Hohhhoijjaa. Olipa taas sitä "tuttua ja turvallista" kotipelipaskaa. Pikkuhiljaa alkaa tämä suorastaan surkea kotipelaaminen ns. kiristää ruuveja ja olemaan siinä sietokyvyn rajoilla. Tänään nimittäin itselleni tuli ensimmäistä kertaa Tapparan ottelussa siinä 0-4 ja 1-5 maalien syntyessä semmoinen fiilis, että loppuisipa tämä kärsimys jo, "kunpa voisi olla jossain missä tahansa muualla". Tietenkään mikään eikä kukaan olisi estellyt vaikka olisin pelistä ulos marssinut, mutta sen verran syvälle on kuitenkin Tappara-logo juurtunut tuonne sydämeen, etten takalistoani ylös penkistä saanut. Pakko kai oli nähdä tämäkin murhenäytelmä loppuun asti.
Muutamia huomioita nyt kuitenkin illan ottelusta;
- Erikoinen se Tapparan pelinviivytys-jäähy. Liekö Saarisen kello väärässä ajassa vai mikä on, kun joukketta ei osata tuoda ajoissa jäälle? Hivenen on nimittäin jopa noloa, että tuomari joutuu menemään pukukoppikäytävälle ja viheltämään pilliin saadakseen kotijoukkueen eli sinioranssiset nukkumatit kentälle. Jotenkin koko episodi kuvaa hyvin Tapparan saamattomuutta kotipeleissä Saarisen aikana. Tietysti jos joukkueella oli jokin hyvä syy mikseivät he kentälle ajoissa selviytyneet, niin voisi tämänkin tapauksen jossain määrin ehkä ymmärtää, mutta päävalmentajan piikkiinhän tällaiset asiat menevät.
- Mitä h*lvettiä tekee Lasse Korhonen ylivoimassa ja ylipäätään pelaavassa kokoonpanossa? Noilla peliesityksillä paikka pelaavassa kokoonpanossa jopa Mestiksessä olisi kiven alla. Mutta Tapparassa näköjään luottoa riittää, käsittämätöntä.
- Mäntylä sai tööttiä joka suunnasta. Kaikista ei rangaistu, mutta ilokseni huomasin, että tuomarit olivat näissä tilanteissa suhteellisen hereillä. Voisi nimittäin niiden pelikieltojen jälkeen olettaan, että linja olisi sallivampi Tuukkaan kohdistuvissa taklauksissa kun koko SM-liigan yhteinen missio tuntuu välillä olevan Tuukan ajojahti.
- "Lehto ei voinut maaleille mitään", no joo. Ei kuitenkaan ollut lähelläkään parastaan.
- Nimo lähes ainoa joukkueesta tänään jolla oli pelihuumori kohdallaan. Energinen esitys Villeltä. Harmi, että silloin kun Niemisellä kulkee, niin lähes poikkeuksetta koko muu porukka on kahvilla. Pakko sen on syödä miestä.
- Tapparan pelin avaaminen oli onnetonta. Omista oli erittäin vaikea päästä pois. Lähes joko kerta meni seisoskeluksi, ja sitten roiskaistiin jokin "toivotaan toivotaan" -avaus, ja kas kummaa, HPK sai myllynsä pyörimään.
- HPK pelasi asiallisesti. Siksipä onkin erikoista, että Rautakorven täytyi lähes joka tilanteesta napista tuomareille. Jopa silloin kun joukkueella ei ollut hädän päivääkään.
- Yksi niistä harvoista illoista, kun Lehterälläkin poltti kiekko lavassa. Ei ollut Jorin päivä tänään. Tutkapari-Enskalla myöskin sihti kateissa. Toisaalta väärin syyttää vain muutamia pelaajia, sillä lähes kaikilla oli tänään harvinaisen huono päivä. Mutta merkille pantavaa on se, että huononakin päivänä Jori on joukkueensa parhaimmistoa.
- Sitten vielä viimeinen asia. Aivan siinä toisen erän lopussa jollakin Tappara-kannattajalla näköjään hieman naksahti, sillä sen luokan avautuminen tuli sinne Saarisen suuntaan. Saarinen sai kuulla kuulla kunniansa, mikäli Mikon korvat sattuivat auki olemaan kys. tilanteessa. Hieman hävettää tämän "sankarin" puolesta, joka sinne avautumaan meni. Aika typerää mennä huutelemaan sairaalle miehelle siihen tyyliin. Tietysti en voi harmikseni kiistää, eikö tässä purkauksessa olisi ollut asiaakin. Tappara kun vaan on kotona niin luvattoman huono, että tekeehän siinä yhden jos toisenkin mieli avautua.
Äänestys