Jääkiekkokeskustelu > Pelaajat

Aleksander Barkov Jr.

<< < (102/396) > >>

Rouhija:

--- Lainaus käyttäjältä: Ioni - Lokakuu 10, 2012, 11:55:14 ---Tämä asia on helposti taputeltu. Katsokaapa nuorten mm-kisoja, ihan sama mikä ikäluokka, niin pohjois-Amerikkalaiset joukkueet pesevät pikku leijonat mennen tullen. Miksi? No he ovat nopeampia, ketterämpiä, vahvempia ja valmiimpia pelaamaan. Missä iässä se opettelu täällä sitten oikein aloitetaan jos vielä miestenkin turnauksissa ollaan useampi potku jäljessä yksilötasolla? Luonnollista kehittymistä tapahtuu nuorilla kavereilla vielä 25-vuotiainakin, eli ei se suomessa pari kautta ja sitten änäriin ole mikään avain onneen.

--- Lainaus päättyy ---

Sillä ei siis ole mitään vaikutusta, että Pohjois-Amerikan joukkueilla on hieman enemmän valinnanvaraa joukkuevalinnoissa? Kyllä suuremmassa populaatiossa on lahjakkuuksia enemmän. Ei Suomesta tule NHL-tähtiä jokaisesta pelaajasta vaikka harjoittelisi kuinka paljon ja laadukkaasti. Kyllä lahjakkuus määrittelee paljon pelaajan maksimitasoa. Jos Suomella olisi yhtä paljon harrastajia kuin Venäjällä, USA:lla tai Kanadalla niin nuorten maajoukkueessakin olisi enemmän parempia pelaajia. Yllättävän hyvin Suomi on pärjännyt kuitenkin harrastajamäärään nähden. Toki Suomella on ollut viime aikoina ongelmansa valmennuksessa verrattuna esimerkiksi Ruotsiin, josta lahjakuudet on saatu paremmin kaivettua esiin.

Pohjois-Amerikassa pelaajat kehittyvät nuorempina vahvemmiksi jo ihan geeniperimänsä myötä. Osalla esimerkiksi Kanukkipelaajista on parta kasvanut polviin asti jo 16 vuotiaana, kun samaan aikaan Suomalainen vasta ottaa kasvupyrähdyksiä. Suomalaiset pelaajat tulevat "aikuiseksi" myöhempään.

Olen edelleenkin sitä mieltä, että Barkovin kannattaa pelata Suomessa vielä ensi kausi. Barkov saa täällä isoja minuutteja ja oppii pelaamaan tasaisesti läpi kauden.
Pelaaminen kehittää ja kyllä SM-liigan tasolla pelaaminen Barkovia kehittää ensi vuonna vielä aivan hyvin. Suomessa sentään kauden aikanakin harjoitellaan hyvin.
En sanonut, että Barkovin tai Haapalan pitäisi pelata A-junioreissa. Sehän nyt on aivan selvä, että molemmat heistä tarvitsevat lisää lihasta luiden ympärille, vaikka pelaavatkin jo nyt hyvin. Heidän pärjääminen on pääosin kiekollisen taidon ansiosta.

Ioni:

--- Lainaus käyttäjältä: Rouhija - Lokakuu 10, 2012, 12:24:40 ---Sillä ei siis ole mitään vaikutusta, että Pohjois-Amerikan joukkueilla on hieman enemmän valinnanvaraa joukkuevalinnoissa? Kyllä suuremmassa populaatiossa on lahjakkuuksia enemmän. Ei Suomesta tule NHL-tähtiä jokaisesta pelaajasta vaikka harjoittelisi kuinka paljon ja laadukkaasti. Kyllä lahjakkuus määrittelee paljon pelaajan maksimitasoa. Jos Suomella olisi yhtä paljon harrastajia kuin Venäjällä, USA:lla tai Kanadalla niin nuorten maajoukkueessakin olisi enemmän parempia pelaajia. Yllättävän hyvin Suomi on pärjännyt kuitenkin harrastajamäärään nähden. Toki Suomella on ollut viime aikoina ongelmansa valmennuksessa verrattuna esimerkiksi Ruotsiin, josta lahjakuudet on saatu paremmin kaivettua esiin.

Pohjois-Amerikassa pelaajat kehittyvät nuorempina vahvemmiksi jo ihan geeniperimänsä myötä. Osalla esimerkiksi Kanukkipelaajista on parta kasvanut polviin asti jo 16 vuotiaana, kun samaan aikaan Suomalainen vasta ottaa kasvupyrähdyksiä. Suomalaiset pelaajat tulevat "aikuiseksi" myöhempään.

