Tilastoketju 2014-2015

[iceman]

Aloitetaanpa uusi tilastoketju, kun kausikin on alkamaisillaan ja kotimaisen uuden tilastointitekniikan kunniaksi. Vaikka ei viime kauden Liigan sivujen "pienten" kömmähdysten johdosta kukaan uskoisikaan, niin Suomessa on itse tilastointitekniikassa ja sen hyödyntämisessä kärkiosaamista, jota mm. NHL-käyttää.

YLE: Oululainen analysointisovellus Pohjois-Amerikan ammattilaiskiekkoliigoihin

Suomalaisyritys Kuru Digital Creations on tehnyt kumppanuusdiilin Pohjois-Amerikan johtavan jääkiekkotilastojen toimittajan Sports Technology Holdingsin kanssa.

Aiemmin Pro Hockey Vision -nimellä tunnetun yrityksen palveluja käyttävät kaikki Pohjois-Amerikan ammattilaiskiekkoliigat, kuten myös NHL. Kuru Digital Creations puolestaan on kehittänyt ja patentoinut ainutlaatuisen sähköisen tallennus-, jakelu- ja julkaisuteknologian, jota on käytetty ammattilaisjääkiekossa Euroopassa.

Yhteistyön jälkeen ratkaisu kantaa nimeä Quantum Pro Hockey.

- Sen avulla jääkiekko-joukkueet voivat ottaa kaiken hyödyn irti reaaliaikaisesta ottelutiedon keräys-, -seuranta- ja -analysointiteknologiasta pelaajasuoritusten parantamisessa. Yhdistämällä molempien yritysten patentoidut teknologiat pystymme tuottamaan joukkueista ja otteluista merkityksellistä ja hyödyllistä tietoa, kertovat Sports Technology Holdingista operatiivinen johtaja William Böll ja Kuru Digital Creation Oy:n toimitusjohtaja Markku Niemitalo.

Lähde: YLE
http://yle.fi/uutiset/oululainen_analysointisovellus_pohjois-amerikan_ammattilaiskiekkoliigoihin/7341830

Yle on toteuttanut ohjelmiston avulla kerätyn datan perusteella "Oletko maalintekijä" -testin ja paljastaa kuinka maalit syntyvät...

En paljasta tässä enempää, mutta paljon mielenkiintoista tilastotietoa on luvassa testin yhteydessä:

YLE: Oletko maalintekijäainesta? Testaa, miten maalit syntyvät SM-liigassa

Yle Urheilu selvitti, miten maalit tehdään jääkiekon SM-liigassa. Se ei ole ihan helppoa – kokeile vaikka.

SM-liigan pudotuspeleissä tehtiin viime keväänä puolivälieristä finaaleihin 201 maalia. Yle Urheilu sai kaikista näistä peleistä Kuru Digitalin keräämät maalintekotilastot, joita tutkimalla selvisi, millä tavalla maalit syntyvät SM-liigassa.

Tiedätkö, mihin veto kannattaa suunnata, kun vastassa on enää maalivahti? Seuraavassa "pelissä" sinulla on seitsemän yritystä. Vedot menevät sisään samalla todennäköisyydellä kuin pudotuspeleissä 2014. Jos et saa yhtään maalia, kokeile uudestaan.

Tee "Oletko maalintekijä" -testi YLEn sivuilla:
http://yle.fi/urheilu/oletko_maalintekijaainesta_testaa_miten_maalit_syntyvat_sm-liigassa/7451772

_{Tulokseni:
Testi 1: 1/7 maalia (laukaus)
Testi 2: 6/7 maalia (hyökkäys)}

Testin jälkeen on hyvä lukea myös nämä ohjelman datan pohjalta tehtyä juttua Ylen sivuilta:

YLE: Näin maalit syntyvät SM-liigassa
Yle Urheilu selvitti, miten maalit oikein tehdään jääkiekon SM-liigassa.

(Sisältää paljon tilastotietoa)

Lähde:YLE
http://yle.fi/urheilu/nain_maalit_syntyvat_sm-liigassa/7438786

YLE: Mikä on voiton avain SM-liigassa? Tilastot sen kertovat

Maalit ratkaisevat viime kädessä jääkiekko-otteluita. SM-liigajoukkueet keräävät kuitenkin erilaisia tilastoja, jotka kertovat pelin kulusta muutakin.

