CMX jokavuotisella Tampereen-keikallaan 2.12. Pakkahuoneella. Bändi paranee kuin viini.

Eiköhän tuolta taas löydä ittensä. Bändin paranemisesta olin jossakin vaiheessa eri mieltä, kunnes viime kesäkuussa äijät veti klubilla semmosen setin, että ainakin meikäläisen vakuutti. Bändin keikoilla on tullut käytyä aikavälillä 1989-2006 vähintään 1-2 kertaa vuodessa. Intohimoisin vaihe CMX:aa kohtaan on omalta osaltani hiipunut, mutta sen verran on bändille kertynyt hyviä biisejä, että voisi sitä huonomminkin iltansa viettää kuin HC-proge-pop-väritteisten iskusävelmien parissa.

Metelistä vastaa:
Slayer (edustaa parhautta)

Pakko tähänkin kommentoida sen verran, että pari kertaa on tullu Slayer nähtyä livenä ja kyllähän noi äijät ottaa luulot pois heti alusta lähtien. Hakamettäänhän ne on tulossa seuraavana päivänä 13.11. Saattaa olla maamme ensimmäisen jäähallin perustukset lujilla. Vaikkei Motörheadin jälkeen taida tuntua mikään enää miltään, ainakaan noin desibeleissä mitattuna.

Urama on saanut Dalen todelliset kyvyt esiin. Mies tekee nyt vain oikeita asioita kentällä. Osoittanut olevansa myös järkevä YV pelaaja. Nykyään alkanut vetää myös kovia lyöntilaukauksia YV:lla. Edelleen puolustuspäässä lähes mahdoton ohittaa vaikka säännöt ovat estämistä vastaan.

Täytyy myöntää, että vaikka viime visiitillä Dalen pelistä tykkäsinkin, niin näin monipuolista peluria en osannut uskoa samasta ukosta kuoriutuvan. Otetaan tämä viite vaikka jälleen kerran niistä kypäristä. No, ompahan valmentajien pelityyleissä enemmän kuin pieniä vivahde-eroja ja vastuu peliajan muodossa on suurinpiirtein tasan triplaantunut.

Tossahan tapsa34 kiteytti hyvin asian, jonka kaikki Uraman Tapparan pelejä nähneet voivat allekirjoittaa. Tuo "puolustuspäässä lähes mahdoton ohittaa" näyttää ainakin meikäläisen silmään välillä itse polkukone T. Laineen luistelulta. Ja vielä, kun Clarke on kunnon kanukkimaiseen tapaan nöyrä ja sitkeä joukkuepelaaja, ei tässä kauden ekan kolmanneksen jälkeen voi tarjota kuin kiitettävää arvosanaa. Lukko-pelin pari onnistunutta lämäriä näytti myös sen, että Aallolla on varteenotettava sparraaja viivapelotteena. Jatkukoon tuuletuksia aikaansaava vire, kun on alkuun päästy.

Voi olla, että enää tällä kaudella nyrkki ei kovin aktiivisesti heilu: http://www.iltasanomat.fi/urheilu/uutinen.asp?id=1248039

Säännöt on kaikille samat ja niin edelleen. Eikö tämä ole ihan hyvä asia, että nämä "jatkumot" katkaistaan liigan omasta toimesta? Itte en ainakaan halua nähdä yhtäkään tämän otsikon kaltaista tappelua. Sitä paitsi jokin tuossa logiikassa mätti. Nielikäinen haastoi ekassa pelissä Valtosen vähintäänkin epäreilusti tappeluun, sitten sama sankari haastoi ensimmäisessä vaihdossaan Vandenbusschen, joka omien sanojensa mukaan olisi halunnut edes pelata ensin.

