Puolustuspelaaminen ei ole onnistunut muutamaan vuoteen. Siihen vaikuttaa aika paljon myös pelaajat! Jos heitä ei saada pelaamaan kiekotonta peliä hyvin syy on valmentajien! Nyt on aikaa päivittää se pelikirja TÄYDELLISEKSI! Sellainen ettei kellään ole mitään valittamista! Ja iskostaa se pelikirja jokaisen aivoihin ennen kesälomaa! Yksinkertainen on kaunista. Kaikki osa-alueet. Alivoimasta ylivoimaan. Oman alueen puolustaminen, hyökkäysten lähdöt ja päättämiset täydelliseen maaliin! Karvauspelin päättäminen kiekonriistoon ja sekunnissa pelin kääntö hyökkäykseen! Maalivahtipeli oli vajaata? Osaako meidän maalivahtivalmentaja kouluttaa Säteristä huikean NHL molarin? 90 % kudeista Säterille meni samoista paikoista ylämummoon ja kainalon alta! Pelaajilta loppui KUNTO Kalpaa vastaan! Ei jaksettu luistella vaikka peluutettiin tasaisesti? Toki oli alla Jokerit ja vastassa todella luisteleva porukka. Tarvitaanko erityisopetusta luistelun vuoksi?!
Niin. Samaa mieltä puolustamisesta, mutta täytyy sanoa että tässä Kalpa-sarjassa puolustettiin erittäin hyvin. Joo, tuli virheitä, mutta niin niitä tulee jokaiselle joukkueelle. Mitä tulee luisteluun, niin se 9 peliä 16 päivässä selittää kaiken. Liikaa pelejä, liikaa jatkoaikoja. Ei vaan kroppa pysy perässä. Kalpa hyötyi pidemmästä lepoajasta. Kuitenkin tässä viimeisessäkin pelissä yritystä oli todella paljon, ja jatkoajalla oltiin todella lähellä voittoa.
Puolustamisen isoimpana ongelmana näkisin sen, että toimiessaan se on erittäin tehokasta, mutta pelaajien luistaessa se vajoaa katastrofaalisen huonoksi todella nopeasti (1 vastaan 1 malli). Koko viisikon pitää pitää omat miehet tarkasti kurissa, tai on suuri vaara että omissa soi. Kalpa-sarjassa joka ukko taisteli ja yritti viimeiseen asti, eikä Kalpa lukuisista pitkistä hyökkäyksistä huolimatta päässyt sota-alueelle kuin harvakseltaan. Se oli erinomainen suoritus. Kuitenkin runkosarjassa tason heittelyä tulee aivan liikaa siitä syystä, että joukkueesta löytyy liikaa ailahtelevia mielialapelaajia. Pienikin keskittymisen herpaantuminen johtaa siihen, että oma mies on karussa, ja seurauksena usein joko jäähy tai maali. Sitä voi sitten pohtia sopiiko tämä tyyli Tapparalle, sillä se vaatii erittäin hyvää fyysistä kuntoa sekä liikkuvaa joukkuetta. Runkosarjassa kun ihmetteli monesti, että "miten ihmeessä toi äijä voi olla noin vapaana maalin edessä ?", johtui ihan siitä, että yksi viisikosta harhaili omilla poluillaan. Tämä tekee puolustamisesta haasteellista, sillä mielestäni yhden pelaajan laiskuus kostautuu liian helposti. Pitäisi ainakin miettiä jotain pieniä variaatioita sen varalle, jos puolustus sekoilee. Liian monesti jopa Kalpa-sarjassa nähtiin tilanteita, joissa pakki seuraa omaa miestään maalin taakse jättäen yhden miehen aivan vapaaksi maalin eteen. Näissä tilanteissa tulisi käyttää maalaisjärkeä ja pitää se maalinedusta visusti kiinni sen sijaan että orjallisesti juostaan koko ajan oman miehen perässä. Siinä lienee iso haaste myös ensi kautta silmällä pitäen.
Toinen iso asia puolustamiseen liittyen on avauspeli. Edelleen se on todella hidasta, ja tuntuu että kiekkoa ei saada vauhdissa olevalle miehelle kertaakaan pelissä. En tiedä mitä siinä on harjoiteltu, mutta siihen on tultava muutos. Korkealta karvaavat joukkueet saavat liian helposti pelin sekaisin tällä hetkellä. Toki pakiston kädellisyys vaikuttaa asiaan, mutta nythän meillä on Ilvonen, Mäntylä, Saravo, Leimu ainakin, jotka ovat kiekollisestikin keskimääräistä parempia Sm-liigassa. Kyllä tuolla materiaalilla pitää pystyä parempaan. Nytkin pleijareissa parhaat avaukset(ja samalla mokat) tulivat Mäntylältä, joka monesti pitkillä syötöillä löysi ylhäällä kyttäävät hyökkääjät. Samalla tosiaan tuli myös paljon syöttöharhoja, eikä avauspeliä voi millään laskea tuon varaan.
Kolmanneksi ja viimeiseksi asiaksi haluaisin nostaa erikoistilannepelaamisen. Nämä sarjat toivat karulla tavalla ilmi sen seikan, että tämän hetken joukkue ei saa ylivoimalla edes kiekkoa kontrolloidusti hyökkäysalueelle ilman Lehterää/Luceniusta. Ylivoimalla olimme käytännössä täysin yhden kentän varassa, ja jos sillä ei kulkenut, niin sitten vaan toivoi että jäähy pian päättyisi jotta päästäisiin taas pelaamaan normaalipeliä. Tähän on toki vielä vaikea vaikuttaa ennen kuin ensi kauden palaset ovat selvillä. Selvää on kuitenkin se, että tarvitaan vähintään kaksi hyvää peliä tekevää sentteriä. Lisäksi myös rightin pakki olisi kiva hankinta. Ilman niitä ollaan hukassa. Toinen osa erikoistilannepelaamista on alivoimapeli. Se oli mielestäni koko kauden suorastaan tragikoomisen huonoa. Huomasiko kukaan muu sitä järjetöntä ilmiötä, että kun vastustaja pyörittää peliä täällä oikealla puolella, ja "playmaker" pitää kiekkoa siinä B-pisteen korvalla, että tätä pelaajaa puolustava pakki ei koskaan häiritse tätä pelintekijää millään tavalla, vaan oikeastaan valuu veskarin syliin päästäen tämän lähes joka kertaa ampumaan noin 3-4m päästä maalista tehden itse maskia Säterille ?? Tuo tapahtui joka ikisessä pelissä, minkä näin. Näistä tehtiin todella monta maalia meitä vastaan. Samoin koko muu alivoima on todella passiivista seisoskelua. Miksi ?? Ei nykyään pärjää enää sillä, että seistään passiivineliössä ja korkeintaan vähän karvataan viivavetoja vastaan. Suorastaan pisti vihaksi katsella sitä seisoskelua pelistä toiseen. Tähän pitää myös saada muutos ja paineistaa vastustajaa paljon hanakammin. Esimerkiksi voi ottaa Kalpan, Lukon, Jypin tai oikeastaan minkä tahansa HYVÄN alivoimajoukkueen.