Lähde:YLE
http://yle.fi/urheilu/mika_on_voiton_avain_sm-liigassa_tilastot_sen_kertovat/7439592?ref=leiki-urheilu

Edit. Lisätäänpä vielä tämäkin linkki samasta aiheesta tähän väliin:

YLE:Sekunti ratkaisee maalinteon jääkiekossa

Maalit ovat nykyjääkiekossa entistä harvemmassa. Aikaa ja tilaa maalintekoon on huipputasolla yhä vähemmän. Millä tavalla se kiekko sitten löytää parhaiten tiensä verkon perukoille?

Lähde:YLE
http://yle.fi/urheilu/sekunti_ratkaisee_maalinteon_jaakiekossa/7439579?ref=leiki-urheilu

Tähän loppuun vielä lainaukset Ville Niemiseltä ja Risto Dufvalta:

”Jos haluat pitsaa, mene pitseriaan. Jos haluat maalin,  mene maalille”.
-Tämä Ville Niemisen Aleksander Barkoville opettama ohje päätee tilastojenkin valossa maalintekoon.

"Otteluja ei voiteta tilastoilla, mutta ne kertovat jälkikäteen, mitä tapahtui ja miksi."
– Risto Dufva

Keskustelu alkakoon

[iroj]

Yle Urheilu sai kaikista näistä peleistä Kuru Digitalin keräämät maalintekotilastot, joita tutkimalla selvisi, millä tavalla maalit syntyvät SM-liigassa.
Tiedätkö, mihin veto kannattaa suunnata, kun vastassa on enää maalivahti? Seuraavassa "pelissä" sinulla on seitsemän yritystä. Vedot menevät sisään samalla todennäköisyydellä kuin pudotuspeleissä 2014. Jos et saa yhtään maalia, kokeile uudestaan.

Maalinteosta on paljon tutkittua aineistoa jotka tukevat tieteelisiä teorioita.
Maalintekopaikassa ratkaisevat laukaisuetäisyys, laukaisukulma ja maalivahdin sijainti.
Maalivahdin sijainti määrittää laukaisukulma-alueen jolla kiekko voi mennä maaliin.
Veto kannattaa suunnata alas jos maalivahti ei mene jäihin/ei ehdi mennä jäihin.
Muuten kannattaa laukoa ylös.

Maalivahdin hanskakäsi heilahtaa ylöspäin kiihtyvyydellä 3,5 g, sivulle 2,5 g ja alaspäin 1,5 g.
Mailakäden ja jalkojen vastaavat kiihtyvyydet ovat 3 g, 2 g ja 1 g.
Laajan tutkimuksen mukaan pelaajat laukovat enemmän mailakäden puolelle mutta onnistumistodennäköisyys oli parempi lauottaessa hanskakäden puolelle.
Mailakäsi on hitaampi joten syynä lienee mailakäden suurempi peittävyys.

Tärkeysjärjestys laukomisesssa:
1) Laukauksen pitää olla niin tarkka että se menee tyhjään tilaan
2) Laukaukseen pitäisi saada niin paljon tarkkuutta että maalivahdin torjuntaliike kestää mahdollisimman pitkään
3) Laukauksen pitää olla riittävän kova

Jos maalivahti yrittää torjua ylänurkkalaukausta 0,5 metrin liikkeellä niin torjuntaliike kestää 0,17 sekuntia (+reaktioaika 0,10-0,15 sekuntia).
Hyvän rannelaukauksen omaavat pelaajat pystyvät laukomaan nopeudella 30 m/s joten 8:n metrin päästä on hyvät mahdollisuudet riittävällä tarkkuudella.

Vaaralliselta maalintekoalueelta (etäisyys alle 10 metriä ja laukaisukulma >45 astetta) laukausten onnistumistodennäköisyys on 10-15 %.
Vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelta laukausten onnistumistodennäköisyys on 2-3 %.
Liiallinen laukominen huonoista paikoista ei kannata.

[#27]

Jos maalivahti yrittää torjua ylänurkkalaukausta 0,5 metrin liikkeellä niin torjuntaliike kestää 0,17 sekuntia (+reaktioaika 0,10-0,15 sekuntia).
Hyvän rannelaukauksen omaavat pelaajat pystyvät laukomaan nopeudella 30 m/s joten 8:n metrin päästä on hyvät mahdollisuudet riittävällä tarkkuudella.

Liiallinen laukominen huonoista paikoista ei kannata.

30m/s = 108km/h meillä C - junnuissakin joka jätkä ampui tuota vauhtia. Liigassa varmasti ammutaan lujempaa.

Liiallinen laukominen ei ole pahasta koska huonosta kulmasta tulevaa vetoa ei välttämättä maalivahdi osaa odottaa ja se usein tulee päin jolloin reboundeja tulee.

