Hakametsä - sana, joka herättää suuria mielikuvia kautta kiekkoilevan Suomen. Pyhättö, jossa pelattiin jääkiekon miesten MM-kisat sen valmistumisvuonna 1965 ja jossa on pelattu vastaavia pelejä neljästi tämän jälkeen. Rakennus, jonka katto on vuorattu legendaaristen pelaajien paidoilla ja mestaruusviireillä, joista kolmetoista on voitettu hallin valmistumisen jälkeen - määrä, johon toiset jäähallit tässä maassa eivät välttämättä yllä koskaan. Ja tänä keväänähän luku kasvaa taas yhdellä, siihen uskomme.
Uutta areenaahan ollaan kovasti suunniteltu viime vuodet. Puhetta on riittänyt, tekoja ei, ja siksi ainakin minä suhtaudun erittäin skeptisesti koko hankkeeseen. Ilman rahaa sitä ei voi rakentaa. Tampereen kaupunki ilmoitti taannoin etsivänsä uutta kumppania Keskusareena Oy:n rinnalle toteuttamaan hallia kyllästyttyään jahkailuun. Tilanteesta ei ole mulla sen tuoreempaa tietoa; jos jollakulla on, sitä voi jakaa uuden
monitoimiareenan ketjussa.
Tämän ketjun inspiroi perustamaan tuore
pelaajayhdistyksen kysely, jossa Hakametsän jää todettiin liigahalleista ylivoimaisesti surkeimmaksi: se keräsi 46% jaossa olleista pisteistä, kun etsittiin liigan huonointa jäätä. Melko lohdutonta ottaen huomioon pisteytyssysteemin, jonka myötä 56% olisi ollut maksimitulos. Tämä kaikki siitä huolimatta, että viime vuosikymmenellä jäähdytysputket taidettiin vaihtaa, mitä ennen hallin jää oli yleinen naurunaihe. Muistissa on myös pelaajayhdistyksen kysely vuodelta 2011, jossa pelaajat pisteyttivät Hakametsän toiseksi huonoimmaksi; taakse jäi vain Porin Isomäki, joka sekin on saamassa perusteellisen remontin tänä kesänä. Meidän halliinhan remonttia on turha odotella ennen kuin areenahanke on lopullisesti haudattu. Tai no, joustokaukalo saatetaan ehkä saada kaudelle 15-16 jos hyvin käy, mutta sekin on
toisen ketjun heiniä.
Tulevan vuoden tammikuussahan on juhlan aika, kun halli täyttää 50 vuotta. Vuosia muistellessa voidaan luoda katsaus tulevaan ja pohtia, voidaanko hallissa pelata kiekkoa vielä, kun halli täyttää 75?
