Tämä näkyy molemmissa päissä. Haudotaan kiekkoa, ja se menetetään - kuten Saravo ekassa maalissa. Ei auteta kaveria ja vastaavasti laitetaan kiekkoa huonoihin paikkoihin. Valitaan aina se paskin vaihtoehto. Monesti omassa päässä, kuten aikaisemmin kauden aikana, pakki laittaa maalin taakse pakille, jossa vastapelaaja odottaa ja nappaa kiekon - menetään turhan helposti kiekkko ja joudutaan liriin näiden takia.
Hyökkäys mennyt puskemiseksi - ei ole tasapainoa, ukot ovat kaukana tai liian lähellä toisiaan. Helppo sellaista vastaan on pelata.
Nyt tarvitaan jotain muutosta - suoraa päätykiekkoa ja selkeää turvallista sapluunaa - eli malttia mukaan. Joku kirjoitti, että Tappara ei usko omaan peliin, tulee sitä kautta lukkoa ja tyhmiä virheitä.
Toivotaan, että lauantaina on jalka terävä ja maltetaan, lisäksi omassa ja vieraan päädyssä pitää tehdä asioita paremmin. Ensimmäisen maalin merkitys nousee lauantaina esiin korkeana: se joka sen tekee on vahvoilla