Esimerkkinä käyttämältäni sivustolta löytyy kuvamateriaalit maalivahtien perusasennoista tolpalla pelatessa: http://ingoalmag.com/technique/post-integration-trapper-options/
Kuten sivulta huomaat, kun olet vetopaikassa jossa näkökenttäsi on kuvan kaltainen et sä siitä maalia tee. Se että mihin kiekko tuosta jatkaa matkaansa onkin asia erikseen. Maalivahdit harvoin saa tuosta suljettua kiekkoa joten se jää peliin ja yleensä vielä kaikista pahimmalle mahdolliselle paikkaa puolustavan joukkueen kannalta, eli hyökkäävän joukkueen kannalta parhaalle.


Ja vielä itse iceman:n linkittämään Ylen juttuun:

Tässä jutussa keskitytään nimenomaan maalitilanteiden luomiseen. Maalintekoa 20 vuotta tutkineen ja tilastoineen Dufvan mukaan noin kolmannes maaleista syntyy ylivoimalla. Suorahyökkäyksistä tehdään noin 25 % maaleista, riistoista noin 18 % ja aluepelistä noin 15 %. Toisin kuin usein kuvitellaan hyökkäyspään aloitustilanteiden merkitys on pieni.

- Aloitusvoitoista tulleiden maalien osuus on 3-5 % vuosittain. Aloitusvoitot ja –kuviot, joista paljon puhutaan, ovat hyvin marginaalisia, kun sarjataulukoita rakennetaan.

Dufvahan puhuu puuta heinää. Joka neljäs maali syntyisi hyökkäyksistä?
Ja kyllä, aloituksista tulee todella vähän maaleja nykyään mutta se että saadaan se aloitusvoitto on erittäin tärkeää, sen kautta lähtee pyörimään alue- sekä ylivoimapeli. Jos suoraan aloituksista syntyy 3-5% maaleista niin olisi kiva tietää kuinka moni alue- tai ylivoimapeli maali on syntynyt voitetun hyökkäyspään aloituksen jälkeen?

Varsinkin nyt kun tuo hyökkäysalue suureni niin aloitusvoittojen tärkeys kasvaa entisestään koska nyt on helpompi tasakentällisinkin saada pakkopeli pyörimään kaverin päätyyn kun sitä tilaa on se 45m2 enemmän kuin ennen.

[iceman]

Myös Ylen juttujen mukaan mailakäden yläkulma oli heikoin lenkki maalivahdeilla pudotuspeleissä...

Laukaukset uppoavat parhaiten vetäjästä katsottuna vasempaan yläkulmaan (maalivahdeilla usein kilpikäsi), jonne onnistumisprosentti on peräti 26. Vastaavasti oikealle eli veskarin hanskapuolen yläkulmaan suuntautuvista laukauksista sisään menee reilut 13 % vedoista, joka on kelpo prosentti, mutta silti lähes puolet vähemmän kuin kilpipuolelle.

Ero selittyy sillä, että maalivahdin torjunta-asennossa kilpikäsi on alempana kuin hanskakäsi, jolloin yläkulmaan jää enemmän tilaa. Kilpikäsi painaa myös mailan myötä huomattavasti enemmän, joten sillä torjuminen yläkulmasta on vaikeampaa.

Edit. Tilastojen mukaan vedossa pikkukulmasta veto% on 0,73 (1/137), mutta reboundista veto% oli jo 19,79 (19/96).

Suoraan aloituksesta on veto% 3,13 (1/32), mutta esim. poikkisyötöstä maalille nousee se jo 21,43 (9/42). Siihen sitten vielä maskit, ohjaukset ja reboundit päälle, joilla vielä saadaan parannettua mahdollisuuksia...

Tältä Ylen sivuista löytyvät myös muut tilastot ja laukaisukartta:
http://yle.fi/urheilu/nain_maalit_syntyvat_sm-liigassa/7438786

[iroj]

30m/s = 108km/h meillä C - junnuissakin joka jätkä ampui tuota vauhtia. Liigassa varmasti ammutaan lujempaa.
Liiallinen laukominen ei ole pahasta koska huonosta kulmasta tulevaa vetoa ei välttämättä maalivahdi osaa odottaa ja se usein tulee päin jolloin reboundeja tulee.

Tuo 30 m/s on likimääräinen arvio enkä usko että kovin suurempiin lukuihin pystytään.
Teemu Aallolle on mitattu kova lämäritulos (150 km/h=42 m/s) ja rannelaukaus ei varmasti ole yhtä kova.
Oikeissa pelitilanteissa ei välttämättä pystytä ihan yhtä hyviin tuloksiin kuin harjoituksissa.
Tulos riippuu vähän siitäkin mitataanko se lähtönopeudesta vai kiekon keskinopeudesta matkan aikana kun nopeus vähän hidastuu matkan aikana.

