Ruutun kirja luettu. Itse asiassa opus taitaa olla aika kaukana mistään sensaatiokirjasta. Toki jonkunverran Rudin jengeissä, niin seura- kuin maajoukkuetasollakin, on tapahtunut kopissa ja jäällä, niin näistäkin omia näkemyksiä ja kokemuksia on mukana. Mutta olisi voinut halutessaan avata vieläkin "sensaatiohakuisemmin" tapahtumia ja henkilöitä jos olisi halunnut. Kirja on kyllä perhanan hyvin kirjoitettu, lukija on ikäänkuin mukana tapahtumissa ja tunnetiloissa, välillä syvälläkin. Tapparassakin aikoinaan "kokeillut" Alfie Michaud saa kirjassa kiitoksia tuesta Syracusen farmikomennuksen ajoilta, samoin myös myöhemmin SM-liigassa pelanneet Lubomir Vaic ja Steve Kariya. Pieni oksennusreaktio tulee tuosta lopun HIFK vs. Jokerit -sapelienkalistelusta ja sen ihannoinnista. Nuo pari kautta olisi voinut kuitata yhdellä virkkeellä, Suomalaisen jääkiekon synkin jakso. Mutta kaikenkaikkien ehdottomasti hyvä kirja, ellei jopa loistava. Tämän luettua heräsi samantien toive Nemon elämänkerrasta, pelaajana, ja samalla avoimuustasolla kuin tämäkin.