Jääkiekkokeskustelu > Yleinen kiekkokeskustelu

Tapparan nykytila - Mitä me oikeasti halutaan?

<< < (176/220) > >>

Miksa:
Nyt tulee pessimisteille näppylöitä joten en suosittele luettavaksi.
Tämä kausi on kohta ohi. Kukaan ei varmaan lähtenyt tavoittelemaan mestaruutta, sit kuitenkaan, vaikka aina tietenkin pitäisi. Vielä sinnitellään meidän nykymestaruuden rajalla, eli ollaan mukana kilpailemassa viimeisestä säälipleioff paikasta. Mitä tähän mennessä? Tappiot aina vi..taa ,samoin sarjasijoitus ,mutta ei niin paljon pahaa ettei jotain hyvääkin.
Tulevat kaudet on suunniteltu. Saadaan kunnon meritoitunut valmentaja ja organisaatio muutoksia. Pelaajabudjetti tulee kasvamaan. jne.
Pelaajista Barkov on tullut liiga kartalle myrskytuulen lailla. Muita onnistujia on esim. Liimatainen ja miksei myös Räty. Vanhemmista nostetaan Peltolan profiloituminen selkeäksi 1-2 kentän mieheksi ja Makkosen paluu n.30 pisteen mieheksi.
Oikeastaan Tappara on aika hyvällä mallilla tulevaa ajatellen. Jos ykkössentterin ollessa Makkonen pärjätään kuitenkin näin, niin vuotta vanhempi Barkov ja vaikka sit se koskiranta mukaan kuvioihin niin pelaaminen on varmasti paljon tuloksekkaampaa.
Laadukkaat kesätreenit alle ,niin vanhempi kaartikin on aivan eri iskussa ens kaudella. Ja onhan tässä vielä tälläkin kaudella kaikki täysin omissa käsissä.Hyvä Tappara täysillä päälle ja paareilla pois.

Lare:
Mazzalta jälleen kerran täyttä asiaa toisessa ketjussa. Laitan oman vastaukseni tähän ketjuun, sillä viestin varsinainen sanoma taitaa lopulta olla paremmin tänne sopiva.


--- Lainaus käyttäjältä: Mazza - Helmikuu 01, 2012, 21:00:50 ---Tapparassa joukkueiden kokoaminen on mennyt Leinoselta usein selkeästi heikommin silloin kun hän on kasannut niitä yhdessä kokemattoman päävalmentajan kanssa (Saarinen tai Hirvonen hyvinä esimerkkeinä).

--- Lainaus päättyy ---

Näinhän tämä asia on selkeästi mennyt. Kokemattomien valmentajien aikana organisaatiosta on selkeästi puuttunut sellainen laajemmin eurooppalaisesta jääkiekosta perillä oleva taho. Kaikki kunnia Mikko Saariselle tai Sami Hirvoselle sinänsä, mutta kyllähän herrat erityisesti tällä saralla painivat hiukan eri sarjassa verrattuna esimerkiksi Rautakorpeen. Kun tähän tosiaan lisätään se, että Leinonen on ollut kiinni päivittäisissä toimitusjohtajan rutiineissa, tilanne on johtanut siihen, että Tapparassa pelaajahankinta on mennyt agenttien tarjonta, ei oma kysyntä edellä.

Hyvä kysymyshän onkin juuri siinä, että kenen tuohon tilanteeseen olisi pitänyt reagoida? Hallituksen, Leinosen vaiko itse päävalmentajien?


--- Lainaus käyttäjältä: Mazza - Helmikuu 01, 2012, 21:00:50 ---Todellinen johtaja koko Tamhockeyssa on viime vuodet ollut Leinonen, jolla taas ei välttämättä ole ollut intresseissä lähteä ajamaan seuraan urheilujohtajan vakanssia koska tavallaan siinä astutaan myös hänen reviirilleen.

