Tuo kauden ensimmäinen JYP-voitto oli tosiaan kiekkoilullinen elämys, jossa tunteet menivät vuoristorataa nousten ensin odottavasta vakuuttuneeksi nopean 2-0-johdon myötä, sittemmin tasaantuen ja kolmannen erän loppua kohden hiipivät jo katastrofin rippeet mieleen tilanteen käännyttyä tappiolliseksi, sitten yhtäkkiä Palolan tasoitus, Nieminen viltistä rankkarikisassa vetämään ja lämäriharhautuksella yleisö repesi riemuun. Se oli todella katsomisen arvoista, ja opetti silloisesta Tapparasta paljon. Peli toimi toimiessaan, mutta virheiden lisääntyessä tuli takaiskuja eikä peli pysynyt kasassa riittävästi.
Tapparan peli on todistetusti kehittynyt lokakuun ensimmäisestä lähtien. Lähdöt ovat toimineet useassa rytmissä, keskialue ylitetään hyvällä prosentilla ja hyökkäyksessä on hyvä sekoitus suoraviivaisuutta sekä pyöritystä. Virheet ovat vähentyneet, Kärpät-pelin jälkeisessä voittoputkessa on päästetty keskimäärin 1,33 maalia ottelua kohden, mikä on todella kova lukema kuuden pelin otannalla. JYP on kuitenkin peruslaadultaan oletettavasti korkeatasoisempi vastustaja kuin edelliset ja pelin ollessa aina suhteessa vastustajaan on mielenkiintoista seurata, miten Tapparan suoritustaso käyttäytyy pelitavallisesti kiekollista vastustajaa vastaan.
JYPin pelaaminen on tuloksellisesti ollut tasaisempaa suhteessa Tapparaan. Voitto-/tappioputket vaihtelivat alkukaudesta, pisimmän tappioputken (kolme 0 pisteen tappiota, yksi rankkaritappio) ollessa päällänsä juuri tuon Tappara-tappion aikoihin. Viime peleissä em. tappioputken jälkeen JYP on kulkenut tahdilla kaksi voittoa-tappio-kaksi voittoa-tappio. Sarjataulukossa joukkueiden tiedot ovat melko samankaltaisia, rekordi on yhtä ja/vl-voittoa lukuunottamatta sama ja maaleissakin ero on vain kahden tehdyn maalin etu JYPille.
JYP ei ilmeisesti ole pelitavallisesti yhtä vaihteleva kuin Tappara. JYP on kommenttien perusteella muuttanut pelitapaansa viime aikoina enemmän kiekkokontrollin suuntaan, kun taas Tappara on tuloksentekojääkiekossaan pelannut enemmän nopeasti ja suoraviivaisesti kuitenkin yhdistellen sapluunaansa samalla kiekkokontrollipelaamisen elementtejä. Tapparan kentälliset ovat alkaneet löytyä, sentteriosasto on sekä sisäisesti kehittynyt (mm. Järvinen) sekä saanut uusia elementtejä (Green) ja yksilöille on myös tullut mentaalisesti tärkeitä kauden ensimmäisiä onnistumisia. Mikään ei estä Tapparan voittoputken jatkumista, mutta Risto Dufvan sanoin, vastustaja on usein eri mieltä.
