Kyllä itse olen älyttömän yllättynyt Leimun tasonnostosta, kun kevättä kohti mennään. Kevyesti joukkueen parhaiten avaava pakki ja mikä tärkeintä, pystyy tuomaan kiekon jalalla ylös, jos ja kun tilaa ei löydy. Leimu on pystynyt kehittämään lyöntilaukaustaan koko kauden ajan ja uskaltaisin sanoa, että se on nyt paljon parempi, kuin mitä se oli kahdella ensimmäisellä Tappara-kaudella. Nyt Leimu ei vaan saa pelata yhtä vapaasti, kun joukkueella onkin todellinen pelitapa ja Aalto, Mäntylä ja kumppanit saavat enemmän peliaikaa, varsinkin ylivoimalla.
Leimusta saa parhaiten irti nimenomaan juuri 15. minuutin peliajalla ja ykkösylivoimassa. Viime peleissä Leimua ei ole paljoa peluutettu ylivoimalla lainkaan. Siellä on ollut Aalto, Mäntylä, Lucenius, Erkinjuntti ja vaikka ketä viivalla. Leimu sai runkosarjassa tasaisesti onnistumisia ja ne kompensoituivat runkosarjan lopussa muutamalla isommalla onnistumisella. Jos Leimua vaan osattaisiin peluuttaa oikein, niin Juhasta voisi hyvin olla playoffien kärkipakiksi. Leimu on viivapelissä paljon Aaltoa parempi ja Mäntylän tarjoillessa Niemiset ja Barkovit kyllä laittaa kakkoskiekkoja sisään.
Myös mielestäni Leimun liike on parempaa kuin koskaan. Se ei missään nimessä ole liigan kärkeä, mutta se on parasta Leimua, mitä on nähty. Leimu elää hyökkäyspään onnistumisista ja tällä hetkellä hänestä näkee, että itseluottamus on korkealla. Jos Leimun apuja vaan tajutaan käyttää oikein, on hänellekin luvassa erittäin onnistunut kevät.
