Tapparan epäviralliset jälkipelit
Jääkiekkokeskustelu => Yleinen kiekkokeskustelu => Aiheen aloitti: Kahvara - Heinäkuu 27, 2008, 20:18:07
-
Itsellä tulee mieleen erityisesti ensimmäinen vierasmatka Kuopioon, ja se kun sain ensimmäisen kausikorttini C3-katsomoon.
Lisäksi mieleen tulee 10-1 voitto HPK:sta ilta oli täydellinen, murskavoitto kerhosta, Aten mylly, kiekkofani ei olisi makeempaa iltaa voinut toivoa (paitsi 10-0).
Entä mikä on sinun ikimuistoisin kokemus Tapparan pelistä?
-
SM-finaaalit 1984 ja Ekku Lehtosen jatkoaikamaali.
Neljäs välieräottelu 1988, Tappara-HIFK 15-3.
Viides välieräottelu 1998, HIFK-Tappara 5-6 ja, Pauken jatkoaikamaalilla.
Kausi 2002-2003, Tappara-HIFK 7-7 (0-5,2-1,5-1)
Kausi 1997-1998, Tappara-HPK 8-5 ja Apa Kulmala iski neljästi.
-
Kausi 2002-2003, Tappara-HIFK 7-7 (0-5,2-1,5-1)
Tää oli HIFK-Tappara, tota on vaikea unohtaa...
15-3-peli oli kanssa aika koominen tapaus, kuin myös 86-87-kaudelta löytyvä Tappara-Ilves 11-0. Kuitenkin ehkä se ikimuistoisin kokemus on 3. finaali vuonna 2003.
-
v.2002 kolmas välieräottelu Tappara-TPS (Ojasen lämäri jatkoajalla ylämummoon).
-
Raksila 2003, 3. finaali. Ei selittelyjä kaipaa.
-
No jos maalia muistellaan niin viime vuonna Salmelan omasta päästä ehty Ipaa vastaan :D kaikka muistaa varmaa.
-
Paljonhan noita on mukavia muistoja vuosien varrelta kertynyt.
Mukava muistella Jorma Sevonin taiteilua, kun poika teki välillä uskomattoman hienoja suorituksia pää veikeästi kenossa, ikään kuin asennollaan kysyen vastustajalta; harmittaako. Se taisi muuten Harri Kirvesniemi keksiä tuon päänasentonsa juurikin Jormalta. Hartsa ilmeisesti päätteli viisaana miehenä, että nuppi hieman kaakkoon, niin johan homma toimii!
Erkki Lehtonen, Hifkin järkäkemäinen (miehn nimeä muista, joku nobody kuitenkin) pelaaja yrittää torpata hirveällä vauhdilla Ekun rusinaksi laitaan. Juuri ennen kuin kolahtaa Ekku kumartuu ja pyörähtää alta pois, stadin kurko loukkaantuneena kentältä,
Martti Jarkko Tapparan Kultaharkko, sen miehen jokaista jäälläolo sekuntia voisi kutsua ikimuistoiseksi tapahtumaksi, En ole sen jälkeen nähnyt koko Suomenniemellä yhtä maagisia käsiä ja taitavaa pelimiestä. Harmi kun en ole löytänyt netistä elävää kuvaa Maran otteista, haloo auttakaa!
Marko Mäkinen, miestä on vaikea unohtaa, tuli Tapparaan kun ei ilmeisesti kukaan muu huolinut ja teki sen! Varasti aseman fanien suursuosikkina, hän jos kuka pelasi suurella sydämellä --- faneille! Jotenkin harmitti suunnattomasti kun kaveri lähti/lähetettiin pois. Eihän kissojakaan saa kesän jälkeen jättää heitteille, niin ei kai markojakaan talven jälkeen. Marko on aina Tapparan mies!
Pommiuhka, en muista mikä peli oli, en edes vuotta, mutaa niin vaan koko Hakametsä tyhjennettiin kesken ottelun.
