Tyrväisen piti tulla takaisin kohta alkavaan Ilves-peliin.
Jos joku on ehtinyt ostaa lipun tällä perusteella niin voisi valittaa kuluttajavirastoon.
Ainoa huono puoli tässä on se että tammikuun 22:n odotettu seuraava paikallispeli ei ole enää niin kovasti odotettu.
Vai lähtikö Kovis Tyrväinen karkuun?

Parasta olisi suhteuttaa +- peliaikaan. Onko tuossa tasakentällisin tulleet?

Miinusmaaleja tulee vain tasakentällisin tehdyistä maaleista (+vastustajan alivoimamaaleista mutta ne ovat harvinaisia).
Pakkien peliajat ilman Mäkistä (runsaat 10 minuuttia) eivät eroa yhtä paljon kuin miinusmaalimäärät.
Vakiokuusikosta Elorinne (runsaat 16 minuuttia) on pelannut vähiten ja Aalto (runsaat 20 minuuttia) on pelannut eniten.
Tapparaa vastaan on tehty 50 maalia 5-5-pelissä.
Pari Aalto-Saravo on aloittanut 28:ssa pelissä ja heitä vastaan on tehty 11 maalia 5-5-pelissä.
Pari Plastino-Bonsaksen on aloittanut 28:ssa pelissä ja heitä vastaan on tehty 10 maalia 5-5-pelissä.
Pari Kankaanperä-Elorinne on aloittanut 23:ssa pelissä ja heitä vastaan on tehty 4 maalia 5--5-pelissä.
Kangen poissaollessa pari Mäkinen-Elorinne aloitti 5:ssä pelissä ja heitä vastaan tehtiin 1 maali 5-5-pelissä.
Edellisessä Ilves-pelissä vaihdettiin uudeksi pakkipariksi Saravo-Plastino.
Kyseistä paria vastaan tehtiin 5 maalia 6:ssa pelissä.
Sitä miten paljon tuloksiiń vaikuttaa se että 1-parissa joutuu oletettavasti pelaamaan kovempitasoisia vastustajia vastaan on vaikea arvioida.
Yllättävän paljon maaleja on tehty "sekapareja" vastaan.
Edellisessä Pelicans-pelissä tehtiin 5-5-pelissä 2 maalia Bonsaksen-Aalto-paria vastaan ja 1 maali Kankaanperä-Plastino-paria vastaan (kokeiltiinko uusia pareja?).
Hyvin toimivat pakkiparit ovat tärkeä osa puolustuspeliä.
Pakkien miinusmaalien määrässä on tapahtunut selvää muutosta kauden mittaan.
Miinusmaalit alkukauden 21:n pelin jälkeen (ja yllä sen jälkeiset 10 peliä):
Aalto 12
Saravo 11
Bonsaksen 9
Elorinne 7
Kankaanperä 7
Plastino 7
Mäkinen 4

