Loistava sarjan avaus meiltä. Parempi kuin uskalsin toivoa, vaikka tulosveikkaus osuikin.
Tärkeintä on tietenkin eka kiinnitys kanisteriin, mutta on paljon muutakin mainitsemisen arvoista.
Ottelun kulusta: Tappara tuli aika liukkaalla jalalla avaukseen ja oli mukava nähdä, ettei vieraskaukalossa lähdetty aristelemaan ja kyttäämään. Tämä lupaa hyvää meille. Tappara oli koko ensimmäisen erän ajan niskan päällä, samoin toisen, vaikka siinä Kärpät pääsi Greenin poikkarikakkosen aikana väkisin tasoihin ja takaisin peliin. Kolmas oli loivasti Kärppien hallintaa, mutta Tapparalla oli muutamia hyviä jaksoja siinäkin. Oikeastaan ihan vähän kismitti, että jouduttiin jatkoajalle, koska Tappara olisi tuolla esityksellä mielestäni ansainnut voiton jo varsinaisella peliajalla. Jatkoerään tultiin sitten loistavalla asenteella ja nyt kävi ehkä sitten vähän tuuriakin kun käytännössä ensimmäinen yritys upposi.
Maalivahdit: Metsola vei tämän helposti. Karhunen (jota Niinimaa tietenkin nimitti Karhulaksi), pompotti oikeastaan koko ajan ja oli aivan selvää, että aina on vaaran paikka kun kiekko saadaan vaan toimitetua maalille. En ihmettelisi, vaikka seuraavassa pelissä nähtäisiin Tarkki maalilla, sen verran pehmeä ja hermostuneen oloinen Karhunen oli. Metsola taas oli erittäin hyvä ja molemmat sisään menneet olivat mielestäni varsin vaikeita torjuttaviksi, erityisesti toinen. Metsolan ilta, selvästi.
Puolustuspeli: Tapparan viisikkopuolustus oli keskialueella aika vahva, mutta Kärpät sai yllättävästi kiekkoja viisikon taakse ja siitä edelleen heidän haltuunsa. Tappara sai hyökkääjien liikkeen kuitenkin käännettyä usein laitaan ja siellä erityisesti Tömmernesin ja Elorinteen rauhallisuus oli aivan saatanan mykistävää katseltavaa. Nämä sepät tulivat todella usein kiekon kanssa rauhassa laidasta ja saivat sen ensimmäisen nopean syötön perille. Kärppien viisikko oli niin ikään keskellä vahva, jopa vahvempi kuin meidän, koska edelleen jouduttiin roiskimaan jonkin verran päätyyn ja sen seurauskena kiekko meni sitten kenelle meni. Jos jäi Kärpille, heidän avauspelaamisensa oli sen verran huonompaa, että Tappara sai usein mahdollisuuden uuteen kiekonriistoon. Tapparan ajoitukset olivat vähän pielessä useamman kerran, erityisesti viivelähdöissä.
Hyökkäyspeli. Tappara oli todella hyvällä jalalla liikkeellä, mutta niin oli Kärppien kolmonenkin. Juuri tuota Kemppaisen vitjaa lukuunotamatta Kärpät ei kuitenkaan häikäissyt eli vain yksi ketju neljästä onnistui pelaamaan todella virkeää peliä. Meillä oli oikeastaan toisin päin. Kolme onnistui ja yksi (ykkönen) jäi tänään vähän pimentoon, mutta oliko sitten kysymys Kärppien peluutuksesta vai mistä, sen näemme sitten Hakametsässä. Liikkeestä johtuen peli oli todella nopeaa ja niinhän se voittomaalikin rakentui Haapalan hyökkäyspään hyvistä avuista Dixonin kautta viivaan ja BANG! Todella nopeaa luistelu- ja kiekollista peliä molemmilta.
Erikoistilanteet: Tapparan yv tuottin yhden maalin kahdesta mahdollisesta ja av onnistui yllättävän hyvin vaikka viidestä vaikka yksi menikin. Ylivoimassa ratkaisevaa oli Aallon veto Greenin maskiin ja alivoimassa auttoi osin jo tuurikin. Metsolaa unohtamatta. Kärppien ykkösyv on aivan loistava, mutta muuten ei ole mitään mainittavaa. Alivoimalla Tappara sai pelata aika rauhassa kun Kärppien alivoimanelikko ihmetteli kohtuu passiivisena vieressä. Tässä oli toiki Greenillä osuutensa. Sitä kun ei vaan saa pois sieltä maalin edestä ilman kepulikonsteja ja viiskolmosta ei kannata ottaa.
Tuomarilinjasta: Tuomarilinja oli tiukka kuten oli ennakoitukin, mutta siltikin aika horjuva. Tappara sai viisi kakkosta ja Kärpät kaksi. Mielestäni Tappara sai ensimmäisen kaksi jäähyään todella kevyesti. Tuomareiden puolustukseksi on sanottava, etteivät lähteneet Raksilan yleisön ikiaikaiseen huutoitkuun kun Dixon vei taklauksen perille. Jos kääntää selkänsä ja painaa päätä alas ei voi syyttää kuin itseään. Mielestäni tuomarilinja oli siedettävä vaikka toivoisinkin pelattavan vähän kovempaa, mutta vihellykset eivät nyt menneet tasapuolisesti, eli linja horjui muutaman kerran yhteen suuntaan.
Pelaajista: En mielelläni arvioi yksittäisiä pelaajia, koska kyseessä on joukkuepeli ja sen ainoat yksilöurheilijat ovat maalivahdit, mutta sanotaan nyt näistäkin kuitenkin jotain. Taparan puolelta voi sanoa, että Green oli loistava mutta jäähyherkkä. Malinen oli oikein aika heikko, en edes muista koska on olut noin näkymätön. Kärppien Donskoi-Kemppainen -akseli on liigan kovin parivaljakko täydennettynä vielä yhdellä virtuoosilla, joka oli tänään vähäisemmässä roolissa. Laatikainen ei vakuuttanut ainakaan itseäni, vakka kuinka helvetisti on kehuttu.
Sarja on nyt tilanteessa 0-1. Tästä on hyvä jatkaa. KII-TOS TAP-PA-RA!!!!!