Sarja otti odotetun ja tasoittavan käänteen. Tappara hieman passivoitui ja hidasti peliään, kun Lukko jatkoi samalla rytmityksellä mutta korkeammalla intensiteetillä. Lukko kokonaisuudessaan paransi puolustamistaan ja hyökkäämistään.
Peli säilyi mielestäni yllättävänkin hyvätasoisena vaikka melkein kaksi ottelua putkeen pelattiinkin. Tapparalla kuitenkin uupui rohkeutta jatkoerissä ja Lukko otti hallinnan, joka sitten loppuviimeksi tuotti yhden tarvittavan maalin. Tapparalla oli varsinaisella peliajalla tasakentällisin enemmän hyökkäysvuoroja omalta puolustusalueelta (suurinpiirtein 45 % enemmän), mutta Lukko puolusti sarja-avausta laadukkaammin eikä Tappara saanut päätettyä hyökkäyksiään kuin hyökkäyksen tarkoitus olisi. Eli liian monta Tapparan hyökkäystä katkesi keskialueelle ja hyökkäysalueella ajateltiin ehkä liikaa puolustamista.
Lukon peluutusetu oli lopulta selvä etu ja Tapparan pitkät hyökkäykset olivat entistä vähemmässä, etenkään Dixonin ketju ei päässyt hyödyntämään hyökkäyspään vahvuuksiaan. Järvisen tippuminen toki sotki Tapparan omaakin peliä, mutta Raumalla tullee olemaan vastaisuudessakin vaikempaa, kun Lukon ketjut ovat hyvin roolitettu juuri playoffeja silmällä pitäen.