Liiallinen laukominen ei ole pahasta koska huonosta kulmasta tulevaa vetoa ei välttämättä maalivahdi osaa odottaa ja se usein tulee päin jolloin reboundeja tulee.
Maalintekoa 20 vuotta tutkineen ja tilastoineen Dufvan mukaan noin kolmannes maaleista syntyy ylivoimalla.
Ja kyllä, aloituksista tulee todella vähän maaleja nykyään mutta se että saadaan se aloitusvoitto on erittäin tärkeää, sen kautta lähtee pyörimään alue- sekä ylivoimapeli.

Tuon mukaan rebound-laukausten onnistumisprosentti oli hyvä 20.
Johtuu siitä että ne tulevat vaaralliselta maalintekoalueelta.
Laajojen tutkimusten mukaan kuitenkin alle 10% maaleista tehdään reboundeista.
Ässät-Tappara finaalisarjassa tehtiin 26 maalia ja vain 2 reboundeista.
Viime kevään play-offseissa Tapparaa vastaan tehtiin 20-25 % maaleista reboundeista mikä oli harvinaisen paljon.
Toissa kaudella joukkueiden laukaisumäärien ja menestyksen välillä ei ollut paljon tekemistä keskenään.
Tappara ei pärjännyt kovin hyvin 1.neljänneksellä mutta oli Liigan paras 3.neljänneksellä.
3.neljänneksellä joukkue kuitenkin laukoi 30% vähemmän kuin 1.neljänneksellä.

Ylivoimamaalien osuudessa on ollut vaihtelua.
Toissa kaudella niiden osuus oli 28 % ja alkukaudella niitä tehtiin paljon enemmän kuin loppukaudella.
Viime kevään finaaleissa niiden osuus oli 45 %.
Kaudeksi 2006-2007 Liigaan tuli tarkempi tuomarilinja ja yv-maalien osuus oli noin 40 %.

Aloitusvoitoilla on suuri merkitys ja se on huomattu NHL:ssä missä ne tilastoidaan (saataisiinko Liigaan myös?).
Viime kevään 2.finaalissa Kärpät voitti melkein kaikki aloitukset alussa ja oli niskan päällä.
Se on ihan varmaa että maaleja on tehty paljon enemmän voitettujen kuin hävittyjen hyökkäyspään aloitusten jälkeen.

[Screamager]

Laukomisanalyysi 6 pelin jälkeen (pelattu 10 %)

Kautta on saatu kymmenesosa pelattua ja summataan tähän asti pelatuista liigaotteluista isompaa kuvaa siitä, mistä ja kuinka paljon Tapparan peleissä lauotaan ja kuinka tarkasti. Otteluissa on aina paikalla myös vastustaja ja myös vastustajan lukemat on esitetty, yhtenä könttänä sen koommin joukkueita erittelemättä.

Laukausten jakauma eri maalintekosektoreihin (ks. liite):

	1	2	3	4
Tappara	22,1 %	24,4 %	44,3 %	9,2 %
Vastustaja	25,5 %	24,3 %	36,9 %	13,3 %

Laukaustarkkuus sektoreittain:

	1	2	3	4	YHT
Tappara	76,7 %	59,1 %	47,5 %	68,0 %	58,7 %
Vastustaja	76,9 %	64,5 %	52,1 %	76,5 %	64,7 %

Laukausprosentti sektoreittain:

	1	2	3	4	YHT
Tappara	10,0 %	6,1 %	0,8 %	0,0 %	4,1 %
Vastustaja	9,2 %	4,8 %	1,1 %	0,0 %	3,9 %

Tappara on laukonut 271 kertaa ja vastustaja 255 kertaa. Vaaralliselta maalintekoalueelta eli sektoreilta 1 ja 2 Tappara on laukonut 126 kertaa ja vastustaja 127 kertaa, eli käytännössä yhtä paljon molemmat. Suurin ero tulee viivalaukauksista eli sektorin 3 laukauksista, joita Tapparalla on 120 ja vastustajalla 94. Pienestä kulmasta Tappara on laukonut 25 kertaa ja vastustaja 34 kertaa.