--- Lainaus päättyy ---

Tämä repliikki poistaa ehkäpä yhden yllä esitettyyn kysymykseen tarjotuista vaihtoehdoista. Periaatteessa on täysin ymmärrettävää, että Leinonen ei ole aiemmin lähtenyt ajamaan seuraan pelaajakoordinaattorin vakanssia. Rautakorven kanssa yhteistyössä homma on toiminut aina varsin moitteitta, ja onhan tämän jälkeenkin löydetty seuraan vielä esimerkiksi Lehterän kaltainen helmi. Leinonen onkin varmasti hoitanut oman ruutunsa melko samaan tapaan kuin mitä aiemminkin, mutta valitettavasti koko organisaatiolta on jäänyt huomaamatta ajankohtaisen pelaajamarkkinatuntemuksen puute.

Vaikka RD:n jaksoakaan nyt ei miksikään menestyksen riemuvoitoksi voi sanoa, on Skinneristä ja case Platilista huolimatta selkeästi havaittavissa, että hankintapolitiikassa mennään tällä hetkellä jälleen valmentajavetoisesti eteenpäin. Korjausliikkeitä on tehty Dufvan ajan päivästä yksi alkaen, ja minä ainakin uskon axen toisaalla esittämän kommentin siitä, että hyökkääjää haettiin siirtoikkunan loppuun asti.

Joka tapauksessa voidaan sanoa, että Tapparassa on viime vuosina ollut valtaisa johtajuusongelma. Normaalisti osakeyhtiössä ylintä valtaa käyttää yhtiön hallitus, jonka alaisuudessa puolestaan toimitusjohtaja operoi parhaansa mukaan annettuja resursseja hyödyntäen. Tilanne, jossa organisaation todellisena johtajana häärää yhtiön toimitusjohtaja (tai jokin muu taho), ei ole millään tavalla optimaalinen. Yhtiön toimistusjohtajalla on normaalitilanteessa tulosvastuu sen hallitukselle, mutta Tamhockeyssä tällaista tulosvastuuta ei ole ollut, sillä Leinonen on todellisessa organisaatiohierarkiassa hallituksen tasolla - ja joskus tuntuu, että jopa sen yläpuolella.

Hyvä esimerkki hieman vastaavankaltaisesta johtajuusongelmasta on jalkapallon puolelta Tampere United, jossa Zico Hjelmin päävalmentaja-aikana Jyrki Laihon jätettyä hallituksen puheenjohtajuuden organisaation ylin henkilö ei suinkaan ollut uusi hallituksen puheenjohtaja tai edes toimitusjohtaja - vaan päävalmentaja Hjelm itse. Tämä johti lopulta siihen, että organisaatiossa Hjelm muodostui ylikorostetuksi avainhenkilöksi, jonka asema lopulta lähti jopa jakamaan leiriä kahtia. Muun muassa euromenestyksestä saadut rahat käytettiin heti operatiiviseen toimintaan (tosin tästä osasyyllisyys myös silloiselle tj:lle), ja lopulta menestyksen hiipuessa toimintaa ei pystytty sopeuttamaan oikealla tasolle. Loppu onkin sitten historiaa.

Miksi Tamhockey sitten tarvitsee vahvistusta sen hallitukseen? Sekä Rautakorpi että Leinonen ovat molemmat vahvoja persoonia operatiivisella tasolla, ja jotta yhä kytevältä johtajuusongelmalta vältyttäisiin tarvitsisi myös hallituksen kokoonpano vahvistuksekseen em. kaksikkoon niin sanotusti vertailukelpoisia henkilöitä. Leinonen ja Rautakorpi johtavat operatiivista toimintaa, mutta he eivät saa johtaa koko organisaatiota. Hallitus kaipaisi ehkä myös rakenteellista uudistusta, enkä ole edelleenkään vakuuttunut puheenjohtajasta - ainakaan mediaesiintymisten perusteella.