Maalivahtipeli perustuu suurimmaksi osaksi peittämiseen.
Maalivahti pyrkii lukemaan peliä ja sijoittumaan oikein tulevaa laukausta varten.
Mahdollisimman suuri peitto saadaan sijoittumalla oikein, isolla koolla ja oikeanlaisella torjuntatyylillä.
Jos maalivahti joutuu tekemään reaktiotorjunnan laukauksen torjumiseksi niin sitten ratkaisevat sadasosat.
Maalivahdin hanskakäden liikenopeuksia on tutkittu ja tulokset olivat:
Hanskakäsi heilahtaa ylöspäin kiihtyvyydellä 3,5g, sivulle 2,5 g ja alaspäin 1,5g.
Se on ihan luonnollista että käsi heilahtaa nopeammin ylös kuin alas.
Mailakäsi on 0,5 g:tä hitaampi.
Tämän laskuopin mukaan ylänurkkalaukauksen (0,5 metrin liike ylöspäin) torjuntaliike kestäisi 0,17 sekuntia.
Lisäksi reaktioajat ovat noin 0,15 sekuntia.
Jos vastustaja laukoo tarkan ylänurkkalaukauksen keskeltä 10:stä metristä nopeudella 30 m/s niin kiekko olisi maalissa 0,33 sekunnin kuluttua joten onnistuminen on pienestä kiinni tältä etäisyydeltä.
Maalivahtipelissä tärkeitä ratkaisuja ovat jäihinmeno ja jalkojen levittäminen.
Jonkinlaisena nyrkkisääntönä maalivahdin kannattaa mennä jäihin jos vastustaja pääsee laukomaan vaaralliselta maalintekoalueelta.
Jäihinmenolla saadaan vaikeammin torjunnat alanurkat paremmin peittoon mutta ylhäälle tulee enemmän tilaa.
Jos vastustaja tällaisessa tilanteessa tekee maalin ylänurkkaan niin ei se automaattisesti mene maalivahdin piikkiin.
Jos vastustaja nousee maalille ja maalivahti levittää jalkansa saadakseen enemmän leveyttä torjuntaan niin riskinä on maali längeistä.
Ei sekään välttämättä mene maaivahdin piikkiin koska sitä tilaa olisi ollut nurkissa ilman jalkojen levitystä.
Jos laukaus tulee keskeltä (laukaisukulma yli 60 astetta) niin maalivahti ei koskaan pääse täydelliseen peittoon.
Pienemmästä kulmasta tulevat laukaukset (laukaisukulma alle 30 astetta) pystytään peittämään melko täydellisesti tarvittaessa vastaantulolla.
Hyvän puolustuspelin A ja O on kenttäpelaajien hyvä viisikkopuolustus.
Maaivahdin täytyy sitten torjua se mikä on torjuttavissa.
Paras mittari maalivahdin hyvyydelle on virheiden vähyys.
Ja toivottavasti niitä tulee vähän nimenomaan kevään ratkaisupeleissä.

Kumpaankas ollaan viimeiset kolme kevättä kaaduttu?
Jos mestaruuden voisi ostaa sen olisi voittanut jok'ikinen kerta Kärpät, Lukko tai IFK. Jos mestaruuden olisi voinut ostaa, Jokerit olisi ollut aina finaalissa. Meillä on ihan riittävän hyvä rosteri siihen, että voidaan uskottavasti tapella mestaruudesta. Ostamaan sitä ei valitettavasti pystytä, mutta varmasti kaikkemme tehdään siltikin

Menestys tulee yhtälöstä (tärkeimmät ensin) materiaali (=raha+pelaajapolitiikka)+ pitkäjänteinen työ+ joukkueen nälkä+ valmennuksen osaaminen.
Pitkäjänteisen merkitys näkyy siinä että valmentajapotkuilla saadaan harvoin kunnon parannusta ja kun joukkueeseen tulee uusi valmentaja niin yleensä menestystä ei tule uuden valmentajan ensimmäisellä kaudella (Kari Jalonen/Hifk).
Mestaruus on nyt hävitty monta kertaa niukasti.
Varmasti jotain olisi voitu tehdä paremmin mutta millään osa-alueella ei ole epäonnistuttu ja paremmalla tuurilla olisi tullut ainakin yksi mestaruus.
Jokerit ja Hifk ovat Liigan rikkaimpia ja niillä on aina nimekkäät joukkueet mutta surkeaa on ollut menestys.
Viimeiseltä kymmeneltä kaudelta Hifkillä on 1 mestaruus (ja ainoa finaalipaikka) ja Jokereilla 2 finaalipaikkaa.
Molempien joukkueiden keskimääräinen sijoitus on ollut 6,4 (kaikkien 7,5).
Lukolla on ollut varaa satsata mutta ei yhtään finaalipaikkaa viimeiseltä kymmeneltä kaudelta ja keskimääräinen sijoitus 7,1.
Raha on auttanut Kärppien menestystä mutta jotain siellä tehdään paremmin kuin yllämainitussa triossa.
Olihan Kärpilläkin huonompi jakso (4 peräkkäistä kautta 2010-2013) jolloin joukkueen korkein sijoitus oli 8.
Kärpät voitti mestaruudet 2004 ja 2005.
Seuraavalla kaudella Kärpät dominoi runkosarja valmentajana edelleen Jalonen mutta ei tullut enää mestaruutta.
Taisi voittonälän puute ratkaista.
Tapparalla ei ole yhtä nimivahva joukkue kuin Kärpillä ja Hifkillä mutta ei se automaattisesti estä mestaruuden voittamista.
Ja melko varmasti joukkueeseen tulee vahvistuksia.

