Vai että sellaisia näkemyksiä on joillain pelistä...
Ihan kohtalainen vääntö, sanan varsinaisessa merkityksessä. Ottelun tärkeys näkyi ja avauserä olikin ottelun tasokkain. Jyp lähti haastamaan kovalla sykkeellä ja karvasi melko ylhäältä, mutta Tappara pystyi vastaamaan ja 1. erä meni niukasti Tapparalle. Muutamia hyviä taklauksia nähtiin, mm. Salmelan toimesta.
Toinen erä oli Tapparalta heikko. Kiekon kanssa räpellettiin omissa useamman ja JYPin karvaus puri. Kiekko pomppi vaarallisen paljon Lehdon maalin ympärillä, mutta aivan huippupaikoista JYP ei päässyt tykittämään. Lehdon turvin ja pienellä tuurillakin peli pysyi nollissa.
Kolmanteen erään löytyi odotetusti lisää ryhtiä ja pelin painopiste siirtyi takaisin JYPin päätyyn. Koko pelin ajan hiukan arveluttavaa häirintäpeliä harrastanut JYP sai ratkaisuun tarvittavat jäähyt ja tarvittava reikä hyvin peittäneiden Suomalaisen ja JYP-puolustuksen välistä löytyi.
Mielenkiintoisesti molemien joukkueiden puolustuksilla oli omassa päässä hieman vaikeuksia. JYPin kärkiketjut saivat pelin usein pitkäksi toviksi Tapparan alueelle, mutta myös JYP pakit joutuivat monasti pinteeseen Tapparan hyökkääjien kansa. JYP-viisikko peruutti mielellään aivan molarin syliin, tukkien parhaan maalintekosektorin ja blokaten vedot. Jyväskyläläiset lukivat myös hyvin Tapparan puolustajien vetopaikat, eivätkä Aalto/Benoit/Salmela päässeet pommittamaan kunnolla. JYP-pakiston lievä kankeus ja taitotason puute kuitenkin kävi mielestäni pelistä aika hyvin ilmi ja kevättä ajatellen joukkueen on todella saatava 1-2 ketjujen hanat uudelleen auki. Tapparan kannalta huolestuttavaa oli se, että taas kävi ilmi rauhallisen pelinavauksen ongelmallisuus, jos vastustaja iskee kahdella miehellä jo ylhäältä kiinni - liian usein pakkien kiekonsiirtely johti ongelmiin.