Se on muuten jännä homma miten joukkueurheilussa suunta kääntyy kun innostusta, luovuutta, vastuuta ja ennen kaikkea yhteishenkeä luodaan joukkueessa...
Mielestäni Hirvosen alkukauden onnistuminen alleviivaa Tapparan valmennuksen ongelmia viimeisen kahden kauden ajalta. Tuloskuntohan parani välittömästi Mattilan poistuttua ja Hirvosen vetäessä Ruotsin turneeta. Tähän vielä kaksi A-luokan pelaajahankintaa (poikkeuksellista Tapparalta), ja homma alkoikin toimia.
On kuitenkin väärin irroittaa toisistaan pelikirjahöpinät ja mentaalivalmennus, ikäänkuin ne olisivat toistensa vastavoimia. Nega Mika Saarinen ei saanut sinällään mielenkiintoisia kuvioitaan myytyä pelaajilleen, eikä joukkueen henkikään kukoistanut. Uraman kiekottelupaletti oli sekin varsin monimutkainen, mutta pelaajat ostivat sen ja taas homma toimi. Mikko Saarisen pelitapa ei tainnut täysin avautua kenellekkään, ja kentälläkin peli oli hengettömän ja ennenkaikkea neuvottoman näköistä. Saarisen parhaaksi näytöksi jäivät playoff-pelit, mutta esim. KalPa -koitoksiin pelitapaa oli yksinkertaistettu ja haettiin myös kontaktipeliä, vastalääkkeeksi KalPan pallorallille - taas alkoi homma maistumaan pelaajille.
Pääsääntöisesti kiekkoilijat kuitenkin haluavat pelata reipasta kiekkoa, jossa karvataan, painostetaan, taklataan ja taistellaan. Viime vuosina Tapparan pelitapa ei ole suosinut mitään näistä, joka helposti sinällään jo tappaa tunteen ja fiiliksen. Ilvekseltäkin löytyy kokemuksia Elorannan ajoilta lamauttavasta pelitaktiikasta.
Toporowskikin sanoi ekan pelin jälkeen, että halusi heti alkuun pari taklausta jotta pääsee peliin sisään ja saa jalat alleen. Mäntylä kommentoi, että viime kaudella ei oltu kertaakaan näin tiukasti kontaktissa. Nyt Hirvosen opastuksessa näyttäisi siltä että pitkästä aikaa pelataan pelaajien peliä, joka ruokkii joukkuehenkeä ja asennetta.
Loppukaneetiksi voi laittaa Tamin klassisen 95/50 -kaavan. Jos 5% puuttuu keskittymisestä, tippuu suoritustaso 50%. Jos pelaaja ei ymmärrä, ei usko, tai halua toteuttaa vallitsevaa pelitapaa, niin on helppo uskoa että monelta lähtee se 5%=50% suorituksesta, vaikka ns. ammattimiehiä ovatkin.
Hieno alku Hirvoselta ja koko joukkueena, mutta pessimisti-realistina pitää muistaa, että valmentajan kyvyt testataan vasta vaikeuksien koittaessa. Nyt on kuitenkin kerrassaan erinomaista että joukkueeseen on tulossa vielä Säteri, Ilvonen ja Guolla - kaikki parhaimmillaan avainpelaajia joukkueessa. Tämä toivottavasti kannattelee nousujohteista virettä ja pitää pelaajat sopivasti hereillä. Nähdäkseni 2. ylivoima ainakin kaipaa parannusta, ja siihen istuvat niin Guolla kuin Ilvonenkin.