Hallituksen kokoonpanossa pitäisi olla paitsi suhteita yrityselämään, myös kovaa lajiosaamista sekä kontaktit yhteiskunnalliselle/poliittiselle tasolle. Puheenjohtajan ei tarvitse olla mikään vanha huippupelaaja, mutta jonkinlainen näkemys lajista on ehdoton vaatimus ainankin minun silmissäni. Myös junioripuoli pitäisi olla jollain tavalla edustettuna. Ikä- sekä sukupuolijakauma ovat nekin harkitsemisen arvoisia seikkoja.

Tamhockeyn hallituskokoonpano on tällä hetkellä 1+4, joten tuohon kaavaan sijoitettuna kokoonpano voisi olla suunnilleen seuraava:

- puheenjohtaja
- vahva lajiosaaja
- yrityssuhde-/brändiasiantuntija
- poliittinen vaikuttaja
- junioripuolen edustaja

Roolit eivät luonnollisestikaan ole mustavalkoisia, eli tottakai esimerkiksi junioriedustajalla voi olla suhteita poliittiselle tasolle ja vastaavasti yrityspuolelle suuntautunut ihminen voi olla samalla myös lajituntemuksella varustettu. Tämän hetkinen hallitus koostuukin tällaisista ns. hybridihenkilöistä, mikä on sinänsä aivan hyvä asia. Eniten vahvistusta kaipaa ehkäpä puheenjohtajataso sekä ajankohtainen lajituntemus huipulta. Edelleenkin toivottaisin M. Mattssonin takaisin hallitustoimintaan (jopa pj:ksi?) ja ajankohtaista lajituntemusta edustamaan Teemu Numminen voisi houkutella velipoikansa.

Miksa:
Jumalaut tästä loppukaudesta tulee tiukka. Jos Tappara herkistelee tauon ja tulee pillastuneen sonnin lailla kaukaloon niin kaikki on mahdollista. Kaks kertaa Lukkoo vastaan, nämä pelit saattavat ratkaista paljon.
Toinen mahdollisuus on jääminen vielä toisiks viimeiseks, koska Hpk ja SaiPa ovat myös piristyneet merkittävästi.
Eipä siellä sääleissä kuitenkaan käydä kuin kääntymässä, mikäli sinne päästäisiin, mutta psykologisesti se olis kova juttu. Kyllä pelkkä karsintojen välttäminen on karmea pettymys, vaikkei tässä mitään mestaruutta odottanutkaan. Dufvan tulo kuitenkin nosti pärjäämis toiveet korkealle ja siellä ne toiveet on pysyny, vaikka realisti näkee, ettei näillä esityksillä kovin korkealle nousta.Maalihanojen totaalinen sulkeutuminen tässä vaiheessa kautta on pirun paha ,mutta maalivahtipelin nouseminen nykyiselle tasolle taas pirun hyvä. Paljosta se Tapparan keskivertomenestys ei oo kiinni.
Tuskaisien kausien jälkeen se kierros siellä sääleissä merkitsis ainakin mulle paljon ja ens kaudella sit merkkejä tulevista loiston päivistä.
Tapparan nykytila on kuin seisomista pallon päällä kun keskittyy helvetisti niin siinä pysyy pitempään jos herpaantuu niin siitä putoo.Putoo siitä kuitenkin enemmin tai myöhemmin. Se mitä täällä näppäimistön takana halutaan on ,että se pallo muutetaan helvetin korkeaks kuution muotoiseks jalustaks.Sillon siinä pysyy vähän huonommallakin keskittymisellä.
Tauon jälkeen olis meidän fanien paikka näyttää tukea ja kansoittaa hakametsä sankoin joukoin. Se on loppukautta ajatellen äärimmäisen tärkeä ottelu.Kaikki halliin.!