Ei tuolta Espoon raatokasasta löydy enää muita kunnon lihapaloja kuin Otso Rantakari.
Jussi Makkonen voisi tulla 4-sentteriksi mutta huonosti on mennyt kausi (tulos 4-13 5-5-pelissä).
Robert Rooballa on myös mennyt huonosti (tulos 1-8 5-5-pelissä).
Kalle Kaijomaa toisi vain leveyttä pakistoon.
Tulevaisuutta ajatellen voisi napata Viktor Westermarckin joka on jo käväissyt haistelemassa Mansen ilmastoa.
Korppikotkan silmäni löytävät Jari Sailion.
Pärjännyt hyvin (tulos 10-7 5-5-pelissä) huonossa joukkueessa, ei kovin fyysinen mutta taklaa mielellään ja hyvä luistelija.
Sailiolla on play-off-kokemusta 80 ottelua ja hän toisi leveyttä ja taistelutahtoa alempiin ketjuihin.
 

Ilveksen viime aikojen tilastoja voi taas peilata joukkueen kauden aloitukseen joka perinteisesti alkaa hyvin.
Ilveksen 8 ensimmäistä peliä tuottivat 18 pistettä ja viimeiset 8 peliä ovat tuottaneet 6 pistettä.
Kauden 9:ssä ensimmäisessä pelissä Ilves päästi 7 maalia 5-5-pelissä ja viimeisessä 9:ssä pelissä Ilves on päästänyt 17 maalia 5-5-pelissä.
Seuraavat 6 peliä saattavat tuottaa vain muutaman pisteen jolloin ero kympin sakkiin ja Ässiin (nyt 3 pistettä) saattaa kasvaa paljonkin.

Pitää myös muistaa, että pakistoonkin voi osua loukkaantumisia. Laajempi rosteri mahdollistaa myös kierrätyksen otteluruuhkassa pleijareissa. Rantakari olisi loistava naaraus. Blues ei tietenkään häntä haluaisi änärisiirtokorvauksen takia päästää, mutta vaihtoehdot voi olla vähissä.

Tietääkseni kasvattajakorvausta maksetaan sillä perusteella mitä seuroja pelaaja on edustanut viimeiset 4 kautta ennen NHL:ään lähtöä.
Tappara sai Sashasta jotain 200 tuhatta euroa.
Blues on heittämässä pyyhettä kehään eikä Rantakarin pidätteleminen auta raunioiden korjaamista.
Rantakari siirtynee muualle ja varmasti ottajia löytyy liigaseuroista.
Jos kaikki pakit ovat pelikuntoisia niin tulee ylitarjontaa mutta pappatrioa on pakko ruveta karsimaan ainakin ensi kaudella joten ehdottomasti kannattaa yrittää saada Rantakari koska hyviä suomalaisia pakkeja on vähän tarjolla.
Joku pappatriosta voi siirtyä reserviin tai muualle loppukaudeksi.
Otso tule tänne Kiekkoilun Mekkaan.
Täällä on muitakin karhuja!

Kärpillä ei ole edelleenkään äijiä kasaamaan yhtä kovaa ykkösketjua kuin meillä. Onko jokin kiveenhakattu fakta että Hirso on kova vahvistus kärpille? Viimekaudelta löytyy päälle puolentusinaa nimekästä vahvistusta jotka eivät sopeutuneet kärppien pelitapaan ja floppasivat. Liigatasolla todella hyvä pelaaja, mutta en hämmästyisi vaikka loppukauden 33 peliä toisivat vain 10 tehopistettä. Mestaruushaaveita ei sovi haudata vielä.

Ei nuo Hirson tämän kauden statsit  näytä loistavilta.
Hirson pelatessa Blues on hävinnyt 1:llä maalilla 5-5-pelissä ja kun Hirso ei ole ollut kentällä pelaamissaan otteluissa niin Blues on hävinnyt 7:llä maalilla 5-5-pelissä.
Ei tuollainen tulos vakuuta kovin paljon häntäpään joukkueessa.
Hirso on pyörittänyt Bluesin ylivoimaa mutta Blues on ylivoimaisesti Liigan huonoin ylivoimalla (8,7%).