Tappeluja on menenlaisia kuten me kaikki tiedämme. Spontaaneilta tappeluilta tuskin vältytään koskaan, eri asia on miten ne tulevaisuudessa rangaistaan. Pitkä pelikielto kahden halukkaan tappelijan koitoksesta on sekin väärin. Tässä mielessä ainakin vähän leikkimielellä se nelosen viime kautinen "goonien nyrkkeilymatsi" voisi olla paikallaan. Kun kerran kaukalossa ei saa tapella, vaikka kuinka olisi poltetta ja palavaa halua, niin eikö kaksi karpaasia voisi ottaa rehellisen matsin köysien sisäpuolella. Tuomari mukaan tottakai, että tappelu pysyy sääntöjen puitteissa. Sikailut kuitattaisiin ilman sanktioita ja näitä kuuluisia viestejä välitettäisiin sitä kautta. Sekin hyvä puoli tässä olisi, että railoihin ei kukaan kaatuisi. Niitä kun tuntuu olevan joskus kentällä etenkin tappelujen aikana.

Itte en ainakaan henkilökohtaisesti kauheesti pety, jos tappeluita ei kaukalossa enää nähdä. Tosin tällainen totaalinen tappelemattomuus kuulostaa mahdottomalta. Antaas kattoo, mitä seuraavasta nyrkkitappelusta seuraa, sellainen kuitenkin nähdään vielä tällä kaudella. Tai sitten kuvittelen omiani. Joka tapauksessa käyn kattomassa rehtejä kaksinkamppailuja paikoissa, missä ei pelata jääkiekkoa. Näin se vaan on.

Ottelun taso ei ihan huippuunsa kivunnut, mutta olipas siitä huolimatta vakuuttava esitys Tapparalta. Yv-kuviot napsahti kohdalleen sopivasti ekan erän lopussa ja paikkoja oli tarjolla enempäänkin kuin nähtyyn kolmeen maaliin. Ei Ässät tosissaan uhannut Tapparan voittoa ekan erän jälkeen. Öhmanin (kiitokset myös ketjukavereille) nykyvire on jotakin käsittämätöntä. Tänäänkin neljän maalin lisäksi uhrautuvaa peliä kaukalon jokaisella neliömetrillä. Toivottavasti vire säilyy ja tämän illan kaltaista viihdettä tarjoillaan jatkossakin.

Henryn ja Crombeenin nujakointi oli myös jotakin, jota Hakametsässä ei ole vuosikausiin Tapparan peleissä nähty. Rehti meininki sikäli, että molemmat osapuolet ovat keskivertoa enemmän perehtyneet nyrkkien heilutteluun luistimet jalassa. Taas saa Jatkoajan tappeluketju sivukaupalla uutta tekstiä. Mä tappeluista mitään tiedä, mutta Henrylle voitto tästäkin ottelusta ottelun sisällä.

Nikkilä tosiaan hallitsee tuon show-puolen. Tuuletteluiden lisäksi T. Nikkilä hätisti näyttävästi omiaan hyökkäyspäähän kolmannessa erässä. Taitaa olla kauden vanhetessa kaksi tasavahvaa veskaria kokoonpanossa. Nimittäin kyllä se Lehtokin vielä tolppien väliin pääsee ja halu näyttää on varmasti kova. Positiivinen asia tämäkin, eikä mitään jokakautista herkkua.

Kiitos Tappara tästä illasta!

Aknestik kyselee suomirokissaan, missä on Kaseva? Ainakin ens perjantaina 6.10. kyseinen orkesteri nousee Pakkahuoneen lavalle. Nostalgiakattauksen hinta on 15€ ja ovet aukeavat 20.00, soitto alkaa ennakkotietojen mukaan 21.00.

Suhteellisen suorasukaisesti P. Kontiola lataa TPS-pelin Konnan Koukkujen viimeiseen kysymykseen valmentajaspekulaatioista. Uskoa omiin löytyy ja olishan se Ahtisaarta lainatakseni perin onnetonta, jos asenne alkaisi myötäilemään harkimolaisella pitkäjänteisyydellä touhottavaa mediaa. Paljon on täksi kaudeksi uskottu pelillistä vastuuta Konnan harteille, mutta eiköhän mies sen kestä. Toisaalta tämmöset tuskailun kautta voittoon (toivottavasti) kasvattaa henkisiä ominaisuuksia entisestään. Ja toisaalta taas joskus kipsin kasvaessa liikaa kerroksia, huippujenkin pelimiesten taidot katoaa mystisesti jonnekin jäänrakoon.