Olen edelleenkin sitä mieltä, että Barkovin kannattaa pelata Suomessa vielä ensi kausi. Barkov saa täällä isoja minuutteja ja oppii pelaamaan tasaisesti läpi kauden.
Pelaaminen kehittää ja kyllä SM-liigan tasolla pelaaminen Barkovia kehittää ensi vuonna vielä aivan hyvin. Suomessa sentään kauden aikanakin harjoitellaan hyvin.
En sanonut, että Barkovin tai Haapalan pitäisi pelata A-junioreissa. Sehän nyt on aivan selvä, että molemmat heistä tarvitsevat lisää lihasta luiden ympärille, vaikka pelaavatkin jo nyt hyvin. Heidän pärjääminen on pääosin kiekollisen taidon ansiosta.

--- Lainaus päättyy ---

Summa summarum:

Pelaaminen kehittää, harjoittelu antaa mahdollisuudet kehittymiselle. Kauden aikana harjoituksissa paneudutaan lähinnä joukkueen pelillisiin asioihin (YV, AV, pelikirja kokonaisuutena jne.), eli pääpaino pitäisi siis olla niissä peleissä. SM-liiga 60 peliä runkosarjaa, NHL 82 ja vielä AHL:kin 80. Juniorisarjoissa kontrasti on vieläkin suurempi. Sasha on superlahjakkuus tavalla jota yksikään suomalaispelaajasta ei ole ollut sitten Selänteen. Sasha imee oppia itseensä pelaajista joiden kanssa ja joita vastaan hän pelaa. Pahimmillaan kehittyminen voi jopa hidastua jos sitä ylös päin katsottavaa yksilöä ei enää vastustajalta, saatika omista, löydy.

Sasha tarvitsee tilannekovuutta, ei lihasta.

Tammos:
NHL on kiistatta maailman paras liiga, ja siellä on yleisesti ottaen maailman parhaat pelaajat. Se ei silti tarkoita että sinne pitäisi lähteä jokaisen 17-19-vuotiaan suomalaisen huippulupauksen saman tien kun siellä voi olla teoreettinen mahdollisuus saada pelipaikka. Eikä sinne ole juuri kukaan suomalaisista huippulupauksista ole tuossa iässä lähtenytkään (paitsi Aki Berg ja Olli Jokinen).

NHL on sarja, jossa vain pelataan ja lennetään hirvittävät ajat lentokoneissa. AHL on sarja, jossa vain pelataan ja istutaan hirvittävät ajat bussissa. Kummassakaan ei juuri harjoitella edes joukkueena, puhumattakaan siitä että yksilöä pyrittäisiin kehittämään juuri hänen tarvitsemin harjoittein.

Ihminen oppii vielä 17-19-vuotiaana kovaa tahtia, ja asiat menevät helposti toistojen kautta selkäytimeen. Jos lähtee NHL-joukkueen kolmosketjuun 12min peliajalle, tai AHL:ään istumaan bussissa, iso osa parasta oppimisaikaa menee hukkaan.

Nuorelle pelaajalle tulee väistämättä huonoja vaiheita ja silloin on tärkeää että valmennus ymmärtää missä mennä mennään, osaa antaa oikean tuen ja roolin. Teräväinen lensi kesällä neljä kertaa Atlantin yli (ei juuri mitään verrattuna NHL-matkustamiseen), harjoittelu jäi vähemmälle aikaeron ym takia, ja oli huolissaan ettei sen takia tule olemaan tänä syksynä omalla tasollaan - eikä ole ollutkaan.
 
Onneksi myös NHL-joukkueet ovat ymmärtäneet nämä asiat viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja melkeinpä systemaattisesti jättävät nuoret huiput Eurooppaan kehittymään, ja tuovat NHL:ään vasta kun ovat selvästi valmiita ottamaan kehitystään tukevan roolin.

Ljpp:
Mainittakoon Blues-pelin havaintojen perusteella, että Barkovista on kehittymässä myös luotettava aloittaja. Kaiken muun hyvän lisäksi.

Ioni:
Ihan silleen peruskiva veivi Tarkin selän taakse :)

Siinä on ikäänkuin Forsberg ja Granlund samassa paketissa. Tosin vahvistettuna Thorntonin koolla ja peliälyllä. Vielä kun saatais sille jostain Jagr:n jumalainen tukka, niin meillä olis käsissämme historian huikein suomalais-kiekkoilija!

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu