Pari viikkoa takana, ja tulos on tällaista.
Puolustus pelaa paikoin todella hyvin. Vielä kun Leimu saataisiin heräämään, niin avot!
Hyökkäys ei ehkä häikäise lukuunottamatta muuan junnua, ja muutamaa muuta, mutta se on TEHOKASTA. Milloin muistatteko milloin Tapparan hyökkäyspelistä on voinut sanoa näin? Lehterän aikana ehkä, mutta silloin taas oltiin vain heidän varassaan.
Ja se monien jo mainitsema asia vaihtoaitiossa. Kun Risto rupeaa puhumaan, niin joka jätkä nostaa ahterinsa penkistä, ja kuuntelee. Ei kovinkaan monella joukkueella ole näin.
On kiva katsoa, kun Tapparan pelaajat nauttivat jääkiekosta! Maalin jälkeen he iloitsevat siitä oikein kunnolla, vaikkeivat itse olisikaan sitä tehneet. Taisteluilmekin on hieman erilaista kuin muutaman muun valmentajan aikaan.
Sairastuvalla joukkueen hyrrä ja taituri EJ, taitava Peltola, Hurja Taistelija Vänttinen, Ekbom ja Elorinne. Jos kolme ensimmäistä olisivat mukana, Tapparan peliin tulisi vielä paljon lisää! Peli on vasta kehitysasteella, ja silti tää näyttää tältä. Täst o hyvä jatkaa. Mitä tahansa voi tapahtua!