Kaikista laukauksistaan Tappara on laukonut 46,5 % vaaralliselta maalintekoalueelta, kun vastustajalla tämä lukema on hieman korkeampi eli 49,8 %. Huomattavaa on kuitenkin, että määrällisesti lukemat ovat tasoissa ja Tapparan heikompi suhteellinen lukema juontuu suuremmasta viivalaukauksien määrästä. Nopealla laskulla Tappara on ottanut 32 kakkosta ja vastustaja 31, joten millään suuremmalla ylivoima-ajalla tuo 3-sektorin laukausmäärien erot eivät selity.

Tappara on ollut laukausprosentti-taulukon mukaan hieman tehokkaampi laukauksissaan, mutta erot ovat niin pieniä, ettei paremmuudesta ole syytä vielä puhua. Laukaustarkkuudessa Tappara on kuitenkin ollut jopa selvästi vastustajaa heikompi, etenkin maalinteon kannalta kriittisellä 2-sektorilla, eivätkä pienestä kulmasta 4-sektorilta lähteneet laukauksetkaan ole kovin tarkasti maalivahdille asti menneet.

[Screamager]

Laukomisanalyysi 12 pelin jälkeen (pelattu 20 %)

Runkosarjaa on pelattu viidesosa ja summataan tähän asti pelatuista liigaotteluista isompaa kuvaa siitä, mistä ja kuinka paljon Tapparan peleissä lauotaan ja kuinka tarkasti. Otteluissa on aina paikalla myös vastustaja ja myös vastustajan lukemat on esitetty, yhtenä könttänä sen koommin joukkueita erittelemättä.

Laukausten jakauma eri maalintekosektoreihin (ks. liite):

	1	2	3	4
Tappara	19,4 %	20,7 %	50,9 %	9,0 %
Vastustaja	22,3 %	23,7 %	38,9 %	15,1 %

Laukaustarkkuus sektoreittain:

	1	2	3	4	YHT
Tappara	77,8 %	59,1 %	47,3 %	64,0 %	57,2 %
Vastustaja	78,7 %	64,6 %	56,8 %	73,5 %	66,1 %

Laukausprosentti sektoreittain:

	1	2	3	4	YHT
Tappara	10,2 %	4,3 %	1,4 %	0,0 %	3,6 %
Vastustaja	10,7 %	3,8 %	0,9 %	1,2 %	3,8 %

Kehitys edelliseen katsaukseen (6 pelin jälkeen) verrattuna

Yleisesti, laukominen 1- ja 2-sektoreista on vähentynyt (Tapparalla kuitenkin vähentynyt enemmän) ja 3-sektorin vedot ovat kasvattaneet osuuttaan. Huomattavaa on kuitenkin, että Tappara ei edelleenkään lauo pienestä kulmasta niin paljoa kuin vastustaja.

Laukaustarkkuudessa on Tapparalla edelleen paljon petrattavaa, etenkin 3-sektorin tarkkuudessa.

Maalintekotehokkuudessa = laukausprosentissa = laukauksen maalivahdin taakse menemisen todennäköisyydessä keskinäiset erot ovat edelleen todella pieniä, mutta hieman kääntyneet vastustajan eduksi. Tässä tilastossa on kuitenkin ihan parissa viime pelissä tapahtunut parannusta.

[iceman]

@MiikaArponen
#Liiga-maalivahtien torjuntaprosentit maalintekosektorista ja sen ulkopuolelta tällä kaudella. pic.twitter.com/QdLKUw5VIY
9:15 - 17. lokakuuta 14

Metsola pysäyttänyt kaukokuteja jäätävällä tarkkuudella tällä kaudella: 1 maali, 177 torjuntaa (0.994).

Edit. Tuosta taulukosta torjuntamääristä on paha tehdä suoria vertailuja, kun pelattujen pelien määrää ei mainittu. Kommenteissa tosin mainittu, että maalintekosektorista Metsolle tullut suhteellisen paljon vetoja verrattuna muihin maalivahteihin.

Lähde:
https://mobile.twitter.com/MiikaArponen/status/522994385731211264/photo/1

[gatecrasher]

@MiikaArponen
#Liiga-maalivahtien torjuntaprosentit maalintekosektorista ja sen ulkopuolelta tällä kaudella. pic.twitter.com/QdLKUw5VIY
9:15 - 17. lokakuuta 14

Metsola pysäyttänyt kaukokuteja jäätävällä tarkkuudella tällä kaudella: 1 maali, 177 torjuntaa (0.994).

Edit. Tuosta taulukosta torjuntamääristä on paha tehdä suoria vertailuja, kun pelattujen pelien määrää ei mainittu. Kommenteissa tosin mainittu, että maalintekosektorista Metsolle tullut suhteellisen paljon vetoja verrattuna muihin maalivahteihin.