Tupakka suussa pitkin hallin käytäviä, näin oli silloin kuin miehet jotka tiesivät vetivät ne väkevät hallin sisällä, ja vieläpä ihan sallituissa oloissa. Ja kauan, kauan sitten lippukopit seisoivat ryhdikkäinä nykyisellä Iskun puoleisella Hakametsän parkkipaikalla.
Tapparatytöt, nekin tuli tietty nähtyä ja ihasteltua, yksi niistä nuorista kaunottarista oli (ja on tietty vieläkin) Korven Ranen vaimo, elikkäs jääprinsessamme Kiiran äiti.
FanClubin aloitusviisikko istui fanikatsomossa ryhdikkäinä ja tyylikkäinä pukeutuneena kauniin oransseihin vetimiin silloin vuosia sitten.
Käytävää kiertäessä tuli vastaan takavuosinakin monenlaista väkeä, muutaman fanin kasvua seurasin vuosi vuoden jälkeen, nyt he ovat jo aikuisia kaikki, mutta muodonmuutos kersasta korstoksi ei ole vienyt heiltäkään rakkautta Tapparaan, niin sitkeästi hekin vuosien varrella kovasti muuttuneessa Hakametsässä vierailevat.
-
Pommiuhka, en muista mikä peli oli, en edes vuotta, mutaa niin vaan koko Hakametsä tyhjennettiin kesken ottelun.
Kyseessä oli toinen välierä Tappara-TPS kaudella 1981-1982. Satuin itekin olemaan paikalla kyseisessä pelissä ja ne lippukopitkin muistan hyvin niiltä ajoilta. Pelihän päättyi Tapparan voittoon 4-0.
Sitten niitä ikimuistoisia:
Lehtonen-Susi kaksikko: Ekku syöttää ja Timi tekee.
Ojanen-Jutila kaksikko: Janne syöttää ja Juti pommittaa viivalta.
2002-2003 ratkaiseva puolivälierä Espoossa joka päättyy Tapparan voittoon kiitos Lasse Jämsenin. Ratkaiseva välierä Hämeenlinnassa. Kun Tappara voittaa niin Rinkelinmäki tyhjenee vauhdilla. :)
Finaalisarjan Oulun reissut. Mestaruuden ratkaissut peli ja sitten mm. se reissu kun bussi hyytyi keskellä yötä paluumatkalla Pihtiputaalle ja jouduttiin odottelemaan vara-autoa.
-
Kiitos Tsemppari täsmennyksetä tuon pommiuhan suhteen!
-
Kyseessä oli toinen välierä Tappara-TPS kaudella 1981-1982. Satuin itekin olemaan paikalla kyseisessä pelissä ja ne lippukopitkin muistan hyvin niiltä ajoilta. Pelihän päättyi Tapparan voittoon 4-0.
Eikös se ollut finaalipeli eikä välierä, jos oikein muistan. Ampukaa jos olen väärässä.
-
Kyllä, oikein muistit. Toka finaali siis.
-
Joku varmaan muistaa paremmin, mutta mun muistiin on tallentunu jotain pientä. Luulisin, että kyse oli semmosesta pelistä, jossa Tappara ja Reipas karsi liigakarsintaan joutumisesta. Sindell oli Reippaan maalivahti. Ojanen lämmäs siniviivan tuntumasta, niinku Ojanen vaan osaa. Suoraan Jaromiria otsaan. Eväkään ei veskarilla kerenny värähtää ku äijä kaatu reprankana mahalleen jäähän.
