Junnut pelaavat Suomessa halvempia lajeja esim. jalkapalloa ja salibandyä. Siihen päälle vielä Nuori Suomi, niin kuusessa ollaan ja lujaa. "Nuori Ruotsi"-projektista en ole kuullut, joku sikäläinen voisi valaista asiaa.
No en oo sikäläinen, mutta jotain tiedän minäkin. Ruotsissa jääkiekkojunnut vielä yli kymmenen vuotta sitten eivät juurikaan pelanneet, vaan treenasivat henk.koht. taitoja, luistelua lähinnä. Suomessa alettiin taklaamaan ja lämmäämään 12-vuotiaina, jolloin Ruotsissa aloitettiin pelaamaan junnusäännöillä (= ei taklata, ei lämmätä). Suomessa otettiin askeleita tähän suuntaan vuosituhannen vaihteessa, eli juuri, kun oltiin päästy menestykseen kiinni omaa tietä kulkien! No aina ei voi voittaa... Naapurissa ainakin yksi tämän vuoden "varmoista" NHL-varauksista (jota kuulemma Tapparakin yritti "värvätä" viime suvena) sanoi pikkupoikana, ettei jatka enää siinä iässä, kun taklaukset sallitaan. Se henki oli niin vahvasti vallalla tuolloin, että taisikin olla juuri -88 syntyneet, jotka alkoivat taklaamaan vasta 14-vuotiaina.
No tiivistettynä: Kuljettiin omaa tietä ja saavutettiin MM. Sitten lähdettiin Ruotsin tielle ja tässä nyt sitten ollaan!
Mitä tulee muihin lajeihin niin Ruotsissa vasta harrastajia joka ihmeen sählyyn riittää! Ja menestystä tulee lajissa kuin lajissa, siis kun puhutaan pallopeleistä. Joukkuelajeissa niillä toimii joukkuepeli aina, ihan aina! Niillä on kyky löytää porukan jokaisen jäsenen vahvat puolet lisäämään koko porukan vahvuutta ja peittämään porukan heikkoudet. Tätä suomalaiset joukkueet voivat vain kadehtien katsoa viereltä. Yksilöpeleissä niillä on vahvuutena käsittämätön itsetunto ja -luottamus, vai oletteko koskaan kuullut, että ruotsalainen (yksilö tai joukkue) olisi hävinnyt paremmalleen? Ei, aina selitys on tuuri tai uu-tuuri, tuomaripeli, YLEn videoklippi tai mikä ihme milloinkin.
Tiivistys: Itseluottamus, ja lähes sairaalloinen muiden aliarviointi, tappioiden unohtaminen ja selittelytaito, niitä niillä riittää!
Ja noihin harrastajamääriin totean: Huomatkaa, että Ruotsissa on populaa lähes tuplasti Suomeen verrattuna, joten prosentuaalisesti suomalaiset nuoret harrastavat selvästi useammin jääkiekkoa kuin ruotsalaiset!
2) Ruotsi voitti jo vuonna 1953 ensimmäisen maailmanmestaruutensa.
Siellä on asioita tehty oikein jo kauan sitten ja sama tyyli on jatkunut pitkään.
Joo, ja meidän ei siis pidä lähteä junnutoiminnassa tuohon suuntaan, vaan palattava vanhaan. Voittamisen taito me ollaan jo opittu, jätetään se selittely niille!
3) Nuori Suomi
Suomessa myöskin varotaan nostamasta lahjakkaita pelaajia vanhempia/isompia vastaan pelaamaan, ettei vaan liian aikaisin jnejnejne. (Gretzky pelasi jo 6-vuotiaana 10-vuotisten sarjassa.)
Junnujen pitää ehdottomasti pelata taitojensa mukaisella tasolla. Etenkin ikäluokissa 11 - 16 fyysinen ikä ja kalenterivuodet saattavat poiketa paljonkin. Vapaamatkustajat eli ne, jotka fyysiseltä iältään ovat edellä omanikäisiään ja pärjäävät sillä, pitää pistää tosipaikkaan eli "isojen poikien" porukkaan. Toisaalta, miten niitä kretskejä syntyy, jos ei siten, että taitava saa limutella mielin määrin vähemmän taitavia ikätovereitaan? Paradoksi, mutta ainakin futispuolella Ajax-Amsterdamissa tämä homma haltsataan!
Mun mielestä jääkiekon pitäisi olla nuoren ja pikkupojan kakkos- tai kolmoslaji. Ykkönen pitäisi olla yleisurheilu (=moniottelu) ja kakkonen voimistelu tai toisinpäin. Talvella luistelua ja jääkiekkoa, jotta lajitaidot kehittyvät. Sitten 14 - 15 -vuotiaana tehdään lajivalinta eli keskittytään pelkästään jääkiekkoon, jos taitoja ja kiinnostusta riittää.
Kun viisivuotiaana aloittaa pelkän jääkiekon lajiharjoittelun, niin ei tuu mittään! Ei Gretzkykään pelkästään kiekkoillut kuusivuotiaana, vaan oli tuolloin lahjakas myös voimistelussa ja juoksuissa/hypyissä. Tätä ei koskaan tuoda riittävästi tietoon.
Näitä kasikymmenluvun puolivälin jälkeen syntyneitä on tullut seuratuksi sattuneesta syystä tarkasti, ja muistan hyvin, kun noin vuonna -93 tai -94 alkoi mediassa aivan sairas jääkiekon dissaus. Ilmeisesti useammankin toimittajan oma poika tai tuttavan poika ei päässyt "edustusjoukkueeseen"? MM -95 oli kuin turpaanlyönti näille, koska jääkiekko nousi aivan uuteen suosiotasoon entiseen verrattuna. Sitten median juniorikiekkoon kohdistunut dissauskin nousi aivan uuteen tasoon ja esiin nostettiin sellainen marginaalilaji kuin salibandy. No, nyt viimeistään mennään jo ohi aiheen...
Yksi hyvin merkittävä asia junioreiden määrän vähentymiseen on lajin kalleus. Lisääntyneet hallit ja lukemattomat muut systeemit ovat tehneet sen, että lajin harrastaminen tulee vanhemmille paljon kalliimmaksi kuin esim. 15-20v. sitten.
Joo, ja moni vanhempi, joka on menettänyt nuorensa esim. huumeisiin, maksaisi vielä paljonkin enemmän, jos voisi palauttaa ajan takaisin ja pelastaa tämän! Älkää nyt saamari menkö ostamaan niin kallista kämppää, että ei oo varaa lasten harrastuksiin (no joku raja tottakai niissäkin), jos lapsella on halua/intoa/taitoa/kaverit... harrastaa vaikka nyt sitten jääkiekkoa. Mutta ei saa myöskään pakottaa niitä johonkin isän tai äidin toteutumattomaan omaan nuoruushaaveeseen!
Aihe: NHL Entry Draft 2007, Columbus (Luettu 5024 kertaa)