Jääkiekkokeskustelu > Yleinen kiekkokeskustelu

MM-kisat 2012 - Suomi/Ruotsi

<< < (34/38) > >>

Hakkuri:

--- Lainaus käyttäjältä: iroj - Toukokuu 22, 2012, 12:56:27 ---Edellinen tuli v.1974 kun kentällä olivat mm. Marjamäki ja Ketola.

--- Lainaus päättyy ---
Arrgh... lisää suolaa haavoihin! Eiks nuo olleet juuri ne kisat, kun Suomi löi kahdesti tosi kovan Tshekkoslovakian. Mutta eka voitto sitten käännettiin tuomarineuvoston päätöksellä tappioksi 5-0, kun Wetzelin Stigu oli haukannut banaania liian ison palan...  >:(

juujep:
Mielenkiintoista keskustelua jääkiekosta ja puolustamisesta. Miksi Järvisiä sais olla pakkipareista mielellään toinen, kiekonmenetyksen paikalla on merkitystä ja paljonko joukkue tarvitsee huonommin puolustavia hyökkäysorientuneita pakkeja(Hakkurilla oli oivasti kysymysmerkki Vatasen kohdalla kun kaveri ei ole päässyt punnaan taitojaan kahtena viimeisenä vuotena parhaiden kanssa. Villi arvaus, että kaveri pärjäisi vallan mainiosti).
U-studion tilastot ei tuonut kyllä mitään uutta ja onhan se kohtuu loogistakin, ero kiekonriistolla hyökkäyspäässä kun alue on jo voitettu ja puolustus ei ole organisoitunut tai puolustuspäässä kun pitää voittaa ensin alue hyökkäyspäätyyn ja sen jälkeen luoda se maalipaikka jo hyvin organisoitua puolustusta vastaan. Enemmän minua olisi kiinostanut syyt Suomen parempaan kiekon riistoon(pakotettinko/vaikeutettinko omalla tekemisellä USA virheisiin).
Asia voisi peilata puolustuksen kautta. Kun kaksi tasavahvaa joukkuetta pelaa ja molemmat oaavat puolustaa niin tulee väkisinkin paljon pitkä päätyyn ja perään kiekkoja. Näissä tilanteissa tulee ehkä selvimmin ero Järvisten(hyvien oman pään pelaajien, jotka voittavat 50/50 kiekot omalle joukkueelleen) ja hyökkäysorientuneiden seiskapakkien kohdalla, jotka häviävät kiekot vastustalle järjestään. Syitä häviämiseen on puutteet pelin luvussa, hitaus, pelko ottaa taklausia vastaan ja huono kaksinkamppailuvoima. Nykyään hävitty kaksinkamppailu johtaa jopa minuutin oman pään pyörimiseen ja ilmeiseen jäähyriskiin kun kahvaus on nykyään pois puolustuksen työkalupakista.
Toki puolustuspelaaminen on paljon muutakin, mutta tässä yksi tärkeä asia, kun joukkueet ovat taktisesti jo niin hyviä niin tälläiset asiat tekevät sen eron joukkueiden välille. Valitettavasti isoja, voimakkaita, rohkeita, nopeita ja ennenkaikkea taitavia pakkeja ei ole määräänsä enenpää ja valmentajat joutuvat lähtemään kompromissien tielle.

Ljpp:

--- Lainaus käyttäjältä: juujep - Toukokuu 23, 2012, 12:50:05 ---Hakkurilla oli oivasti kysymysmerkki Vatasen kohdalla kun kaveri ei ole päässyt punnaan taitojaan kahtena viimeisenä vuotena parhaiden kanssa. Villi arvaus, että kaveri pärjäisi vallan mainiosti).
--- Lainaus päättyy ---

Vatasen tippuminen loukkaantumiseen oli todellakin iso menetys Leijonille. Sami on KV-peleissä edelleen kirjoittamaton kortti, mutta melko varmasti voidaan sanoa, että hänellä olisi ollut joukkueen paras laukaus viivasta. Sami on myös luova ja rohkea pelaaja, joka uskaltaa tehdä muutakin kuin jäpittää sinisellä ja vippailla ranteella kiekkoa maalille - Hietanen-Mäenpää oli viivassa turhan passiivinen. Vatasen pelikäsitys ei ehkä ole aivan Granlundin luokkaa, mutta hän on fyysisesti paljon parempi. Pienessä varressa on räjähtävää voimaa ja luistelussa terävyyttä.

