Kuten olen jo useampaan kertaan tällä forumilla sanonut, niin Tapolan Tapparalla ei ole sopivaa rosteria tuon pelitavan toteuttamiseen. Keskustan laatu ei yksinkertaisesti riitä ja mikäli siihen ei saada vahvistusta, niin pelitavan on muututtava. Malisen suonenveto osui tällä kaudella juurikin tuohon voittoputkeen ja silloin sattui meidän yksi iso sentteri, Green, olemaan poissa pelaavasta kokoonpanosta. Green ei ole klassinen peliä avaava sentteri, hän ei näe nopeita syöttölinjoja keskialueella, mutta hänen avunsa ovatkin aivan toisaalla. Todellisuudessa Järvinen on ainoa sentteri jonka varaan voidaan rakentaa pelitapaa jossa sentterillä on hyökkäyksiinlähdöissä iso vastuu. Juurikin tästä syystä ihmettelen suuresti Tapolan itsepintaista halua ajaa pelitapaansa joukkueelle, joka selkeästi itsekin tajuaa "puutteensa" ja reagoi siihen ylitsevuotavalla epävarmuudella.
Voimme odottaa joko sitä pelastavaa sentteriä, Malisen nousua otsikoihin, Greenin samettikäsiä ja pelisilmää, Tapolan uutta pelikirjaa nykyiselle rosterille, tai sitten sitä uutta valmentajaa. Jonkin edellämainituista täytyy tapahtua jotta voittoputkiin, saatika playoff menestykseen, on vielä mahdollisuus.
Voittoputken ja 1.11 HPK-pelin aikana sentterin paikalla olivat joka pelissä Järvinen ja Peltola, Malinen oli yhdestä pelistä pois ja muita senttereitä olivat Rauhala, Tuominen, Vainiola satunnaisella vastuulla kukin, ennen kuin Green palasi 1.11 HPK:ta vastaan. ”Huippuna” 25.10 Ilves-Tappara-pelissä Tapparan sentteristön muodostivat Järvinen-Peltola-Rauhala-Tuominen. Voittoputken aikana rakenteellisesti hyvä pelaaminen onnistui heikommallakin sentterikalustolla kuin nyt.
Näen tuossa sentteriperusteessa siis hieman ristiriitaa. Nyt meillä olisi käytössämme tämän kauden tähän asti selkein sentteristömme ja peli on alkanut samalla takellella. Väitän, että kyseessä onkin enemmän kollektiivinen ongelma kuin vain se, että Green ei hahmottaisi kenttää ylöspäin tai Malisen suonenveto olisi nollaantunut. Rakenne ja viisikon muoto mitä Tappara hyökkäyksiinlähdöissään yrittää hakea nimittäin vaatii ihan kaikilta yhteistyötä, eikä ongelmien syitä täten pidä kohdistaa vain yhteen kentällä olevaan pelaajaan kerrallaan eli sentteriin, semminkin kun vain yksi sentteri on voittoputken peleihin verrattuna vaihtunut. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, vastustajaa myöten.
Pelaamisen pitää toki kehittyä matkalla kohti kevättä, mutta sitä ihmettelen, kun tässä lokakuun ja marraskuun välillä oli nyt niin kontrastinen ero pelaamisen laadun välillä. Peli hajosi liigapelien välisen vajaan parin viikon tauon aikana siinä määrin, että joskus tässä marraskuun lopussa oikein hirvitti. Ihan viimeisimmissä otteluissa on jo kuitenkin nähty merkkejä paremmasta, erä siellä ja toinen täällä. On nähty myös pitemmällä ajanjaksolla lokakuun aikana, että tämä joukkue pystyy pelaamaan korkeammalla tasolla hyvien rakenteiden kera, niin jos vaikka saataisiin kaivettua ennen joulutaukoa ne rakenteet vielä esiin, heti otteluiden alusta asti toteutettavaksi?
