Dixonin siirrossa haettiin enemmänkin tasapainoa ketjujen välille, kun mitään ykkössentterin statuspaikkaa Dixonille. Ei tämän hetken Tapparassa ole mun mielestä etenkään sentterien osalla mitään selkeää järjestystä, vaan kova nelikko, jossa jokaisella on oma ruutunsa. Jollain yv:llä, jollain tasakentällisin ja jollain av:lla.
Mun mielestäni toisinpäin tuo, että mitä haettiin. Aiemmin ketjut olivat tasapainoisempia toistensa suhteen, kun kaikissa oli korostuneemmin sekä hyökkäys- että puolustuskykyä. Tämä lähestymistapa kuitenkin tuotti roolituksellisesti epäselvän kokonaisuuden, kun joskus olisi kaivannut ykköseen selkeämpää sentteripeliä auttamaan laitureita ja toisaalta kolmoseen olisi toivonut kykyä shutdown-peliin, ilman että kenenkään taitopotentiaalia "heitetään hukkaan".
Nyt ketjujen välillä on parempi roolitus, kun on siirrytty tasapainoteemasta roolitusteemaan. Ykkönen on profiloitunut paremman hyökkäyspelin kentäksi kuin Malisen kanssa ja vastaavasti kolmosesta on saatu selkeämmin päällystakkiketjun omainen koostumus (playoffeissa arvokas), joka kuitenkin pystyy saamaan vaarallisia hyökkäyksiäkin aikaan esim. kulmapelin kautta. Nyt voidaan sanoa, että Dixonin hyökkäyspotentiaalilla on enemmän mahdollisuuksia tulla esiin ja vastaavasti joukkue saa edun siitä, että on tarjolla monipuolinen kolmoskenttä, jonka erikoisvahvuus on puolustuspelissä. Ykkönen kaipasi enemmän Dixonia kuin kolmonen kaipasi ja Malinen sopii perusominaisuuksiensa puolesta paremmin puolustavaan kolmosen rooliin. Tk/yv/av-roolituskin hyökkäämisen ja puolustamisen suhteen on nyt selkeämpi.
Tätä muutostahan on palstalla hoettu jo pitkän aikaa ja riskitekijänä saattaakin olla se, että pysyvämpi muutos tehtiin turhan myöhään. Oli toki yksittäisiä kokeiluja aiemminkin, mutta ne olivat siellä täällä ja osin pakon sanelemana. Mutta nyt on yv:tä pelaava sentteri ykköskentässä puhtaammassa hyökkäysroolissa ja av-sentteri av-tutkaparinsa kanssa puolustavassa kolmoskentässä, kuten perinteinen ketjujen rakentelukäsitys ohjeistaisikin. Dixon on jo nyt tuonut esimerkiksi ykkösen kulmapeliin oman mausteensa, kun oikeat, mutta pienet ja osin näkymättömätkin kiekonsiirrot edistävät peliä kriittisissä tilanteissa. Malliesimerkki tästä oli Palolan 19:59-maalia edeltänyt siirto, näitä samantyyppisiä on nähty Dixonilta muutenkin päätypelissä. Pieniä, mutta oikeita tekoja rauhallisesti suoritettuna, siis ilman että kiekko pomppii tai kulkee muuten levottomasti.