Kirjoittaja Aihe: Piristystä työpäivään  (Luettu 3745 kertaa)

Justjoo

  • Vieras
Piristystä työpäivään
« : Helmikuu 11, 2006, 00:20:16 »
Sattuipa hauska sattuma tuossa torstai-iltana toimistolla.

Oli kiireinen päivä. Niin kiireinen ettei kunnon lounastaukoa edes ehtinyt pitää. Kiireissäni siinä sitten, samalla kun juttelin puhelimessa asiakkaan kanssa, laitoin lihapiirakan mikroon. Ajatuksissani tempaisein ajastimeen vaan  johonkin puoleen tuntiin. Lopetin puhelun, ajattelin juuri käydä hakemassa piirakan uunista, kun jouduin puhelimeen toiseen asiakkaan kanssa, joka näköjään halusi selittää elämäntarinansa siinä pulmansa ohella.

Kuten arvata saattaa, unohdin lounaani täysin. Sitten kävellessäni keittiöön ja kuullessani mikron yhä huutavan muistui mieleeni tämä 15 min sitten uuniin asettamani lihapiirakka. Savu nousi mikrosta ja palaneen käry oli kammottava. Avaessani mikron oven pöllähti uunista oikein kunnon ruskea kärypilvi.

Tämähän oli vasta alkua. Toimistomme on ns. yritystalossa, jossa sijaitee noin toistakymmentä muutakin firmaa. Mikro sijaitsi aivan ilmastointikanavien vieressä, joten savupilvi lensi suoraan ilmastointikanavaan ja siitä sitten ympäri taloa. Pian oli käytävä täynnä väkeä hädissään ihmettelemässä missä palaa. Palokuntaakin oli joku soittamassa. Pomo hyppi tasajalkaahuutaen, että mitä hemmettiä sä olet taas tehnyt?

Hyppäsin käytävään selittämään hätääntyneille/vihaisille ihmisille, että kyse oli vain kärähtäneestä lounaasta.
Seuraavaksi isännöitsijä soitti vihaisen puhelun pomolle. Paskahan valuu alaspäin, joten arvata saattaa kuka kuuli haukut taas seuraavaksi.

Onneksi tänään oli pöly jo vähän laskeutunut. Kollegoiden vittuilua joudun varmaan seuraavat 8 kuukautta kuuntelemaan.... Well, at least i kept my job. Pakko todeta että äiti oli oikeassa kun sanoi kauan sitten minulle "Poikani, muista tämä viisaus. Hätäilemällä ei tule kuin kusipäisiä lapsia. Usko pois, minä tiedän".

Tänne vaan ketjuun lisää tämmöisiä mukavia mokauksia, etten tunne itseäni aivan ainutlaatuiseksi sähläriksi.
Etenkin olisi kiva kuulla sen keskiviikkoisen Narrit-Tappara pelin aitiokaverin tarina. Oli kuulemma potkut saanut tempustaan. Tuskin hän nyt näissä foorumeissa pyörii, mutta eihän sitä ikinä tiedä.