Basson soittaminen

[Ponttooni]

(Jalmukselle erityisesti suunnattu kysymys)

Sitä minä vaan oon fundeerannu, että mistä basisti tietää painaa ns. oikeasta kohdasta kun se soittelee, siis jos kyseessä on tämmönen nauhaton basso..esim. vanha kunno pystybasso. Meinaan että jos kaulassa on nauhat, niin maalaisjärkikin sanoo, että siihen tiettyn haluttuun kohtaan sormi aina osuu, mutta mites se saadaan tämmöses nauhattomassa soittimessa aina osuun satavarmasti "oikeaan" kohtaan. Emmää tierä onko tässä miettimises edes mitään järkeä, mutta kaikenlaista päässä voi pyöriäkin.
Itse jos pitäis tähän vastata, niin arvelisin että kunnon musamies vaan ns. tietää sen oikean kohdan kokemuksen ja korvansa perusteella?

[veikko]

Basisteilla on on yleensä hyvät korfat päässä, mikä helpottaa okean aseman tunnistamista. Ja ihan loogisesti ne sävelet ovat siinä bassossa oli siinä sitten nauhoja tai ei. Nauhattomassa ns. oksan kohdan -haku on vaan jonkinverran vaikeampaa, koska visuaalisat apua ei välttämättä ole. Lisäksi vasta-alkajilla taitaa olla kaulassa (basson kaulassa) teippejä apuna. Basistit yleensä osaavat myös soittaa vallan hyvin ja jopa treenaavat. Kovin moni kitaristi ei pärjäisi nauhattomalla kitaralla, ruuvaisivat vain piruparat lisempää volumea, lopulta ahdistuisivat ja syyttäisivät huonoa plektraa.

[HAL9000]

Täytyy muistaa, että nuo nauhatkin ovat lähinnä vain suuntaa-antavia, eli ihan tarkkaa intonaatiota ei niilläkään saada. Jotta intonaatio olisi ihan tarkka, yläsatulan pitäisi olla hieman eri kohdilla eri kielillä, ja nauhavälitkin olisivat vähemmän tasaisia. Kitarapuolella on kompensoiva Earvana-satula tähän tarkoitukseen, mutta vaikka sillä jotkin avosoinnut tulevatkin puhtaammaksi, jotkin muut intervallit kärsivät.
Täysin nauhaton (basso, sello, altto, viulu) on itse asiassa sikäli parempi, että sillä on ainakin teoriassa mahdollista soittaa täysin puhtaasti. Nauhallisella ei ole edes teoriassa mahdollista (ilman että korjaa intonaatiota bendaamalla). No, teoria ja käytäntö ovat tietysti kaksi eri asiaa. :=)
Käytännössä homma opitaan korvakuulolta. Jos on sökö sävelkorva, kannattaa pysyä pianossa, uruissa ym. soittimissa, joissa soittaja ei pääse säätämään (pilaamaan) intonaatiota.

[Jalmus]

Loistavia totuudenmukaisia vastauksia! Noihin lisäisin vielä, että armottoman treenauksen myötä myös lihasmuisti kehittyy, joka helpottaa esim. puhtaampien intervallien soittamista kontralla, esim. kvintti tai sekunti etusormi-pikkusormi -yhdistelmällä. Oikeat sormitukset ovat myös kontran kanssa aika oleellisia.

Omassa nauhattomassani on valenauhat, ts. viiluilla täytetyt nauhojen urat. Ne ilman muuta helpottavat puhtaamman intonaation löytymistä. Mielestäni nauhattoman basson ominaissoundiin tosin kuuluu pienet sävelpuhtauden heitot, vaikka ilman muuta tuleekin pyrkiä mahdollisimman tarkkaan sävelpuhtauteen.

[Jerzy]

Tyttäreni kävi mummonsa kanssa n. 1 1/2 vuotta sitten kaksi vuotiaana elämänsä ensimmäistä kertaa huutokaupassa ja kas kas huusi sieltä (älkää kysykö miten) 2€:lla sähköbasson. Rumahan tuo on kun mikä, mutta hei pakkohan tuo on jollain tapaa soittokuntoon saattaa: surkea maalipinta on jo hiottu ja harkinnassa on laittaako rahaa likoon ja ostaa siihen uudet mikit vai tehdäkö kapituksesta ihan vain harjoituskappale, jolla alkaisi basson soiton harjoittelu kyseinen soitin ja sen soittaminen kun on aina jollain tapaa kiehtonut... Kysymykseni kuuluukin mistä aloittaa? Paikallisen työväenopiston ohjelmistoon kun ei kys. soittimen alkeet kuulu ja kirjastonkin anti on melko kuivaa. Löytyykö kirjajaupasta joku erityisen hyvä opus jota suosittelisitte? Lisäksi piti kysyä hieman siitä bassosta, satutteko tietämään miksikö kyseisessä bassossa on aivan silmin nähden lyhyempi kaula kuin olen normaalisti nähnyt. Ei aivan kitaran kaulan luokkaa, mutta ei paljoakaan pidempi. Vaikuttaako jollain tapaa instrumentin soitettavuuteen, tai siis tottakai vaikuttaa, mutta kumpaan suuntaan kaulan "lyhyys"?

[veikko]

Toi huutokaupasta ostettu matalien äänien maalaaja lienee lyhytskaalainen basso, oikein passeli malli lapselle. Mun on vähä vaikea uskoa, että kahdella eurolla saisi sellaisen basson, millä pystyisi mielekäästi treenaan. Enkä oikein usko, että tuollaista pystyy kovin hyväksi tuunaamaankaan. Soittohommien alussa mikaan ei tapa innostusta niin kivasti kuin tatsiltaan hankala soitin. Tosin, voihan tuo olla hyväkin peli, jonka olette saaneet hullun halvalla. Minkä merkkinen peli on kyseessä? Kuvia?

Tuohon opetuspuoleen en osaa oikeen sanoa tai suositella mitään. Itse opin soittamaan bassoa pystymetsästä revittynä niin, että kaverit näytti että paina tosta ja rämpytä. Mutta jos vaikka alkeet pystytte opettelemaan kotona ja sitten löytyisi tyttärelle kiva "kaveriorkesteri", missä kaikki ovat suurinpiirtein samalla tasolla niin luulen, että siitä se lähtisi lutviutumaan.

[Jerzy]

No kyllä tuo soitto puoli kiinnostaisi ihan isukkia itseään kun tuo tytär tosiaan on vasta reilu kolme vuotias, mutta en kyllä pahakseni panisi vaikka hänestä joskus vaikka soittokaverin saisi jos opin siis itsekkään. Kuvia en bassosta tähän hätään saa ja merkkikin oli maalattu yli mutta muistaakseni oli Made in Japan ja muodoltaan aikalailla Gibson SG:n mallinen. Tuollaiset lyhyt skaalaiset ovat siis mitä ilmeisimmin lähinnä lapsille tarkoitettu vai...

[veikko]

Kyllä lyhytskaalaisella voi aikuinenkin soitella. ei niitä käsittääkseni vartavasten lapsille ole tehty. Viisammat korjatkoon, jos väärässä olen.