Lähde:
https://mobile.twitter.com/MiikaArponen/status/522994385731211264/photo/1

Ja voisin vaikka väittää, että pääosin nuo parhaalta maalintekosektorilta tulleet vedot ovat kertyneet 10 ensimmäisen matsin aikana. Viimeiseen neljään matsiin Tapparan viisikkopuolustaminen on ollut sen verran hyvin jiirissä, että vedot ovat tulleet selkeästi huonommista paikoista alkukauteen verrattuna.

[Screamager]

Ja voisin vaikka väittää, että pääosin nuo parhaalta maalintekosektorilta tulleet vedot ovat kertyneet 10 ensimmäisen matsin aikana. Viimeiseen neljään matsiin Tapparan viisikkopuolustaminen on ollut sen verran hyvin jiirissä, että vedot ovat tulleet selkeästi huonommista paikoista alkukauteen verrattuna.

Arposella on varmaan hieman eri rajat kuin omassa tarkastelussani, mutta oman mallini mukaan seuraavat havainnot:

10 ensimmäisessä pelissä
- Vastustaja laukoi keskimäärin sektorilta 1 10,7 kutia per peli ja sektorilta 2 10,1 kutia per peli
- Tappara laukoi keskimäärin sektorilta 1 10,0 kutia per peli ja sektorilta 2 9,1 kutia per peli

Sen jälkeisissä peleissä (4 kpl)
- Vastustaja on laukonut keskimäärin sektorilta 1 9,5 kutia per peli ja sektorilta 2 10,8 kutia per peli.
- Tappara on laukonut keskimäärin sektorilta 1 8,5 kutia per peli ja sektorilta 2 9,0 kutia per peli.

Eli vaikka määrällisesti kudit 1- ja 2-sektoreilta ovat pysyneet melko samoissa, on niiden suhteellinen osuus laskenut vastustajalla 7 %-yksikköä, kun Tappara on säilyttänyt suhteellisen osuutensa melko lailla samana, alle %-yksikön laskeneena. Määrällisesti vastustaja on laukonut viimeisissä neljässä pelissä nimittäin keskimäärin 10 kutia per peli enemmän sektoreilta 3 ja 4 kuin ensimmäisissä 10 pelissä, mikä siis nostaa vastustajan kokonaislaukausmäärää per peli.

Nämä lisääntyneet vastustajan laukaukset ovat kuitenkin huomattavasti vaarattomampia kuin lähempää maalia ja paremmasta kulmasta lähteneet laukaukset. Metsola hoitaa vaarallisen maalintekosektorin ulkopuoliset vedot jäätävällä varmuudella kuten twitter-tilastosta huomaa.

Voidaan siis todeta, että eteenpäin on menty.

[iroj]

Näyttää olevan melkein luonnonlaki että parhaiten puolustava joukkue voittaa mestaruuden.
Kaudesta on pelattu neljännes ja joukkueiden puolustuspelin taso tasakentällisin (päästetyt maali/peli 5-5-pelissä):
Tappara  1,00
Kalpa  1,14
Hifk  1,46
Ilves  1,46
Kärpät  1,59
Jyp  1,60
Lukko  1,67
Saipa  1,80
HPK  1,86
TPS  1,86
Pelicans  1,88
Ässät  1,88
Blues  1,93
Sport  2,40

Tutkin saman asian alkukaudesta 2 vuotta sitten ja silloin Ässät oli paras.
Sitten Ässille tuli huonompi jakso mutta loppukaudella Ässät oli taas paras tällä mittarilla ja vei mestaruuden.
Olisikohan tässä hyvä enne?

[Messi]

Tuossa Tapparan tilastot Liigan sivuilta. Laitoin tuon Plusmiinustilasto-järjestykseen. Ei ihme, että Mänylä on maajoukkueessa.

http://liiga.fi/tilastot/2014-2015/runkosarja/pelaajat/?team=tappara&position=all&sort=%C2%B1#stats-wrapper

[Screamager]

Laukomisanalyysi pisteputken peleistä (pelit 11-20)

10 viimeisintä peliä ovat jokainen tuottaneet vähintään pisteen, useimmin kaksi tai kolme. Näissä peleissä on ollut havaittavissa Tapparan kannalta positiivista kehitystä paitsi sarjataulukossa, myös laukomisen laadussa molemmissa päissä kenttää. Tappara on päässyt suhteellisesti enemmän vaaralliselle maalintekosektorile, saanut sieltä aikaan enemmän maaleja ja vastaavasti vastustajalla on homma mennyt päin vastoin.

