Laitatko jonkin lähteen, jossa asiaa käsitellään lukujen kanssa. Eli siis sairaaloissa ja terveyskeskuksissa on kesäaikaan vähemmän sairaanhoitajia kuin mitä olisi ollut irtisanoutumisien toteutuessa? Ja käsittääkseni kesäsulkujen aikana välitöntä hoitoa vaativat potilaat on hoidettu ihan normaalisti, siitähän tässä pakkolaissa on kyse.
Sorry. Vaikka vaateesi on oikeutettu, niin silti vastaan kieltävästi. En yksinkertaisesti jaksa käydä läpi kaikkia TEHYn työtaistelua käsitellyttä uutisointia. Välttämättä asiaa ei edes esitetty lukujen kera, vaan jonkun - mielestäni tarpeeksi luotettavan - asianosaisen mielipiteenä.
Kesäsulkujen aikana välitön hoito on turvattu, mutta kiireettömät hoidot kasautuvat, ja osittain tästäkin syystä jonojen purkamiseksi kohtuullisessa ajassa on jo säädetty laki. Kuten itse totesit, niin (julkinen) terveydenhuolto ja sen kehittämineen on vuosikausia ollut enemmän ja vähemmän retuperällä.
Tässä olisi minunkin mielestäni syytä penätä poliitikoilta vastuuta, eikö asioita voi hoitaa ajoissa, ettei kertarysäyksellä sitten tarvitse järkyttää yhteiskuntarauhaa? Mutta onhan kansanedustajillakin toki töitä oltava ja mikäs sen hienommalta kuulostaa kuin esimerkiksi (hoitotakuu)lain säätäminen.
Ei ole suoraan sanottu, mutta riittääkö pelkkä johdosta karsiminen, epäilen. Nousevat kunnallisverot, mahdolliset lomautukset, kuntien velkaantuminen ja terveydenhuollon asiakasmaksujen nouseminen. Kaikki huonoja vaihtoehoja ja valitettavasti todennäköisiä monissa kunnissa.
Ei varmaan riitäkään, mutta pointtini olikin se, että varsinaiseen hoitotyöhön liittyvän väen vähentäminen ei saa olla se ensimmäinen, ja mahdollisesti ainoa karsintakohde. Sairaanhoitopiirien rakennetta tuntevien kertoman perusteella niitä poliittisia palkintovirkoja kun on tarvetta enemmän.
Byrokratian ja hierarkian vaikutuksesta esimerkiksi juuri odotusaikoihin olen lyhyesti kertonut omalta osaltani Jatkoajan sh-keskustelussa.Kuntatalouden heikko tila on tosiasia, mutta ei siitä yksin TEHYä voi syyttää, todettiin äsken uutisissakin. Priorisointia tarvitaan julkisella puolella valtiota myöten, mutta mistä löytyy tarpeeksi rohkeat poliitikot?
Edit. Tänään ei ole paras päiväni, joten jos tämä ja edellinen tekstini "kuulostaa" hyökkäykseltä esim. Rauskua kohtaan, niin pyydän anteeksi. Se ei suinkaan ole tarkoitukseni, mutta tänään ei tunnu tuo neutraali kommentointi onnistuvan sitten millään.