Ymmäärän toki, että tarve jollaiseenkin säästökuuriin saattaa olla hyvinkin tarpeellinen, mutta mikä on ajanut hyvin hoidetun seuran tähän tilaan, jolloin se ollaan riisumassa kaikista parhaista syömähampaistaan?
Tässä huvittuneena ajattelen parin vuoden takaisia visioita tulevien vuosien mitallisateesta tai asetettua tavoitetta pysyä lähellä liigan kirkkainta kärkeä. Ei niin, ettenkö haluaisi uskoa parasta, mutta jos esitetyt "kauhukuvat" toteutuvat, saa tappara tehdä tosissaan työtä voidakseen pelata tasapainoisen kauden.
Rauli Urama on osoittanut tekevänsä kypsää valmentajatyötä, mutta toki jokainen tajuaa, että seuran pitkäjänteisyys ja valmentajalle vannottu työrauha ovat vain tyhjiä lupauksia, mikäli urheilullisen menestyksen tuomat elämykset vaihtuvat hilautumiseksi sarjan hännille.
Kun ajattelenkin Hancocia ja Ojasta, tapparan tulevan kauden ydinsenttereiksi, ei voi kuin todeta pitkän perinteen vahvojen pelintekijöiden seurana olevan ohi.
Ojanen ansaitsee urastaan suurimmat kiitokset, mutta ei Jannelta voi enää ihmeitä vaatia. Taas Hancocia pidän henkisesti vääränä pelaajana tärkeimmän pelintekijän rooliin. Toisinaan hyvää, jopa loistavaa työtä, mutta sitten...
On tärkeää löytää ja kehittää nuoria lahjakkuuksia, mutta hyvin harvoin heistä kukaan jaksaa ratkaista pelejä pitkin kautta, puhumattakaan, että heidän pitäisi onnistua useammalla pelipaikalla.
Kun lukko kävi 2000-luvun alussa häviämässä tapparalle nuorisojoukkueellaan, kirjoitti eräs toimittaja kutakuinkin näin:" On hyvä nähdä, että joukkueessa on luottoa junioreihin, mutta onko silloin järkevää periä yleisöltä näin suurta pääsymakasua?"
Huhuillaan mitä huhuillaan ja annetaan ajan näyttää, mutta olkoon meille vielä iloksi tämä kausi.