No, tässä tapauksessa en moiseen usko, vaan huomenna Konna laitureineen jättää Kärppien tähtisikermän varjoonsa. Konna sytyttää koko joukkueen semmosiin liekkeihin, että vaikkei siinä mikään talo palaisi, niin ainakin innokkaimmat toimittajat joutuvat pähkäilemään uusia jutunjuuria vanhojen leijaillessa tuhkana tuuleen. Tosiaan vielä pykälä sitä peliä suoraviivaisemmaksi, niin Konnan taidoilla ja asenteella ulkopuolisia sytyttäjiä ei tähän hätään tarvita. Tottakai tarvitaan Konnan rinnalle maalintekijöitä, mutta niitä joukkueesta löytyy vielä, uskokaa pois.

Omasta puolesta myös kiitokset mainiosta ideasta ja  toteutuksesta mitä tulee Konnan Koukkuihin. Josko seuraavalla kerralla kommentteja hymähtelee koko joukkueen puolesta tyytyväinen peluri.

Mitä noi isot pojat olisi puhunu, että ensi kaudella sukeltamisesta saisi 2+10 minuuttia jäähyä? Onko kellään faktaa?

Jos viittaat kirjoitukseeni, niin kommentoin epäselvästi, kun käytin sanaa sukellus. Näillä linjoilla liikuin:

Mutta koska pelaajat tosiaan oppivat linjan, niin ongelmia on vielä tulossa. Jäähyjen hankkiminen vastustajalle on tällä linjalla naurettavan helppoa eikä tarvitse edes varsinaisesti sukeltaa. Kiekollinen pelaaja voi ajaa itsensä täysin epätoivoiseen tilaan useamman vastustajan keskelle, ja kun vastustajat estävät läpimenon, tila aivan varmasti loppuu ja seuraa väistämätön kaatuminen, niin näillä tulkinnoilla siinä nähdään aina koukkaaminen tai estäminen. Samoin ihan yksi-yksi-tilanteissa pakin ainoa sallittu ase tuntuu olevan törkkiä kiekkoa mailallaan; hyökkääjän ei tarvitse kuin pistää pää kainaloon ja olla pyrkivinään kohti maalia ja kun pakki pistää kroppaa eteen ohjatakseen hyökkääjää kohti kulmaa tai maalin taakse, niin taas on mukamas estetty tai pidetty kiinni.

Lainaus käyttäjältä: hardflip - Elokuu 19, 2006, 12:14:35

Lainaus käyttäjältä: axe - Elokuu 19, 2006, 12:05:14

Sitten on tietysti tämä surullinen kiekko katsomoon -sääntö, mutta se ei ole tuomarien vika.

Aivan älytön sääntö jos sitä tulkitaan kaudellakin samaan tapaan kuin noissa muutamassa pelissä joita olen katsonut Cupissa.

Se säännön pointtihan on just se, että ei saa tulkita vaan pitää antaa jäähy vaikka kuinka tilanne olisi vahinko. Mukamas vähentää epäselvyyksiä säännön suhteen kun ei ole tulkinnanvaraa. Paskat se mitään vähennä.

Naurettavuuksiin mennään viimeistään siinä vaihessa, kun ylivoimalla pelaavan joukkueen äijä laukoo vahingossa kiekon yli pleksin vastustajan alueella. Huono jää ja pyörivä kiekko, ei siinä paljon muuta tarvita, kun lähtee kuti helposti verkkoihin. Eli jos haluat välttää turhia jäähyjä, katto vähän milloin ammut. Eikä sekään aina riitä suojelemaan kiekon karkaamiselta omalle liikeradalleen. Esimerkiksi tämmösissä tilanteissa ei se tulkinta olisi pahasta. Näin lajin kannalta ajatellen.