iroj:

--- Lainaus käyttäjältä: juujep - Toukokuu 23, 2012, 12:50:05 ---U-studion tilastot ei tuonut kyllä mitään uutta ja onhan se kohtuu loogistakin, ero kiekonriistolla hyökkäyspäässä kun alue on jo voitettu ja puolustus ei ole organisoitunut tai puolustuspäässä kun pitää voittaa ensin alue hyökkäyspäätyyn ja sen jälkeen luoda se maalipaikka jo hyvin organisoitua puolustusta vastaan. Enemmän minua olisi kiinostanut syyt Suomen parempaan kiekon riistoon(pakotettinko/vaikeutettinko omalla tekemisellä USA virheisiin).
Asia voisi peilata puolustuksen kautta. Kun kaksi tasavahvaa joukkuetta pelaa ja molemmat oaavat puolustaa niin tulee väkisinkin paljon pitkä päätyyn ja perään kiekkoja. Näissä tilanteissa tulee ehkä selvimmin ero Järvisten(hyvien oman pään pelaajien, jotka voittavat 50/50 kiekot omalle joukkueelleen) ja hyökkäysorientuneiden seiskapakkien kohdalla, jotka häviävät kiekot vastustalle järjestään. Syitä häviämiseen on puutteet pelin luvussa, hitaus, pelko ottaa taklausia vastaan ja huono kaksinkamppailuvoima. Nykyään hävitty kaksinkamppailu johtaa jopa minuutin oman pään pyörimiseen ja ilmeiseen jäähyriskiin kun kahvaus on nykyään pois puolustuksen työkalupakista.

--- Lainaus päättyy ---

Olennaisinta lienee se saadaanko pelin painopistettä pidettyä lähempänä vastustajan päätyä.
Jos peli pyörii enemmän vastustajan päädyssä niin saadaan enemmän niitä kiekonriistoja sieltä.
Kriittisin vaihe painopisteen kannalta on kun kiekko saadaan omalla puolustusalueella.
Silloin pitäisi nopeasti saada painopistettä ylöspäin.
Ensimmäisessä USA-pelissä tämä meni ihan perseelleen kun USA iski kiinni ylhäältä ja yritettiin rakentaa rauhassa.
Toisessa USA-pelissä sitten tuli sitten nopea avaussyöttö laitaan.
U-studion mukaan sen jälkeen nähtiin Suomen pelin hyvyys kun pystyttiin kiihdyttämään hyökkäyksen vauhtia jossa olennaisinta oli nopea keskialueen ylitys syötöllä kaverille.

On valiteltu että Suomi ei menestynyt kun ollaan huonoja maalinteossa.
Totta on että kanukit ovat yleensä parempia laukojia ja venäläisillä on huippuyksilöitä jotka tekevät maaleja vähemmänkin vaarallisista tilanteista.
Mutta suurempi ongelma oli huonompi puolustuspeli.
Vuosi sitten Suomi voitti maailmanmestaruuden kun omiin ei mennyt kovin usein ratkaisupeleissä.
Nyt Suomi päästi viidessä viimeisessä pelissä (Kazahstan ei ole kunnon vastus) 21 maalia enkä laita sitä maalivahtipelin piikkiin.
Näin huonolla puolustuspelillä on mahdotonta menestyä.
Kuinkahan paljon puolustuspelin huonous johtui siitä että joukkueessa oli pakkeja joilla oli vaikeuksia pärjätä ahtaissa paikoissa tällä tasolla?
Olisi kiva löytää tilasto Suomen puolustajien miinusmaaleista ratkaisupeleissä.
Ehkä joukkueeseen pitäisi saada enemmän Järvisiä tai ainakin joitain NHL-pakkeja vuoden kuluttua.

Trafan:
Koirat haukkuu, Kalella kulkee
MM-kisojen lippujen hintoja paheksuttiin, sananvapaus oli kuin Valko-Venäjällä mitä tulee "kannustus"-lakanoihin,
alkusarjan peleissä katsomot ammottivat tyhjyyttään, ilmaislippuja jaettiin erityisryhmille, tunnelma katsomossa oli silti aneeminen,
paikalla oli firmalippulaisia tosifanien sijaan,...
Kaikki on annettu anteeksi, Kale. Jääkiekkoliitolla on taas rahaa niin ettei kantaa jaksa. Samaan malliin vaan ensi vuonna.
AL: Superkalliit kiekkoliput toivat liitolle 7 miljoonan voiton

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu