En nähnyt kenttätapahtumia niin pessimistisesti kuin moni muu näemmä edellä. Mutta taas idioottimainen kiekko katsomoon -jäähy ja tärkeä avausmaali Ässille. Saravolta synkkä ilta.

Siitä on oltava huolissaan että Tappara antoi maalivahtipelissä tasoitusta. Helppo avausmaali ja lisäksi Metsola oli imuroida puolesta kentästä samanlaisen vedon kuin IFK:ta vastaan. Jos tasaisten joukkueiden välillä alkaa muodostua selvä ero maalivahtipelissä niin se ratkaisee sarjan.

Toivottavasti Metsola jättää tämän pelin saman tien taakseen. Tilanne on edelleen se, että Tapparalle riittää kotivoitot. Samoin tilanne on edelleen se, että Ässät hengittää Hakametsän peleissä niskaan ja Tappara häviää selvin luvuin Porissa.

Näkyi olevan erän lopulla sekaketjuja jäällä.

Lainaus käyttäjältä: Ljpp - Huhtikuu 17, 2013, 09:17:47

Näkyy myös netissä: http://www.ruutu.fi/node/435175

Ja maksaa vain euron? Niin ainakin tuon linkin takana "luvataan".

Joo. Nelosellahan on ollut näitä euron pelejä kevään mittaan aiemminkin. Tekevät ilmeisesti rasitustestejä ensi kautta varten.

Tässä on nähtävästi selitys Mäntylän heikolle suorittamiselle syksyllä. Kyllä Tammisen aforismissa 95 prosentin keskittymisestä on perää. Kaikeksi onneksi Mäntylä on nyt taas oma itsensä, muuten Tappara tuskin olisi finaalissa.

Mikä nyt on monimutkaiseksi tekemistä ja mikä ei. Foorumi-ketjusommittelut ovat tietysti aina helpompia kuin asioiden toteen saattaminen kentällä ja realismissa on monta asiaa vaikuttamassa. En sano, että asia on näin ja piste vaan yritän tuoda esiin muitakin asioita, kuin vain korostaisin yksittäisen pelaajan yksittäistä ominaisuutta jotenkin automaattisesti ketjun peliä parantavana seikkana.

Tykkään joskus ajatella kiekkoa pokerin kautta. Pokeri on hyvin helppo peli. Siinä voittaa, kun lapioi rahaa keskelle hyvällä kädellä eikä panosta huonolla kädellä.

No oikeasti kyseessä on helvetin vaikea peli, joka vaatii loputtomasti pienten yksityiskohtien hienosäätöä. Mutta jos hienosäätö ottaa ylivallan ja perusasiat kääntyvät päälaelleen (bluffaat koko ajan huonolla kädellä ja slouvaat hyvällä), turpaan tulee.

Samalla tavalla jääkiekko on helppo peli. Peluuttaa vain parhaita pelaajia eniten ja huonoja vähiten! Oikeasti siinäkin on tietysti loputtomasti säätämistä pelikirjasta ketjukemioihin.

Peliäly on kenttäpelaajan tärkein ominaisuus, jolla voi kompensoida muita puutteita ja tehdä kavereista parempia. Jos käytetään SM-liigapelaajien standardimuotoista arviointilomaketta niin Umicevicin peliäly ei mahdu paperille. Tämmöisten pelaajien ympärille tulosyksikköjä jääkiekossa kasataan ja jos ei toimi, kokeillaan korjata asia vaihtamalla muita palikoita. Tapparalla oli kiveen hakattu ykkösketju ja tulevan supertähden ympärille kasattu kakkonen, mutta jos niiden hajottua tämmöistä kynttilää pidetään vielä vakan alla esim. sen takia, että mitä jos vastustaja yrittää hiillostaa sitä, niin siinä mielestäni detaljien nysvääminen on ohittanut olennaiset perusperiaatteet.

Ja jos kommentoin hieman täsmällisemmin niin en ymmärrä, miten Palolan ja/tai Peltolan voti määritellä playoff-onnistujaksi enemmän kuin Umicevicin, katsotaan nyt sitten ilmettä kentällä tai tilastoja.  Siksi toiseksi kesken viimeisen puolivälierän kasattu Nieminen-Peltola-Palola-ketju oli heikko.

Lainaus käyttäjältä: Harald - Maaliskuu 29, 2013, 14:08:54

Molemmat ovat lapasia mutta Haapala oli syksyllä huomattavasti parempi kuin Järvinen on ollut ikinä liigatasolla.

Onko enää parempi?

En tiedä mutta haluaisin nähdä. Monet pienet ja näppärät pelaajat näyttävät heikkotempoisissa sarjoissa toistensa kopioilta ja tekevät ties mitä kärkikynää ja kikkakolmosta, mutta vastuksen kovetessa ja tilan vähetessä toiset katoavat kuvasta ja toiset reagoivat uusiin puitteisiin nopeuttamalla tekemistään tarvittavan määrän. Mielestäni Järvinen kuuluu ensin mainittuun ryhmään ja Haapala jälkimmäiseen ja ennustan pelaajille aivan erilaisia urakaaria.

Umicevic piti esim. maaliskuussa Rinkelinmäellä vastustajia tasakentällisin aivan pilkkanaan ja järjesteli ketjukavereilleen huikeita tontteja. Yrität mielestäni tehdä asiasta monimutkaisempaa kuin se on. Pelaajan pelikäsitys on maailmanluokkaa ja kahden kärkihyökkääjän loukkaannuttua Tapparalla ei ole varaa pantata tämmöistä osaamista, vaan yksi tulosyksikkö täytyy rakentaa Umicevicin ympärille. Pelikaverien pelityylien opettelu on ihan hyvä pointti, sillä kyse on vaikeasti luettavasta pelaajasta ja Umicevicin ratkaisut näkyvät tulevan aika ajoin yllätyksenä pelikavereille, mutta Malisen ketjussa ei nykyisellään ole ihmeempää kemiaa ja sen voi huoletta rikkoa.

Mielenkiintoista nähdä, miten Rautakorpi reagoi, kun vastaan tulee yhden pelaajan joukkue (tai kahden jos lasketaan Vehanen). Nyt kun ketjut on näillä näkymin koottava joka tapauksessa uusiksi, yritetäänkö kasata vahvasti roolitettu kenttä (Nieminen - kh - olh) Azevedoa vastaan vai pyritäänkö "puolustamaan" pelaamalla kiekkoa hallitsevalla ketjulla (vlh - kh - Erkinjuntti) pitkiä hyökkäyksiä pitämällä näin Azevedo irti kiekosta? Veikkaan jälkimmäistä, tuntuu näistä sopivammalta nyky-Rautakorven filosofiaan.

Olihan erä. 2runkomiestä ulos ja veska alkaa sulaa.