Laukausten jakauma eri maalintekosektoreihin (ks. liite):

	1	2	3	4
Tappara	20,1 %	21,2 %	48,1 %	10,7 %
Vastustaja	22,0 %	19,6 %	43,4 %	15,1 %

Laukaustarkkuus sektoreittain:

	1	2	3	4	YHT
Tappara	74,5 %	61,6 %	49,3 %	56,0 %	57,7 %
Vastustaja	75,0 %	60,4 %	56,8 %	60,8 %	62,1 %

Laukausprosentti sektoreittain:

	1	2	3	4	YHT
Tappara	10,6 %	6,1 %	2,7 %	0,0 %	4,7 %
Vastustaja	5,6 %	2,1 %	0,9 %	0,0 %	2,0 %

Kehitys edelliseen katsaukseen (12 pelin jälkeen) verrattuna

Kehitys on ollut Tapparalle suotuista pisteputken aikana. Tapparan laukausten suhteellinen osuus vaaralliselta maalintekoalueelta (sektoreilta 1 ja 2) on kasvanut reilun %-yksikön, kun taas vastustajalla laukausten suhteellinen osuus vaaralliselta maalintekoalueelta on laskenut 4,4 %-yksikköä.

Tappara on laukonut vaaralliselta maalintekoalueelta 193 laukausta ja vastustaja 204 laukausta. 3-sektorin laukausmäärät ovat alkukaudesta tasoittuneet ja Tappara on laukonut 3-sektorilta enää vain 12 kutia vastustajaa enemmän (Tappara 225 ja vastustaja 213). Pienestä kulmasta Tappara on laukonut 50 kertaa ja vastustaja 74 kertaa ja täten kokonaislaukasmäärissä vastustaja on Tapparan pisteputken aikana laukonut 33 laukausta Tapparaa enemmän (Tappara 468 ja vastustaja 491).

Laukominen on pisteputken aikana ollut Tapparalla hieman tarkempaa kuin aiemmin, mutta 3-sektorin laukaustarkkuus on edelleen liian heikkoa. Tässä korostu heikko laukaustarkkuus ylivoimalla: 3-sektorin yv-laukauksilla on vain 38 %:n tarkkuus maalille asti.

Laukausprosentti on myös kehittynyt Tapparalle suotuisasti. Tapparan laukausprosentti on kasvanut joka sektorilla, paitsi pienen kulman laukauksissa 4-sektorilla, josta ei ole maalia vielä onnistuttu tekemään. Vastustajan laukausprosentti on laskenut 1-sektorilla 5,1 %-yksikköä ja 2-sektorilla 1,7 %-yksikköä. Pisteputken aikana Tapparan laukausprosentti vaaralliselta maalintekoalueelta on 8,3 % ja vastustajalla 3,9 %.

[Screamager]

Liiga sai viimein laajennettua tilastojaan koskemaan esimerkiksi laukauksia ja niiden laatua.

Olen ihmetellyt Tapparan epätarkkaa laukomista koko kauden erityisesti puolustajien osalta. Alla oleva kaikki joukkueet kattava laukaustarkkuus-analyysi vahvistaa epäilyni siitä, että Tapparan laukominen kaipaa rutkasti lisää tarkkuutta.

Tilastot ovat erikseen puolustajille ja hyökkääjille. En ole pelaajia sen koommin eritellyt, vaan puolustajat jokaiselta joukkueelta yhtenä könttänä ja hyökkääjät toisena könttänä. Kaikki/peli kertoo kaikkien laukausten määrän per peli ja maalia kohti/peli kertoo maalivahdille asti menneiden laukausten määrän per peli. Tilastot on järjestetty laukaustarkkuuden mukaan.

Blokatuissa laukauksissa on ollut alkukaudella sen verran tilastointiepäselvyyksiä, että mikä laukaus lasketaan ohi menneeksi ja mikä tarkoituksellisesti blokatuksi, niin en ole blokattuja kuteja eritellyt. Sen verran ihmetytti esimerkiksi se, että Pelicansin pelaajien kuteja olisi blokattu vain 19 kappaletta, kun taas esimerkiksi Ässien pelaajien kuteja olisi blokattu 106 kappaletta, vaikka molemmat joukkueet ovat laukoneet noin 1110 laukausta.

