Jääkiekkokeskustelu > Fanitoiminta

Tappara-faniuden nykytila

(1/4) > >>

Screamager:
Aiheen ohessa on mahdollisesti virikkeitä tarjoava äänestys, johon toivottavasti ensinnäkin vastataan ja vastataan rehellisesti ja korkealla itsetunnolla valehtelematta itselleen ja muille. Lisäksi pieni sanallinen lisäperustelu, jos mahdollista/tarpeellista.

Näin kauden puolivälissä syntyi ajatus suorittaa omaa empiiristä tutkimusta palstalaisten piirissä Tapparan kannustamisen tavoista ja eri näkemyksistä, miten pelissä kävijä tykkää kannustaa. Ajattelin pohtia asiaa laajemminkin, mutta koin tämän gallupin asettamisen ensimmäiseksi toimenpiteeksi ja olkoon tämä kysely vaikka johdattelua jokaiselle itselleenkin Tappara-faniuden nykytilan pohdintaan, kaikkine uusine fanikatsomosijoitteluineen, katsomonosien yhdistämisineen, kannattajien ikääntymisineen ynnä muine seikkoineen, joiden koetaan vaikuttavan Hakametsän hiljaiseen ja vaisuun tunnelmaan.

Tämä palsta ja tänne kirjoittelu sekä ajatustenvaihto on yksi Tappara-faniuden muoto, mutta helpoiten havaittava kannattamiskulttuurin ilmentymismuoto on otteluiden aikainen kannattaminen ja yleinen oleminen ottelutapahtumassa. Aiheesta on keskusteltu parissa ketjussa Fanitoiminta-osiossa ja ihmisten otteluissa oleminen on herättänyt tunteita puolesta ja vastaan. Oma näkemykseni on, että jokainen saa kannustaa tavallaan eikä hiljempaa oleminen tee ihmisestä yhtään alempiarvoista fania.

Vastaukseni äänestykseen on numero 4. En ole huutajatyyppiä, eikä minusta semmoista saakaan niin pitkään kunnes mahdollisesti kolautan pääni keskimääräistä kovemmin ovenkarmiin tms. Hyökkäyspään painostuksen aikana yhdyn lähes aina taputukseen ja maalin syntyminen saa aikaan spontaanin huudahduksen ja erityisessä tunnetilassa seisomaannousun. Koen sen riittävän itselleni.

Täikampa:
Itse äänestin numeroa kolme. Itselleni paras vaihtoehto olisi ollut varmaankin kolme ja puoli, koska osallistumiseni huutoihin ja lauluihin vaatiin paljon muitakin huutajia/laulajia, mutta tarvittaessa pystyn kyllä niihin osallistumaan. Siksi toivoisin, että fanilaumat, kuten esim. Sinioranssit kasvaisi vielä hieman, jotta itse ja kaltaiseni uskaltaisivat/kehtaisivat osallistua huutoihin ja lauluihin matalammalla kynnyksellä.

Itse osallistuin Sinioranssien toimintaan, kun he olivat C1:n seisomakatsomossa ja sinne oli silloin helppo mennä ja satunnaistenkin osallistua. Nyt osallistumisen kynnys nousi ainakin omalla kohdalla heidän siirtyessään omaan katsomonosaan, jonne olisi pitänyt hankkia kausari. Tietysti kaiteen takana on hieman tilaa, mutta kuitenkin hyvin rajallisesti. Siksi toivoisinkin fanikatsomon siirtoa kokonaisuudessaan C1:een, jolloin olisi seisomakatsomossakin tilaa enemmän satunnaisille ja laumaa seuraaville katsojille/huutajille.

Ojasfani#8:
Tunnen Tapparafanina velvollisuudekseni auttaa joukkuetta kaikilla mahdollisilla tavoilla. Ostan fanitavaraa, ottelulipun ja kannustan hallilla seisoen, huutaen ja laulaen. Joukkue haluaa kannustusta, joten miksi emme sitä heille antaisi?

KILO:
Kyllä tässä itsekin tulee ehkä tuohon kolmosen ja nelosen väliin sijoituttua. Välillä tosin tuntuu, että taputtaminen on hieman orpoa, kun sitä yksin tekee. Toisinaan tulee huudeltua jotain tyhmää, lähinnä vastustajajoukkueelle ja tuomareille, kun lähtee ns. tunnetila lapasesta. Laulamiseen ei kyllä pysty lähteen, ei jotenkin sovi meikäläiselle. Yleensäkin tuo kannustuksen taso on omalla kohdalla lähes suoraan verrannollinen peliesityksiin kaukalossa. Kyllä sitä pari kertaa on tällä kaudella tullut vain istuttua ja kärsittyä peli läpi sen suuremmin fanittamatta. Syynä tähän voi olla haluton peli-ilme tai muutoin nihkeä peli.

Jotenkin tuo keskieurooppalaistyylinen kannustaminen on nyt kovassa huudossa Suomessa ja sen kaltainen toiminta nostetaan todella korkealle jalustalle, ja tuntuu että sen näyttävyydestä on tullut "ainut oikea tapa" kannustaa. Tai ainakin mittari fanitoiminnalle.

Hakametsä:
Tuli vastattua numero Ykkönen. Olen itse ollut SiniOranssien toiminnassa alusta asti, ja meidän tarkoitushan on luoda tunnelmaa ja väriä katsomoon huutamalla, seisomalla ja hyppimällä koko pelin ajan. Keski-Eurooppalaistyylinen katsomokulttuuri vaan hivelee meikäläisen silmää paremmin kuin suomalainen käsien päällä istumisen meininki... Mielelläni näkisin C-päädyssä enemmänkin tälläistä toimintaa, olen samoilla linjoilla monen tänne foorumille kirjoittavan kanssa siitä, että fanius on jämähtänyt kultaiseen 80-lukuun, istutaan paikallaan ja taputetaan silloin tällöin. Pelaajat taistelevat kaukalossa. Mielestäni kotiyleisön pitäisi antaa kaikki mahdollinen tuki joukkueelle, eritysesti tappioasemassa. Oman näkemykseni mukaan C-päädyn epäkohta on juuri tässä; Taputetaan, ja jopa C3 aloittaa huutoja mm. pelien alussa ja johtoasemassa. Mutta mihin katoavat kannattajien äänet kun joukkue on tappiolla? Ajatelkaa asioita, pallo on teillä. Lähtekää mukaan huutoihin ja kannustakaa, niin saadaan kunnolla tunnelmaa Hakametsään! Kun pelin jälkeen poistutte ääni käheänä ja kurkku kipeänä hallista, se saattaa sattua ja v*tuttaa kun on vaikea puhua. Mutta silloin tiedätte, että olette antaneet joukkueellenne kaiken mahdollisen tuen!

-Mikko
PS. Anteeksi sekava viestini

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu