Todella viihdyttävä matsi, johon mahtui kaikenlaista: huumoria, koiruuksia sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Tuomareilta meni yksi pahemman luokan huitominen ohi ja Norosen filmausjäähystä voidaan keskustella. Mun mielestä ko. tuomio meni oikein. Norosen lopun seivi kruunasi matsin. Maailmanluokan menoa vanhalta ketulta.
Tappara haki maalia ja sai luotua paikkoja, muttei päässyt kuin kertaalleen valotaululle. Ässät pelasi maalinedustan tarpeeksi hyvin ja loput hoiti Tappara olemalla tekemättä maaleja hyviltä tonteilta. Mutta tämä oli niitä pelejä, kun ei vain mene. YV:tä pelattiin rutkasti, mutta se hieman pupellettiin. Kuitenkin samaan aikaan Ässien neliö (ja kolmiokin) pelasi hienon aktiivista peliä, eikä meiltä löytynyt osaamista rikkoa tuota.
Ennen ottelua trasat nosti Heikkilän framille, joten tuli ukkelia seurattua. Ja voin todeta, että olen positiivisesti yllättynyt. Peli oli oikein sujuvaa, eikä sellaista ääretöntä itsensä pakottamista tilanteisiin, mitä usein näkee, kun joku saa näytönpaikkaa. Joku voisi siinä käyttää sanaa yliyrittäminen. Hiukan meni ideat ristiin Kaksosen kanssa, mutta sen voinee laittaa vähäisen yhteisen peliajan piikkiin. Heikkilältä nähtiin pari komeaa suoritusta. Päällimmäisenä lienee se toisen erän vauhdikas maalille nousu, josta haki maalintekijän elkein viimeistelyä ampumalla ylös. Nyt kuti meni yli.
Limutuksen kanssa samoilla linjoilla, että Ässäin kiekollinen peli oli aivan kadoksissa. Tappara tukki keskialueen suht hyvin eikä porilaisille jäänyt oikein mitään tsäänssiä ylittää aluetta. Toki poikkeuksiakin nähtiin, kun Tapparan rivit paikoin hajoili tai Ässät pääsi vastahyökkäykseen.