Kankaantaan profeetta:

--- Lainaus käyttäjältä: Lare - Helmikuu 02, 2012, 10:56:28 ---Tamhockeyn hallituskokoonpano on tällä hetkellä 1+4, joten tuohon kaavaan sijoitettuna kokoonpano voisi olla suunnilleen seuraava:

- puheenjohtaja
- vahva lajiosaaja
- yrityssuhde-/brändiasiantuntija
- poliittinen vaikuttaja
- junioripuolen edustaja

Roolit eivät luonnollisestikaan ole mustavalkoisia, eli tottakai esimerkiksi junioriedustajalla voi olla suhteita poliittiselle tasolle ja vastaavasti yrityspuolelle suuntautunut ihminen voi olla samalla myös lajituntemuksella varustettu. Tämän hetkinen hallitus koostuukin tällaisista ns. hybridihenkilöistä, mikä on sinänsä aivan hyvä asia. Eniten vahvistusta kaipaa ehkäpä puheenjohtajataso sekä ajankohtainen lajituntemus huipulta. Edelleenkin toivottaisin M. Mattssonin takaisin hallitustoimintaan (jopa pj:ksi?) ja ajankohtaista lajituntemusta edustamaan Teemu Numminen voisi houkutella velipoikansa.
--- Lainaus päättyy ---

Kyllä vetää Lare taas kerran niin veret seisauttavaa settiä, että ihmetellä täytyy. Tuo lainaamani osuus on varsinainen helmi. Koko kirjoitus kannattaa lukea useampaankin kertan, sillä siinä on poikkeuksellisen paljon sisältöä.

1. Hallituksen puheenjohtajan aseman on oltava täysi kiistaton. Jotka organisaatioajattelua enemmän tuntee, tietää, että yllämainitun kaltainen TamU-kuvio ei toimi pidemmän päälle missään. Jos joku organisaatiossa haluaa (ja saa) enemmän valtaa operatiivisessa päätöksenteossa kuin mitä rooliin periaatteessa kuuluu, koituu se pidemmän päälle organisaatiolle minimissään riskiksi - pikemminkin suoranaiseksi haitaksi.

2. Esitetty toiminnallinen jako hallituksen jäsenten välillä on varmasti hyvä ja todennäköisesti jotain tällaista on tavoiteltukin.

3. Ehdoton puheenjohtaja (jolla ei olisi vaikeuksia toimia Rautakorven ja Leinosen puristuksessa) olisi todellakin Markus Mattsson. Olen itsekin tainnut kirjoittaa samasta sedästä puolisen vuotta sitten tähän samaan ketjuun. Itselläni on vain se kuva, että Installa menee hyvin ja Markus-setää tarvitaan turhan paljon siinä suunnassa. Ilmeisesti (tai toivottavasti) juuri yrityksen asioiden takia Markus lähti hallituksesta. Tästä syystä en usko hänen paluuseensa. Olisiko jäädytetyn pelipaidan #10 haltija sopiva pj:ksi?

gatecrasher:
Täyttä asiaa edellisiltä kirjoittajilta. Hallituksen puheenjohtajan pitäisi olla jonkinlainen visionääri ja omata myöskin hyvät suhteet yritysmaailmaan. Tapparahan on pudonnut alemman keskikastin joukkueeksi kaikilla mittareilla. Nykyisella 4-4,5Me budjetilla kaikki pitää onnistua 100%, että joukkue menestyy urheilullisesti ja sitä kautta myös taloudellisesti. Viime kauden liikevaihto oli 3,98Me, vuonna 2003 4,12Me. Tuossa olisi johdolle hiukan pohdittavaa miksi näin.

Kai Miesmäki ja Markus Mattson toivat ainakin Tamhockeyn alkutaipaleella paljon uutta virtaa toimintaan. Nykyinen hallitushan koostuu kaiketi suurimmista osakkeenomistajista, pl. Mattson/Istrumentointi, joka on kaiketi vähentänyt omistustaan. Näitä suurimpia osakkeenomistajia pitää tietysti kiittää siitä, että Tappara ylipäätään pelaa korkeimmalla sarjatasolla eikä ole hakenut vauhtia Suomi-sarjasta.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu