Oli siinä mielessä erikoinen peli, että voimasuhteet vaihtelivat ottelun sisällä enemmän kuin hetkeen aikaan on nähty. Kokonaisuudessaanhan peli oli tasainen kerta jatkoajallekin mentiin, mutta erissä oli ihan selvä kulku joko tasaisuuden tai selvästi jomman kumman joukkueen merkeissä.
Lukko tuli peliin kotijoukkueen elkein todella fyysisesti ja antoi tätä kautta varmasti viestiäkin Tapparalle, että täältä pesee ja linkoaa. Lukko onnistui tekemään Tapparan pelin hitaaksi ja kiireiseksi, iskien fyysisyydellä Tapparan vahvuuteen eli pelin rytmittämiseen. Tappara oli alussa kirjaimellisesti kusessa, mutta onneksi ero ei revinnyt yhtä ylivoimamaalia enempää ensimmäisessä erässä, Tapparakin sai onneksi pelata ylivoimia ja oppi pikkuhiljaa erän sisällä Lukon "tavoille". Erä oli silti todella selvästi Lukon, mutta Lukon tyyli oli todella kuluttava, kun koko ajan oltiin iholla ja pelinopeutta pidettiin todella korkealla kautta kentän. Lukolla ei kuitenkaan mielestäni ole potentiaalia jatkaa tuolla tavoin koko peliä lävitse, ja laskihan se pelinopeus sitten jo merkittävästikin pelin edetessä.
Toisen erän alkuun tullut 2-0-johto vaikutti jo pahalta, mutta niin vain se Tapparan tavaramerkki, eli sitkeys ja tylyys, nousi esiin ja peli iskettiin tasoihin. Erä oli sen 2-0-johtomaalin jälkeen käytännössä yhtä päätyä, Tappara pyöritti pitkiä hyökkäyksiä kuitenkin ilman tulosta. Viimeinen erä meni sitten molemminpuolisen kyttäilyn merkeissä, odoteltiin toisen virheitä, joita ei sitten hyödynnetty. Jatkoerässä Tosimiehet nousivat sitten esiin ja Nieminen-Green-kaksikko hoiti elintärkeän voiton koko sarjan kannalta.
Tämä oli mielestäni Lukolle se ratkaiseva tappio. Lukko koitti alussa ärhennellä, mutta kuitenkin lopulta tuloksettomasti. Lukko koitti päästä pelin päälle korkealla pelinopeudella niin hyökkäyksessä kuin puolustuksessa, siinä toki onnistui, mutta ei onnistunut päällä pysymisessä. Tappara on vaan niin vaarallinen joukkue silloin, kun sitä vähiten odottaa. Se kavennus vaan kaivetaan sieltä ja sitten usko valtaa sydämet, jolloin peli saa tulta alleen ja se on sitten vastustajalla menoa. Tapparan pelinopeus oli toisessa erässä upealla tasolla, peli pyöri eikä Lukolla ollut mitään sanomista siihen.
Nämä pelit ovat joukkueelle todella tärkeitä, kun väistämättömät vaikeudet käännetään voitoksi. Jos Tappara olisi tämän hävinnyt, esiin olisi varmasti nostettu Lukon alku ja ihailtu sitä sekä kummastellen kysytty "missä olit kun Tappara pelasi kauden heikoimman eränsä?" Tappara kuitenkin osoitti jälleen tutun luonteensa, periksi ei anneta, vaan isketään entistä kovemmin ja pakotetaan unohtamaan heikot hetket. Tässä vaiheessa kevättä on jäljellä vain oikeasti hyviä joukkueita, eivätkä vaikeudet näissä peleissä ole mitään ihmeellisyyksiä, niitä pitääkin olla molemmin puolin. Vaikeuksia vain tuppaa tulemaan molemmille joukkueille, kun vastakkain on oikeasti tasokkaita joukkueita, lopulta kuitenkin neljä voittoa vaativa sarja osoittaa paremmuuden. Nyt Tapparalla on Lukkoa vastaan kolme ottelupalloa ja homma on täysin Tapparan käsissä.