Pakkien avausrytmeihin (hidas, puolinopea, nopea jne.) ja avausten tempoon (kiekollisia ja kiekottomia tekoja per aikayksikkö) pitää saada monipuolisuutta, kun nykyisellään hitaat lähdöt tuntuvat olevan enemmistössä. En ole lähtöjä lukumääräisesti laskeskellut, mutta tällainen mielikuva on. Nopeammat lähdöt hitaiden lähtöjen kanssa vaikeuttaisivat vastustajan karvaamista ja Tapparan peliä olisi hankalampaa lukea. Nyt melkiseltään kotonakin tietää, että Tappara lähtee hitaalla temmolla ylöspäin, kun hyökkääjät karkaavat ja avaava pakki joutuu itse luistelemaan matkaa ylöspäin tai saa tilanteen mukaan kiekon sentterille/laiturille, joka puolestaan joutuu luistelemaan sitä lähes samaa matkaa ylöspäin kohti hyökkäysaluetta. Energiaa kuluu ja tämmöisen hyökkäyksen pois puolustaminen on helppoa.
Hyökkääjien, sekä laiturien että sentterin, pitäisi pysyä pakkien rytmissä mukana. Tällöin syöttösuuntien tarjonta säilyy ja lyhytsyöttöpeli on etäisyyksien puolesta mahdollista. Jos hyökkääjät karkaavat, samalla syöttösuunnat katoavat kun väliin tulee vastustajan pelaajia ja syöttöpeli ei voi enää teoriassakaan olla lyhytsyöttöpeliä, vaan enemmänkin pitkiä pystysyöttöjä, jotka ovat pystysuunnan kiekossa tavallisia.
Keskialue on täksi kaudeksi kaventunut syvyyssuunnassa yhteensä kolmella metrillä ja tämä tuo toki oman mausteensa kontrolloituun avauspeliin. Kaventuminen ei kuitenkaan poissulje kontrolloidun keskialueen ylittämisen mahdollisuutta, mutta ei se toisaalta sitä automaattisesti helpotakaan. Syöttöpelille on entistä vähemmän tilaa, ja sen takia tuntuukin ihmeelliseltä, jos avaukset kaatuvat siihen, että viisikko repeää syvyyssuunnassa! Laiturit ovat vastustajan sinisellä seisovin jaloin odottamassa kiekkoa ja omalla tekemisellään tappamassa pelinopeutta.
Vastustaja on toki puolustamassa vastaavasti entistä pienempää keskialuetta, mutta jos avaukset saataisiin pelattua sentterin kautta Jormakalle ym. vikkelille laitureille edes VAUHTIIN, ei puolustuksenkaan pitäisi olla niin iso haitta. Tapparan hyökkäyspeli vain pysähtyy liian usein keskialueelle, kun kiekkoa ei saada vauhdissa oleville pelaajille, vaan kiekollinen pelaaja näkee mielekkäämmäksi luistella itse matkaa, mikä ei ole pelinopeuden kannalta ollenkaan paras vaihtoehto, koska kiekolla ei ole keuhkoja. Kiekko ei siis väsy, vaan kiekon liikuttelulla pystyy toteuttamaan kaikkein suurimman pelinopeuden. Se vaatii samalla tietysti hyökkäävän viisikon parempaa yhteistyötä suhteessa puolustavaan vastustajaan.
Yhtä kaikki, en näe ongelman juontuvan pelkästään senttereistä. Toki jos lähdetään vertaamaan Koskirantaan ja Barkoviin, niin tappiolle jäädään, mutta nyt on nyt ja tekemiseen vaan pitää löytää se lokakuun laatu takaisin. On ihmeellistä, jos toimivaa peliä itsessään lähdettiin valmennuksen puolelta hajottamaan CHL- ja EHT-pelien täyttämällä maajoukkuetauolla noin totaalisesti. Pelaajistolla on pakko olla jotain tekemistä nähdyn pelin tason kanssa, nimenomaan kollektiivina. Kiekkokontrolli-pelaamisen ydinhän on se, että viisikko tekee jäsenistään parempia tiiviillä kiekollisella yhteispelillä, eikä Tapparan kentällisissä nyt herran tähden pitäisi olla näin kiekollisesti rajoitteellisia pelaajia. En näe, että ongelma on vain sentterien laadussa, koska homma toimi heikommillakin paremmin. Kiekollista sentteriä joukkue toki huutaa juuri nyt, mutta jos ensinnä ne olemassa olevat alkaisivat jokainen taas pelaamaan sitä lokakuun peliään muiden kentällä olijoiden kanssa yhdessä. Jos tämä ei voi toteutua Tapolan johdolla, niin sitten sen täytyy toteutua jonkun muun johdolla.