...Onko muilla kokemuksia valioliigapeleistä? Muutkin kun THFC-kannattajat saa kommentoida.
No laitetaan vähän tarinointia.
Keväällä 2003 tehtiin kaveriporukassa viiden päivän Lontoo-reissu. Missio oli nähdä jalkapalloa ja tutustua englantilaiseen pubikulttuuriin. Lopputuloksena oli 2 Valioliigaottelua (Arsenal-Everton & West Ham-Sunderland), 25 pubia (ei siis mitään ryyppäämistä vaan tunnelman hakemista), ja ehdittiin me ne tärkeimmät nähtävyydetkin tsekata.
Ja tosiaankin, voin itsekin suositella että lähtee stadionin lähiympäristöön feelistelemään hyvissä ajoin ennen ottelun alkua. Muutama olut fanipubissa ja hieman hengaillua fanien, trokareiden ja krääsämyyjien seassa ennen ottelun alkua, sitä tunnelmaa on vaikea sanoin kuvailla, se pitää kokea. Loistava kokemus. Meillä kävi siinäkin tuuri kun West Ham-ottelussa meillä oli paikat ihan keskellä fanikatsomoa. Todella uskomaton tunnelma. Jos halusi kaverin kanssa keskustella niin piti huutaa. Kaiken kruunasi West Hamin
2-0 voitto.
Arsenal-otteluun meillä ei ollut lippuja valmiiksi hankittuna. Lähdetiin silti Highburylle kokeilemaan onneamme trokareiden kanssa. Ja sää oli muutenkin mukavan lämmin (maaliskuun lopussa +20). Jos lippuja ei löydy niin ainahan voi mennä fanipubiin nauttimaan.
Eka trokari oli vastassa jo kun noustiin metrosta katutasolle. Hintapyyntö oli meille liian kova (noin 170£/lippu), jatkettiin matkaa.
Kierrettiin lähikatuja vähän aikaa, ja päädyttiin
The Gunners-pubiin, kylmä olut ja lämmin sää. Ei ollut kiire mihinkään. Juteltiin muutaman Ruotsista tulleen Arsu-fanin kanssa ja näyttivät meille lippunsa. Kaveri, joka jutteli aiemmin trokarin kanssa, huomasi heti että lipussa on hologrammi. Se puuttui trokarin lipusta. Nyt selvisi myös trokarin ärsyttävän päällekäyvä käytös. Taktikointia luonnollisesti, rahat pois tyhmiltä turisteilta. Tuli lievä voittajafeelis, onneksi emme ostaneet.
Ottelun alku lähestyi, viisaampina lähdettiin tarkistamaan lipputilannetta kaduilla. Edelleen liian kovat hinnat, päätimme että ei se maailma tähän pysähdy jos lippuja emme saa. Lähdetään siinä tapauksessa takaisin pubin terassille nauttimaan auringonpaisteesta.
Ottelun alkuun alle 5 minuuttia, viimeinen yritys. Hintapyyntö 120£/lippu. "No thanks, too much for us, we'll give you 50£/ticket".
Siihen hän ei suostunut, kävelimme hitaasti poispäin. Oma frendi totesi "ottelu alkaa nyt, kohta se pyytää meidät takaisin". Ja kyllä vaan, ehdimme kävellä noin 20 metriä niin jätkä huusi takaisin. suostui myymään liput meidän hinnalla (Tässä vaiheessa pelimies olisi tietty sanonut että nyt maksamme enää 40 =). Tyytyväisenä maksettiin ja hirveällä spurtilla portille, ottelu oli jo alkanut. Jännitti, pääseekö tällä sisälle laisinkaan. Päästiinhän me ja katsomossa riemu oli totaalinen. Istuttiin ihan keskiviivan kohdalla, ehkä 10:lla rivillä. Upeata. Ottelu päättyi
2-1.
Takana 2 valioliigaottelua, ei mitään huliganismia, ei minkäänlaista rähinöintiä, hienot tunnelmat, loistavat muistot. Täydellinen reissu, vaikkakin itse olen kannattanut Liverpoolia noin 25 vuotta.