Willsie 269 ja Aalto 256 – ero pelaajilla on laukaisuprosentissa. Willsiellä se on ammattimiehelle sopiva 8,9%, kun Aallolla se on 2,0%.

Hyvilläkin viivapakeilla on aina heikko laukaisuprosentti hyökkääjiin verrattuna, koska laukaukset tulevat kauempaa. Esim. tällä kaudella SM-liigan 10 tehokkaimman hyökkääjän laukaisuprosentti on 9,32 % ja 10 tehokkaimman pakin 3,28 %. Erik Karlsson 3,6 %.  NHL:ssä vastaavat luvut viime kaudella 13,65 % ja 5,48 %, joskaan nuo eivät ole tänne vertailukelpoisia, koska laukaukset tulevat keskimäärin lähempää pienemmän kaukalon vuoksi.

Mutta tossa alotuksien voittamisessa on selkeesti aivan mielettömästi harjoteltavaa, tosi huonosti mun mielestä niitä vie.

Viime kaudella kyllä mutta nyt voittoprosentti aloituksissa 54,32 (26.1.) Tapparan paras vakituinen aloittaja, tehokkuus hyvä konkarillekin.

Näiden statistiikkojen mukaan ainoa looginen pleijareista taistelija on Ässät... Pelicansilla on 5,2% ja esim TPS:llä 0.9% mahikset.

http://www.sportsclubstats.com/hockey/Finland/SMLiiga.html

Mahtavan kikkareen ovat koodanneet, kiitos linkistä.

Hetki sitten vielä puoli Suomea huusi että junnu on täysin puhki ja ylipeluutettu --

Kai noinkin on sanottu, mutta musta huolenaihe on ollut pikemminkin huomisessa kuin tässä päivässä. Kyse ei ole vain fyysisestä kantokyvystä ja siitä, miltä pojan peli tällä viikolla näyttää. Urheilija niin kuin kuka tahansa ihminen on psykofyysinen kokonaisuus ja nuoren pelaajan sisäänajoon liittyy myös henkinen puoli. Määrättyyn pisteeseen asti vastuu kasvattaa, mutta jos ihmiselle annetaan kerralla liikaa kantaakseen, seinä voi tulla yllättäen vastaan. Ns. hyväpäinenkään tyyppi ei ole näille asioille täysin immuuni ja tunnollinen suorittaja on sikäli vaaravyöhykkeessä, että hän tekee kaiken mitä pyydetään ja yrittää vielä enemmän. "En jaksa" ei ole vaihtoehto. Lausuntojensa perusteella Sasha otti huomattavia paineita suoriutumisesta MM-kisoissa ja samaan aikaan Tappara on antanut peluutuksellaan hänelle sellaisen signaalin, että hän on joukkueelle tässä ja nyt täysin korvaamaton. Huoli on koskenut ja koskee sitä, ottaako lapsi liian monta askelta liian nopeasti aikuisten maailmaan ja lyökö tämä jossain vaiheessa takaisin kasvoille. Uskon, että Barkov kaiken tämän jaksaa, mutta hänelle tehtävän testin tiukkuus askarruttaa. Herää kysymys, eikö olisi voitu hyödyntää hieman nähtyä suurempaa turvamarginaalia, jonka vuoksi ei olisi menetetty joukkueena tai pelaajan kehityksen kannalta olennaisesti mitään, mutta karsittu riskejä.

Ei muuten mutta rakastan Tapparaa ja olen huolissani Sashasta niin kuin omasta pojastani

Kaikki muu, mitä sanot, on tietysti totta. Tuskin nähdään samanlaista pelaajaa Tapparassa puoleen vuosisataan. Nautitaan nyt ja säästetään sukanvarteen NHL-matsien lippuja varten!

no en olisi nimenperusteella hurriksi luullut 

No eihän se hurri olekaan.

Totuus on joskus tarua ihmeellisempää, mutta aika hämmentävää, jos T. Koskiranta, jolla ei tiettävästi ole vanhastaan mitään kytköksiä TPS:ään tai Turkuun, ei olisi kiinnostunut siirtymään mestaruudesta tappelevaan seuraan, jossa vieläpä pelaa hänen broidinsa.

Ei juuri lisättävää jo sanottuun. Eilinen matsi teki tästä entistä hankalamman tapauksen. Täysin näkymätön valtaosan ajasta, mutta laittaa limppua hyvällä prosentilla reppuun. Toisaalta Barkovin kentässä tällainen pistetahti on minimivaatimus. Mieluummin ottaisi pelaajan, joka tekee vastaavat tehot ja on hyödyksi muutenkin.

On useita kysymyksiä, joihin tulisi tietää vastaus; onko polvivaiva paranemassa ja onko syytä odottaa esitysten paranevan, vai uhkaako se koko kevättä, millaisia muita pelaajia on oikeasti eikä vain nettihuhuissa saatavilla ja mihin hintaan, mitä Ulmer maksaa jne. Eivätköhän ne, jotka nuo asiat tietävät, tee oikean päätöksen.