Oluen laimentaminen ja myynnin rajoittaminen tuntuu kanssa naurettavalta, keski-euroopassa saa kioskista väkeviä eikä siellä tälläistä alkoholi-ongelmaa ole.
Ehkä keskioluen laimentaminen tuntuu naurevattavalta, mutta naapurissamme on tästä(kin) hyviä kokemuksia. Kansankodissa alkoholinkokonaiskulutus laski.
Yhtälailla euroopassakin on alkoholiongelmia. Euroopan viinimaissa alkoholiperäinen maksakirroosi on yleisempää ja maksaongelmiin kuollaan yleisemmin, kuin Suomessa. Suomessa kuollaan puhtaaseen viinaan, kun manner-euroopassa kuollaan alkoholiin + muihin päihteisiin.
Alkoholikuolemat koko euroopassa ovat korkeat. Välilukuun suhteuttuna Suomi on korkealla tässä tilastossa. Erittäin suomalainen ilmiö ovat perhesurmat, jotka tehdään lähes aina kaatokännissä.
Lisäisin vielä, että pulloon tarttuu sekä "heikot", että "vahvat".
Siis itse yritin tuossa omassa äsköisessä viestissäni enemmän nostaa esille sitä, että Suomessa näyttää olevan perin suosittua tällainen tietty "seurauksen kontrolloimisen politiikka." Seurausta kontrolloimalla ei koskaan päästä kiinni asioiden syntymekanismeihin ja siihen, miksi joku asian tila on vallitseva. Suomessa erityisen vahvaa roolia näyttelee alkoholipolitiikassa se, että kontrollointi on erittäin vahvasti läsnä. Eli alkoholin kulutusta ja kuluttajan ostokäyttäytymistä pyritään kontrolloimaan erittäin vahvasti. Yhteiskunnallisen keskustelun paikkoja on nekin, että miksi vallalla oleva politiikka vuosi toisensa jälkeen tyytyy tähän kontrolloimiseen mieluummin kuin siihen, että lähdettäisiin ihan sinne syihin asti miettimään, että miksi suomalaisista huomattavan suuri osa käyttäytyy alkoholin suhteen näin. Onko tämä lapsuudesta asti opittu tapa? Onko suhtautuminen alkoholiin perheissä sellainen, että automaattinen seuraus siitä on se, että alkoholiin suhtaudutaan kevyesti ja huomattavatkin määrät pidetään sosiaalisesti hyväksyttävinä? Alkoholissa on loppujen lopuksi kyse ainoastaan siitä, että paljon ympäröivä yhteiskunta on valmis sietämään erilaisia asioita alkoholin tähden.
Kuitenkin tämä kontrolloiva ja altistava alkoholipolitiikkaa voidaan täysin aiheesta kyseenalaistaa ja kysyä, että onko tämä politiikka sellaista, joka tuottaa aitoja tuloksia? Onko alkoholin jatkuvat hinnankorotukset, jatkuvat kiristämiset ikärajakyselyissä, mainosrajoitukset ja alkoholin julkinen teilaaminen ja "paheksunta" toimineet sellaisella tavalla, joka on estänyt suomalaisia kaatumasta kiinni pulloon? Onko saavutettua, tutkimuksin osoitettua tietoa nähtävillä siitä, että valittu politiikka tuottaa tulosta? Ei mun mielestä.
Toinen asia on se, että tuolla aiemmin mainittiin, että on kohtuuton odotus yhteiskunnalta, että yhdestä suusta valitetaan siitä, kun meidän nuorisomme on etenevissä määrin uusavutonta ja pärjääminen omillaan on alkanut osoittautua entistä vaikeammaksi. Jos yhteiskunta pitää näin vahvasti yksilöstä kiinni ja elämä on valmiiksi suurilta osin putkitettua ja sidottua erilaisiin laitoksiin (koululaitos -> yliopisto -> työelämä) ja tällainen putkirakenne, josta väkisin pakotetaan kaikki läpi, jotka eivät pysy siinä syystä tai toisesta mukana, kun enää ei voida luokallekaan jättää, jotta taitoja kertyisi erilaisella tavalla tulevaisuutta varten.
Lopputuloksena näyttää kaikesta tästä kontrollista syntyvän entistä enemmän ihmisiä, jotka eivät pärjää. Ja yritän nyt olla yleistämättä, mutta tarkoitan vaan sitä, että yleensä se pärjääminen ja oppiminen tapahtuu yksilössä itsessään. Omat virheet kannattaa ja PITÄÄ tehdä. Virheet ovat siellä kaiken kehityksen pohjalla. Tämä meidän yhteiskuntarakenne vaan on nykyään semmoinen, että systeemi on tasoitettu estämään yksilöiden virheitä. Kun systeemi estää virheet niin kasvuprosesseja, jotka virheet tuottavat ei ikinä pääse luonnollisissa oloissa tapahtumaan. Ihmisen oman kasvamisen kannalta itse kokeminen ja itse selviäminen ja siihen kasvaminen on erittäin olennaista ja se toimii paremmin kuin mikään laitos tässä maassa. Valtio voisi tyytyä pienempään rakenteeseen ja samassa suhteessa nostaa enemmän yksilöä esillä ja antaa vastuuta myös yksilölle itselleen.
Holhousyhteiskunnan sivuvaituksia ollaan kyllä valmiita kärsimään vaikka ja kuinka (tuossa yllä on niitä monta) mutta alkoholismin sivuvaikutuksia ei kestetä enää päivääkään? Väitän että holhousyhteiskunnan vaihtoehtoiskustanne on korkeampi tällä hetkellä kuin kaikkien meidän alkoholistien hoito. Alkoholismi on SEURAUS jostakin. Se ei ole syy. Se on sama asia kuin se, että hierojalla käynti poistaa niskakipuja hetkellisesti, mutta ei se poista sitä syytä niskakivuille. Jokaisen yksilön täytyy itse olla valmis ponnistelemaan, jotta se SYY sille niskakivulle selätetään. se löytyy yleensä esim. liikunnasta ja venyttelystä.
Alkoholin suhteen Suomessa mun mielestä on kävelty se tie jo ajat sitten loppuun, että lisääntyvä kontrolli voisi tilannetta enää auttaa. Nyt kannattaisi kaikkien vihdoin ottaa se lusikka kauniiseen käteen ja alkaa miettiä niitä syitä, että miksi meidän yhteiskunnassa alkoholia käytetään näin ja mitkä asiat siihen johtaa. Sitten kun näitä asioita aletaan laittaa kuntoon niin alkoholin käyttö vähenee aivan itsestään. Jos ongelmia voidaan avata ja oppia käsittelemään muita reittejä pitkin niin alkoholin rooli jää helposti pieneksi. Ymmärrän itse nuorena sellaisen kokeilemisen innon jota minullakin oli, mutta sitten kun aikuisella iällä pitäisi jo olla kokemusta niin pitäisi jossain vaiheessa myös tietää, että joskus asiat ei vaan parane pistämällä päätä sekaisin.
