Kirjoittaja Aihe: Kärpät-Tappara 31.10.2015 (La)  (Luettu 22912 kertaa)

Poissa Niakku

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 148
    • Profiili
Vs: Kärpät-Tappara 31.10.2015 (La)
« Vastaus #30 : Marraskuu 03, 2015, 15:04:18 »
^Siis mikä oli se Inhimillinen syy miks jäätiin kärppästen jalkoihin?

Poissa Messi

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 3365
    • Profiili
Vs: Kärpät-Tappara 31.10.2015 (La)
« Vastaus #31 : Marraskuu 03, 2015, 15:18:05 »
Mistä sinä puhut? Ei Tappara jäänyt kenenkään jalkoihin tuossa pelissä Kärpät käytti tällä kertaa maalipaikat tehokkaammin. Esim. torjunnat Tarkki 27 ja Karhunen 20, Laukaukset 38/38, Kärpät ampui enemmän ohi.
" Ei, en mää tiedä mihin kannattaa ampua"

Poissa peterra

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1211
    • Profiili
Vs: Kärpät-Tappara 31.10.2015 (La)
« Vastaus #32 : Marraskuu 03, 2015, 15:20:20 »
^Siis mikä oli se Inhimillinen syy miks jäätiin kärppästen jalkoihin?

Eiköhän sen nähnyt ihan kotiin asti, jos ei katsomossa istunut, että Tappara jäi nimenomaan valmistautumisessa ja halukkuudessa Kärppien jalkoihin. Sille on varmasti montakin erilaista inhimillistä selitystä, jotka löytyvät varmasti noista lähellä sijaitsevissa muista tuloksista.

Ihmismieli vaan on sellainen, että kun menee hyvin niin syntyy sellainen "flow-ilmiö", jonka seurauksena sellaisetkin asiat onnistuu, joiden ei välttämättä kuuluisi onnistua. Tapparalle kävi tuossa muutamassa pelissä silleen, että vastustaja jäi täysin telineisiin ja oli suoraan sanoen heikko, jolloin Tapparalta onnistui kaikki (maalinteko, aktiivisuus, johdon puolustaminen, kiekollinen peli.) Flow ei koskaan ole mikään pysyvä tila vaan jossain vaiheessa flow loppuu, mutta yleensä ihmismieli on silloin vielä "flown" mukana ja yhtäkkiä mikään ei enää onnistukkaan.

Ihmismieli vaan toimii tällä tavalla ja sitä on lähes mahdotonta ottaa ihmisestä ulos. Yleensä hyvät tulokset tulevat seurauksena hyvästä työstä, mutta sitten kun hyvät tulokset aletaan saavuttamaan niin ihmismieli vähän varastaa siitä työn tekemisestä, että miksi mun pitää tehdä näin paljon, jos sujuu vähemmälläkin. Luulisi, että jos oot joskus koulussa istunut niin tämä ilmiö on sulle tuttu.

Itselläni esimerkkejä tästä ovat esimerkiksi, että hyvät tulokset jossain oppiaineessa motivoivat minua ja saan pienellä vaivalla hyviä tuloksia. Hyvät tulokset syntyvät alunperin siitä, että olen valmis näkemään vaivaa ja motivaationi tuottaa minulle kykyä tehdä töitä asian eteen. Sitten kun tulokset alkavat vakiintua niin motivaatio ei välttämättä enää riitäkään ja tulokset alkavat huonontua, josta yleensä seuraa se, että motivaatio vähän niin kuin katoaa ja touhu arkistuu. Tässä arjessa onnistuminen on ihan jokapäiväinen haaste kaikille ihmisille ja saavutettua tulostasoa ei vaan pidetä automaattisesti yllä vaan se vaihtelee ja muuttuu. Jossain välimaastossa on sitten se ihmisen todellinen taso ja suorituskyky. Maksimisuorituksen ja minimisuorituksen välinen ero on se normaali suoritus.

Esim. jääkiekossa ei turhaan puhuta rutiinitasosta. Tapparalla on viime kausilta todella kova rutiinitaso, joka näkyy suhteessa vastuksiin aika hyvin. Me voitamme suurimman osan peleistämme ja rutiinitasomme on jatkuvasti vastuksiamme korkeammalla. Vertaapa vaikka Tapparaa ja Ilvestä. Suurin ero tulee rutiinitasosta, joka on Tapparalla korkeammalla tasolla vuodesta toiseen. Siihen rutiinitasoon vaikuttavat pelaajat, valmennus, pelitapa ja voittamisen kokemukset. Jos ajatellaan, että Tapparan rutiinitasolla voitetaan kuusi kymmenestä pelistä ei se tarkoita, etteikö Tappara voisi hävitä Ilvekselle, vaikka heillä olisi heikompi rutiinitaso. Kun vastus pääsee maksimisuoritukseen ja vastaavasti itse jäädään rutiinitason alapuolelle niin tuloksena on yleensä tappio. Tapparan kohdalla on täysin turha "hakea" ylimääräistä negaa, koska sitä ei vain ole. Meillä on tässä varsin kattava otanta erittäin kovasta rutiinitasosta liigasta viimeisen kolmen kauden ajalta. Tästä ei tarvitse erikseen edes keskustella, koska joukkueen näytöt ovat sellaiset, että rutiinitaso on korkea.