Lieneekö sama peli, mutta sama vastustaja ja sama veskari. Sillon sai vielä taklata veskaria, jos se poistu maalin taakse. Sindell meni rännistä hakeen kiekkoa ja Petri Aaltonen tuli about puolen kentän vauhdilla ja niittas Sindellin aivan pystyyn. Sen ajan sääntöjen puitteissa ainaki lähes puhdas taklaus. Sindell makas taas jäässä hervottomana ja pientä myllyäki yritettiin saada. Tuomarit kuitenki talutti nopeesti Aaltosen jäähylle ja sillon näin ekaa kertaa ku jääkiekkoilija näytti hanskat kädessä sentteriä. Aaltonen tais kuitenki saada jäähynsä siitä jälkikahinoista ja seuraavalla kaudella Sindell pelas Tapparassa ja kärsi loppu uransa selkäkivuista.
Tossa on paljoki väärinmuistettuja asioita, mutta mieleen jääny kuitenki Ojasen hirmukuti ja Aaltosen niitti veskariin. Voi olla, että Ojanen ampu jotain toista veskaria tai ainaki toisessa pelissä.
-
Kyllä menee 2003 vuoden finaalipeleihin Kärppiä vastaan. Vähän off topic on mutta surkeimpia kokemuksia Jokruja vastaan finaalipeli, kun istuin muiden fanien tapaan siellä Hartvallin ylimmillä riveillä. Vessassakin oli enemmän fiilistä siellä.
-
Lieneekö sama peli, mutta sama vastustaja ja sama veskari. Sillon sai vielä taklata veskaria, jos se poistu maalin taakse. Sindell meni rännistä hakeen kiekkoa ja Petri Aaltonen tuli about puolen kentän vauhdilla ja niittas Sindellin aivan pystyyn. Sen ajan sääntöjen puitteissa ainaki lähes puhdas taklaus. Sindell makas taas jäässä hervottomana ja pientä myllyäki yritettiin saada. Tuomarit kuitenki talutti nopeesti Aaltosen jäähylle ja sillon näin ekaa kertaa ku jääkiekkoilija näytti hanskat kädessä sentteriä. Aaltonen tais kuitenki saada jäähynsä siitä jälkikahinoista ja seuraavalla kaudella Sindell pelas Tapparassa ja kärsi loppu uransa selkäkivuista.
Onko koskaan saanut taklata maalivahtia? Mielestäni maalivahti on luettu kenttäpelaajaksi alueiden ulkopuolella mutta ei sitä silti oo sallittua ollut taklata. Tai ainakin kirjoittamattomien sääntöjen mukaan ei ole.
Kaudet 01-02-03 oli hienoa aikaa katsomossa. Play-off sarja Ilvestä vastaan sekä ne katkerat tappiot finaaleissa. Vuosiin taitaa mahtua myös hieno voitto Jokereista jossa nähtiin kaksi tappelua, Tarvainen rankkarista tekemä maali sekä lopputuloksena 5-0 voitto.
Fan-clubien väliset pelit ovat toisaalta jääneet eniten mieleen kun niissä ite aikas aktiivisena(pelaajana, ei järjestänä) ollut osallisena.
-
Kososen viestistä ja Tarvaisesta tuli mieleen yksi helmi, kun Jussi veivasi läpi Ilves puolustuksen ja teki ratkaisevan maalin. Jotain playohveja se oli, pvm:t on tosin taas hakusessa. Joltakulta löytyy varmaan clippikin tuosta maalista, joten kehiin se, jos ei heti, niin välittömästi!
-
Tuossahan sen pelin info löytykin (muttei videota Jussin maalista!).
3.4.2001
Tappara-Ilves 3-2 (0-1, 0-1, 2-0) ja
09.23 0-1 Peltonen (Viitakoski)
32.06 0-2 Viitakoski (Helminen)
50.40 1-2 Timo Vertala (Jussi Tarvainen) yv
56.14 2-2 Jani Hassinen (Tero Lehterä, Pekka Saravo)
66.40 3-2 Tarvainen
Tappara 5x2 min
Ilves 6x2 min
Jussi Markkanen 4+8+6+2=20
Pietilä 3+8+7+1=29
Yleisöä 7101
-
Kososen viestistä ja Tarvaisesta tuli mieleen yksi helmi, kun Jussi veivasi läpi Ilves puolustuksen ja teki ratkaisevan maalin. Jotain playohveja se oli, pvm:t on tosin taas hakusessa. Joltakulta löytyy varmaan clippikin tuosta maalista, joten kehiin se, jos ei heti, niin välittömästi!
Sori kun kesti näin kauan. Tästä videoclipistä näkyy paitsi tuo maali, niin koko upea nousu kyseisessä matsissa. Itelle tuo Hassisen tekemä tasoitus pitkine esijuontoineen on ehkä jopa ikimuistoisempi kuin Tarvaisen viimeinen niitti.
Mut onhan tuo selostajakaksikkokin huikea.
"Tarvainen syöksyy siitä keskeltä ja tulee kevyesti ja nostaa hallitusti."
"Tarvainen ajaa itsensä läpi ja nostaa Pietilän polvilleen ja nostaa ite katolleen."
http://www.youtube.com/watch?v=s-ZCZgwlfXU
-
Kiitos axe, tästä ansaistet yhden karmaisevan kauniin karmapisteen :D
-
Kososen viestistä ja Tarvaisesta tuli mieleen yksi helmi, kun Jussi veivasi läpi Ilves puolustuksen ja teki ratkaisevan maalin. Jotain playohveja se oli, pvm:t on tosin taas hakusessa. Joltakulta löytyy varmaan clippikin tuosta maalista, joten kehiin se, jos ei heti, niin välittömästi!
Joku tämmönen: http://www.youtube.com/watch?v=s-ZCZgwlfXU
edit: Aamulla ei silmät toimi. Antakaa axelle karmaa...
-
Joku tämmönen: http://www.youtube.com/watch?v=s-ZCZgwlfXU
Kiitos Wille Sinullekin, palvelu pelaa paremmin kuin hyvin!
-
tuon pelin jälkeen taisin riipasta kännit.
-
Mut onhan tuo selostajakaksikkokin huikea.
"Tarvainen syöksyy siitä keskeltä ja tulee kevyesti ja nostaa hallitusti."
"Tarvainen ajaa itsensä läpi ja nostaa Pietilän polvilleen ja nostaa ite katolleen."
Ja jo siinä Vertsin kavennuksessakin Kurri sanailee aika osuvasti:
"Pikkasen ajaa Miettinen siinä itsensä ulos...ja Miettinen pääsee aika läheltä lyömään kiekon sisään" tjsp.
Tää oli kyllä legendaarinen peli. Mulla on VHS:llä kyllä tätä peliä. Hyvä, että on silti tuo tuubi ja immeisiä jotka vaivautuu. Ei noita kälysiä nauhoja vaan enää jaksa...
Hassuista lausahduksista ko.pelissä lisäksi muunmuassa tyypillinen Saukkohdus:
" Ja siinä Tapparan kakkosvalmentaja Kari Makkonen tuollainen (pieni tauko) jehovantodistajan parta leuassaan."
-
Kyllähän se taitaa olla jotain vuotta 82-85, kun ensimmäistä kertaa pääsin katsomaan peliä. Jännä paikka pikkupojalle.
Kyllä hyvänä kakkosena, minkä paikan päällä oon nähny, tulee tää viime talven 10-1 peli.
TV:stä tottakai 2003 mestaruuspeli.
-
http://www.youtube.com/watch?v=ak98LwLt7XA&mode=related&search=
jostain syystä toi on aika ikimuistoinen peli..
-
Se peli, jossa Theo F. Pelas numerolla yxi ja tais heittää maalillaan jonkun putkenkin poikki.
-
Se peli, jossa Theo F. Pelas numerolla yxi ja tais heittää maalillaan jonkun putkenkin poikki.
Tuo on varmasti ollut ikimuistoista, sillä Fleury pelasi numerolla yksi 1.12.1994 Ässiä vastaan Porissa ja katkaisi Tapparan ennätyksellisen voitottoman putken 3.12.1994 Ilvestä vastaan numerolla 95(,7).
-
http://www.youtube.com/watch?v=ak98LwLt7XA&mode=related&search=
jostain syystä toi on aika ikimuistoinen peli..
Minulla sama ottelu, positiivisessa mielessä. Toinen ikimuistoinen ottelu on tämä, vähemmän positiivisessa mielessä: Kaikkien aikojen moka (http://www.tappara.fi/ottelut/2002-03/hifk1b.htm).
-
Kyllähän mulla on ollu hienoimmat hetket hakamettäs kun kerhoa kyykytettiin 10-1 ja play-offit kun ISO KASI vie immosta alotuksessa puikoista ja tekee maalin=) aijaijai ne oli hienoi hetkii.
-
22.2.96 kun Tappara tuli viimesellä minuutilla kahden maalin takaa tasoihin Tepsiä vastaan ja jatkoajalla ohi. Tottakai myös kolmas finaali Oulussa 2003 on erityisen hienosti jäänyt mieleen.
-
22.2.96 kun Tappara tuli viimesellä minuutilla kahden maalin takaa tasoihin Tepsiä vastaan ja jatkoajalla ohi. Tottakai myös kolmas finaali Oulussa 2003 on erityisen hienosti jäänyt mieleen.
Tasan 5 vuotta myöhemmin (22.2 2001) oli myös ikimuistoinen torstai-peli Jokereita vastaan kun tuli 5-0 voitto.
Olin aitiopaikalla katsomassa kun O'Brien koulutti Törmästä.
Tuota Tepsi-matsia hehkutettiin aikoinaan paljon etukäteen koska Kauhanen oli pitänyt nollan kolmessa edellisessä ottelussa tehden SM-liigan nollaputkiennätyksen.
Se nollaputki päättyi nolosti kun Tepsin ekassa hyökkäyksessä silloinen superlupaus Miika Elomo laukoi siniviivan takaa löysän vedon eikä
ollut maskia tehden 1.liigamaalinsa.
Krykov teki 2-3 ja kun Jutila laukoi siniviivalta 3-3 niin sen jälkeen seuraavat 5 minuuttia oli uskomaton huutomyrsky kunnes Oijennus teki
voittomaalin.
-
Tähän on vielä pakko lisätä että koko playoff-sarja 2003 varsinkin Lasse Jämsenin jatkoaikamaali Espoossa 7. pelin jatkoajalla. Tuona keväänähän useammassikin pelissä otettiin voitto jatkoajalla. Ei varmasti monia noin jännittäviä playoffeja tule enää eläissään näkemään.
-
Janne Ojanen 462!
-
Kun en ole ikäni vuoksi vielä paljon pelejä nähnyt, niin yksi hieno hetki oli kauden 06-07 ensimmäinen Tappara-Kärpät peli. Tappara oli vielä viisi minuuttia ennen loppua 2-4 tappiolla, mutta nousi lopulta 6-4 voittoon. Tämä oli myös kauden ensimmäinen voitto.
-
Tämä peli tulee aina välillä itsellekin mieleen,tosin hyvin huonona muistona. Oliko muita paikalla silloin?
http://www.iltasanomat.fi/sm-liiga/art-1424058694731.html?pos=ksk-trm-smlg-ostu
-
Tähän on vielä pakko lisätä että koko playoff-sarja 2003 varsinkin Lasse Jämsenin jatkoaikamaali Espoossa 7. pelin jatkoajalla. Tuona keväänähän useammassikin pelissä otettiin voitto jatkoajalla. Ei varmasti monia noin jännittäviä playoffeja tule enää eläissään näkemään.