Puolustajien laukaustilastot:

Joukkue	Kaikki/peli	Maalia kohti/peli	Laukaustarkkuus
Kärpät	20,5	11,0	53,5 %
HIFK	14,9	7,9	53,2 %
Blues	13,9	7,4	53,1 %
Ilves	15,7	8,3	53,0 %
HPK	15,0	8,0	52,8 %
Sport	15,3	8,0	52,5 %
TPS	16,7	8,7	52,3 %
Pelicans	16,2	8,3	51,6 %
Ässät	16,9	8,7	51,5 %
Lukko	19,7	9,9	50,4 %
SaiPa	25,3	12,6	49,9 %
JYP	17,8	8,7	49,1 %
KalPa	14,0	6,4	45,4 %
Tappara	17,7	7,9	44,6 %

Puolustajien osalta Tappara on laukonut kaikkein epätarkimmin, jopa 9 prosenttiyksikön verran Kärppiä heikommin. Epätarkimmin Tapparasta on laukonut Kolomatis, 113 kutia vain 40,7 %:n tarkkuudella. Aalto 43,2 % ja Mäntylä 47,9 % eivät myöskään ole mairittelevia lukuja, kun laukausmäärät ovat kuitenkin määrällisesti suuria. Kärpistä Spangilla on 106 kutia tarkkuudella 51,9 % ja Glennillä 101 kutia tarkkuudella 55,4 %. Lasse Le Coq-Kukkonen on saavuttanut 56 laukauksella tarkkuuden 60,7 %, ja tehnyt siinä sivussa viisi maaliakin, ylivoimalla pelaa toki maalin edessä, josta tarkkuus on luonnostaan parempaa.

Hyökkääjien laukaustilastot:

Joukkue	Kaikki/peli	Maalia kohti/peli	Laukaustarkkuus
Blues	31,2	20,8	66,6 %
SaiPa	27,6	18,4	66,6 %
HIFK	33,6	22,2	66,1 %
JYP	31,2	20,4	65,4 %
Ilves	28,8	18,8	65,3 %
Ässät	33,4	21,7	64,9 %
TPS	30,4	19,7	64,6 %
Kärpät	28,0	18,1	64,5 %
Pelicans	32,3	20,7	64,0 %
Tappara	28,9	18,4	63,6 %
KalPa	31,5	19,8	62,8 %
Sport	32,0	20,0	62,6 %
Lukko	33,6	20,9	62,3 %
HPK	31,2	19,2	61,5 %

Hyökkääjien osalta Tapparan sijoitus on hieman parempi, mutta siitä huolimatta kokonaislaukaustarkkuudessa Tappara on Liigan heikoin. Alla vielä kokonaislaukaustarkkuudet:

Joukkue	Kaikki/peli	Maalia kohti/peli	Laukaustarkkuus
Blues	45,0	28,1	62,4 %
HIFK	48,5	30,2	62,1 %
Ilves	44,5	27,1	61,0 %
Ässät	50,3	30,4	60,4 %
TPS	47,1	28,4	60,3 %
Kärpät	48,6	29,1	59,9 %
Pelicans	48,5	29,0	59,9 %
JYP	49,0	29,1	59,5 %
Sport	47,2	28,0	59,3 %
HPK	46,2	27,1	58,7 %
SaiPa	52,8	31,0	58,6 %
Lukko	53,2	30,8	57,9 %
KalPa	45,6	26,2	57,5 %
Tappara	46,6	26,3	56,4 %

Tappara ei ole laukonut keskimäärin vähiten, mutta kuitenkin keskimäärin yli kuusi kutia per peli vähemmän kuin Lukko, millä saavutetaan 10. sija kokonaislaukausmäärä-tilastossa. Maalia kohti Tappara on kuitenkin laukonut käytännössä vähiten yhdessä KalPan kanssa. Tuollainen kuuden kudin ero 20 pelin aikana tekee jo 120 laukauksen määrällisen eron, joten voidaan ajatella myös laukomisen määrän lisäämistä.

Määrää enemmän tahtoisin kuitenkin nähdä laatua, koska laadulla tehdään lopullinen ero. Yksi laatutekijä on toki sekin, että ei venytetä laukomista viimeiseen mahdolliseen paikkaan vastuun siirtelyn myötä, vaan paikan tullen lauotaan suoraviivaisesti ilman mietintöjä luovista kuvioista. Turhan venyttelyn ja vanuttelun sun muun kiekon ylimääräisen siirtelyn tuloksena syntyy yleensä vain epätoivoisempi laukaus huonommasta paikasta, ja tämä näkyy laukaustarkkuuden heikentymisenä, kun laukaus jää joko pelaajaan tai menee ohi.

[Naapuri]

Kiitos hienosta tilastosta. Ilveksen kohdalta tuo menee kokolailla sarjasijoituksen mukaisesti, mutta yllättävää on Lukon sijoitus pohjille ja Bluesin ihan kärkeen. Laukaisutarkkuus ei siis suoraan näy joukkueen menestyksessä.