U-studion tilastot ei tuonut kyllä mitään uutta ja onhan se kohtuu loogistakin, ero kiekonriistolla hyökkäyspäässä kun alue on jo voitettu ja puolustus ei ole organisoitunut tai puolustuspäässä kun pitää voittaa ensin alue hyökkäyspäätyyn ja sen jälkeen luoda se maalipaikka jo hyvin organisoitua puolustusta vastaan. Enemmän minua olisi kiinostanut syyt Suomen parempaan kiekon riistoon(pakotettinko/vaikeutettinko omalla tekemisellä USA virheisiin).
Asia voisi peilata puolustuksen kautta. Kun kaksi tasavahvaa joukkuetta pelaa ja molemmat oaavat puolustaa niin tulee väkisinkin paljon pitkä päätyyn ja perään kiekkoja. Näissä tilanteissa tulee ehkä selvimmin ero Järvisten(hyvien oman pään pelaajien, jotka voittavat 50/50 kiekot omalle joukkueelleen) ja hyökkäysorientuneiden seiskapakkien kohdalla, jotka häviävät kiekot vastustalle järjestään. Syitä häviämiseen on puutteet pelin luvussa, hitaus, pelko ottaa taklausia vastaan ja huono kaksinkamppailuvoima. Nykyään hävitty kaksinkamppailu johtaa jopa minuutin oman pään pyörimiseen ja ilmeiseen jäähyriskiin kun kahvaus on nykyään pois puolustuksen työkalupakista.
Olennaisinta lienee se saadaanko pelin painopistettä pidettyä lähempänä vastustajan päätyä.
Jos peli pyörii enemmän vastustajan päädyssä niin saadaan enemmän niitä kiekonriistoja sieltä.
Kriittisin vaihe painopisteen kannalta on kun kiekko saadaan omalla puolustusalueella.
Silloin pitäisi nopeasti saada painopistettä ylöspäin.
Ensimmäisessä USA-pelissä tämä meni ihan perseelleen kun USA iski kiinni ylhäältä ja yritettiin rakentaa rauhassa.
Toisessa USA-pelissä sitten tuli sitten nopea avaussyöttö laitaan.
U-studion mukaan sen jälkeen nähtiin Suomen pelin hyvyys kun pystyttiin kiihdyttämään hyökkäyksen vauhtia jossa olennaisinta oli nopea keskialueen ylitys syötöllä kaverille.
On valiteltu että Suomi ei menestynyt kun ollaan huonoja maalinteossa.
Totta on että kanukit ovat yleensä parempia laukojia ja venäläisillä on huippuyksilöitä jotka tekevät maaleja vähemmänkin vaarallisista tilanteista.
Mutta suurempi ongelma oli huonompi puolustuspeli.
Vuosi sitten Suomi voitti maailmanmestaruuden kun omiin ei mennyt kovin usein ratkaisupeleissä.
Nyt Suomi päästi viidessä viimeisessä pelissä (Kazahstan ei ole kunnon vastus) 21 maalia enkä laita sitä maalivahtipelin piikkiin.
Näin huonolla puolustuspelillä on mahdotonta menestyä.
Kuinkahan paljon puolustuspelin huonous johtui siitä että joukkueessa oli pakkeja joilla oli vaikeuksia pärjätä ahtaissa paikoissa tällä tasolla?
Olisi kiva löytää tilasto Suomen puolustajien miinusmaaleista ratkaisupeleissä.
Ehkä joukkueeseen pitäisi saada enemmän Järvisiä tai ainakin joitain NHL-pakkeja vuoden kuluttua.