Itsellä on unohtumattomia ja ikimuistoisia kokemuksia Tapparasta. Parhaiten nyt heti aprikoimatta tulevat mieleen 1982 välieräsarja HIFK:ta vastaan, jossa HIFK oli yhden jatkoajan päässä finaaleista, mutta Kamppurin yliluonnoliset jatkoaikatorjunnat ja Lindgrenin täysi tsägäläpiajo ko. jatkoajalla Sevonin pitkänkiekon yrityksestä käänsivät sarjan lopulta Tapparalle. Kauden 1984-85 lähes totaali romahdus jolloin oltiin suoran putoajan paikalla huolestuttavan pitkään. Kauden 1987-88 välieräsarja (jälleen) HIFK:ta vastaan. Koko 90-luvun aneeminen taaperrus kautta 1995-96 lukuunottamatta. Lokakuussa 1999 ollut peli Narreja vastaan Ilmalassa, Tappara hävisi pelin, mutta VIHDOIN pelistä näkyi, että K-O-H-T-A mennään takaisin suomalaiseksi huippuseuraksi. Ja siitähän se voittoputki sitten taisi alkaakin.
Noh, tämän lainauksen otin tästä keväästä 2003 siksi, että menin katsomaan Blues-Tappara kolmatta puolivälierää vasta pelin ehdittyä jo vanheta tovin (työkiireiden takia tämä). Blueshan johti jo otteluvoitoissa 2-0 ja astuessani tuolloiseen LänsiAuto-areenaan taululla olivat Bluesin 2-0 johtonumerot. Ei hyvältä näyttänyt. Mutta laitoin toiden erän noin viidennen peliminuutin kohdalla muutamalle espoolaiselle tutulleni tekstarin jotenkin tyyliin, "Voi vttu tota Tapparan nuhjausta. Tossa pelissä on ihan hyvä systeemi, mutta VTTU ku ne sais edes hiukan tunnetta tohon, niin Tappara olis heittämällä finaalissa". Muistan, että Myllys oli Bluesin maalissa menossa kohti huippupeliä, mutta sitten Maruzakin huikea onnenkantamoinen 2-1:een Bluesin pelaajan selän kautta sekoitti Myllyksen pasmat. Sen verran kiukkuisesti Myllys ko. pelaajaa päin naamaa noitui maalin jälkeen. Pitkä ja tuskallinen tie jatkui, mutta on tosiaan jäänyt toi kevät 2003 mieleen hiukan liian jännittävinä playoffeina hiukan liian monine veitsikurkulla-tilanteineen.
Ja sitten jostain syystä mua ei toi 7-7 ei hetkauttanut mihinkään, vaikka asiasta pääkaupunkiseutulaisena paljon kuittailua kuulinkin. Kyseessähän oli vain syksyinen runkosarjapeli ja saattoi vain palvella ns. suurempaa kuvaa, jos Rautakorpi selkeässä johtoasemassa päätti kokeilla jotain poikkeavaa. Jos kyseessä olisi ollut playoff, niin toki olisi riipinyt tuollainen johtoaseman menetys.
-
Vuonna 1977 Suomessa oli sähkölakko, josta syystä koti Espoossa oli pitkät pätkät välillä pimeänä. Mutta palasivatpa, jotta radiosta voitiin kuunnella loppuhetket kolmannesta ja ratkaisevasta finaalista, jonka Tappara voitti TPS:aa vastaan 9-1. Siinä eka. Olin 7 vee.
Sitten 1979, kotona telkkarista. Tapparan piti olla ihan vastaantulija, mutta niin vain 5. finaali meni 5-2. Sen jälkeen sykähdyttää lujaa 1982 semeissä Juha Nurmen game fiven kolmannen erän täysi namukahvitus Simo Saarista vastaan ja limppu rysään. Peli 2-1 ja Tappara finaaliin. Viidennen välierän jatkoaika 1988 ja Pauke Järvisen katsomoon lentäneet pelivarusteet. Jos muuten katsotte juutuubista tuota maalia, niin allekirjoittanut näkyy tv-kuvan alalaidassa hyppäämässä jaloilleen. Isän työn kautta meillä oli tuolloin pääsy ifk:n kausikorttikatsomo c4:ään. Ymmärrettävistä syistä kukaan muu ei siinä ympärillä maalia juhlinut.
Ja joo game 7 Espoossa 2003. Ja se kevät. Siinä näitä.
-
Paikan päällä nähtynä kovin juttu on ollut muidenkin mainitsema Tappara-Hifk 15-3 10.4.1988 (http://www.tappara.fi/liiga/ottelut/8788/hifk8.html).
Olen nähnyt myöhemmin, kun mestaruus voitetaan (kerran) tai hävitään (pari kertaa). Eikä sellaista riemua tai jurppimista mikään välierä saa aikaan. Mutta kyllä se vaan mieleen jäi, kun punaisia pelaajia oli yhtä paljon vaihto- ja jäähyaitiossa. Eikä sikailuun vastattu sikailulla, vaan tekemällä maali. Viittaan nyt varsinkin Erkki Lehtoseen. Jos mun pitää valita jokin numero, mikä tahansa, niin se on 12. Ja iso syy on just tuossa ottelussa.
Vielä 27 vuotta myöhemminkin menee kylmät väreet kun katsoo vaan tilastosta noita maaleja, syöttöjä ja nimiä niiden takana.
-
Koko mestaruuskevät 2003. Tuoreimmista kokemuksista Marjamäen tämän kevään jatkoaikamaali game 6:ssä. Sen pelin jälkeistä yhtä hyvää fiilistä ei ole mikään jääkiekkopeli koskaan aiheuttanut.
-
2014 F2 livenä. Ja sit Masin voittomaali.
-
Viime vuoden F2 ku olin paikalla ja ehkä se kuudeski siihen Kärppien voittomaaliin asti ja sit tietysti tän kevään F6 Masin voittomaali jatkoilla. Ei oo tainnu ikinä olla niin hianoo tunnetta ja fiilistä pelin jälkee. 8)
-
Ei ole ikimuistoisin kokemus, mutta ikimuistoisin haastattelu.
Jukka Peltola "Mua ei kiinnosta v*ttuakaan!" (http://www.aamulehti.fi/Kiekko/1194946581319/artikkeli/video+tapparakapteeni+suuttui+kriisinlietsonnasta.html)
-
1986 viimeinen finaali IFK:ta vastaan. Viimeinen erä Jutin ja Ekku Lehtosen 2-0 ja 3-0 maalit (livenä). Pirneksen jatkoaikamaali viimeisessä finaalissa 2003 (tv:stä) ja Luceniuksen voittomaali finaalissa 2013 Ässiä vastaan ajassa 59:59 (livenä).
-
Marjamäen jatkoaikamaali viime kevään 6. finaalissa, toki ei voi unohtaa kumpaakaan vierasreissua Ouluun, 5. ja 7..
-
Janne Ojasen ennätyspiste muutama vuosi sitten. Siitä Kim Strömberg myös muistetaan, koska teki maalin ennätys syötöstä.
-
Oma ikimuistoisin kokemukseni paikan päällä on ehdottomasti Luceniuksen voittomaali Umicevicin ja Aallon syötöistä sekunti ennen pelin loppua 3. finaalissa 2013. Ja sen jälkeiset maalintekijän ja syöttäjien nimien huudattamiset. Välillä vieläkin pakko fiilistellä ja katsoo tota maalia youtubesta äänien kera, joka kerta tulee vieläkin kylmänväreitä. Tuntui että noissa finaaleissa tunnelma oli ihan eri planeetalta kuin Kärppiä vastaan, koska porilaisia oli paikalla niin julmetusti ja pitivät melkoista möykkää.