''Mikki'' Leinonen on tällä hetkellä melko kovassa ristitulessa fanien puolelta, osin aiheesta ja osin turhaan. Leinosta kritisoivien on tunnustettava Mikin meriitit.
Mies sai 2000-luvun alussa aikaan menestystä Tapparassa ja tämän jälkeen valittu linja on sopinut Mikin tarkanmarkanlinjaan varsin kelvollisesti tuottaen mm. Lehterän & Enlundin kaltaisia tähtiä, joita on eittämättä vielä tulossa jokunen lisää. Mies on pitänyt talouden varsin hyvin kasassa verraten muihin liigajoukkueisiin. Todennäköisesti ollaan ihan siellä kärkipäässä talouden osalta. Toki esim. Rautakorven aikana hivenen lipsuttiin, mutta kokonaisuutena talous on Mikin aikana ollut hyvässä kuosissa. Samoin Mikki on saanut Pekka Saravon ja Tuukka Mäntylän kaltaiset seuraikonit kiinnitettyä iloksemme joukkueeseen pitkäksi ajaksi kiitettävin paperein. Toki esimerkiksi Saravon viime kausi ei ollut odotetun kova, mutta Saravon päästäminen muualle olisi samoin ollut ennen viime kautta täysin järjetöntä. Samoin esimerkiksi Jannea on Leinosen ja Tapparan toimesta kohdeltu vähintään kelvollisesti. Ylipäätään Villeä lukuun ottamatta legenda-osasto on Tapparassa viihtynyt kelvollisesti. Esimerkiksi Norosen saaminen tänne kuukaudeksi kertoo tilanteesta. Toki tälle on muitakin syitä, mutta kiistämättä Mikillä on ollut sormensa pelissä. Kaikenkaikkiaan Leinosen aikana viime kausina Tappara on ollut kelvollisen tasainen suorittaja ja kollegoihinsa verrattuna Leinonen on tehnyt tasaista työtä.
Sitten tullaan kolikon toiselle puolelle. Tapparan fanit ovat äärimmäisen kunnianhimoisia ja tottuneet hyvään, joten Leinosen valitsema keskinkertaisuus ei pue kirvesrintoja. Pelaajapuolella ollaan tehty muutamia aivan käsittämättömiä ratkaisuja, joista mm. Timo Koskelan jatkosopimus ja Niemisen potkiminen esimerkkeinä. Tämän kauden joukkue on kasattu oikeastaan varsinkin hyökkääjien osalta mahdollisimman vähän sellaiseksi kuin Hakametsän yleisö haluaisi nähdä. On kasattu nuoria ja nimettömiä taitokiekkoilijoita muualta, joilla ei syki rinnassa kirveenmuotoinen pumppu. Moni pohtii, että tarvitseeko Tappara maalintekijää, voimahyökkääjää vai kiekollista johtavaa sentteriä. Oikeasti Tappara tarvitsee tällä hetkellä jokaista niistä. Ainakin kaksi miestä on hyökkäykseen hankittava. Tämänhetkistä Tapparan suorituskykyä ei nyt vain voi painaa villaisella. Luceniuksen päälle on kasattu suuret paineet ja mies tuntuisi olevan yksin turhan heikko niitä kantamaan. Tarvittaisiin kokemusta, päättäväisyyttä ja tasoa. Ongelma ei ole pelkästään tämän kauden asia. Vieläkö joku muistaa Janne Grönvallin ja Miska Kangasniemen sametinpehmeää kiekonkäsittelyä? Aneemista Tapparaa, jota ei kiinnosta pelata kotiyleisölleen? Leinosen juutalaiskommentteja? Leinonen ei enää vaadi itseltään muuta kuin suorittamista, ei etenemistä.
Tapparan nykyinen tila on sekava, ei toki naapurimme tasoa, mutta kuitenkin. Valmentajatilanne ei ole sattuman kauppaa. Leinosen linja tuoda kokemattomia koutseja isoon pestiin on Saarisen ja Mattilan osalta epäonnistunut suorastaan surkeasti. Pelaajapuolella jorilehterät ja jonasenlundit ovat nousseet sopivassa ympäristössä tähdiksi, mutta päävalmentajan pestiin tarvitaan henkisesti äärimmäisen vahva kaveri. Usein henkinen vahvuus on kokemuksen tuomaa.
Ongelma kiteytyy Leinoseen, liikaakin. Mikki on kuitenkin tehnyt kelvollisesti hommansa. On vain kyse siitä, että riittääkö kelvollinen? Oikeastaan Tapparan pitäisi mielestäni olla edelläkävijä pirkanmaalaisessa urheilussa ja tehdä pienimuotoinen siivous johtoportaassa. Tätä tarvitsisivat myös Ilves ja futiksen puolelta molemmat pirkanmaalaisseurat. Tällä hetkellä ainoastaan koripallon puolella tehdään asioita oikean menestyksen eteen. Pitäisi osata uudistautua menestyksen nimissä.
Jos nyt lyhyesti, niin toivon, että Mikki herää kuplastaan, hommaa meille yhden kiekollisen liiderisentterin ja yhden viisi vuotta nuoremman Toporowskin. Rahaa pitäisi lähtijälistaa katsellessa olla vielä taskun pohjalla.
Aina saa unelmoida.
