Noniin, tuo Blues-Tappara ketjun keskustelu kirvoitti tämän palstalaisen kirjoittamaan joukkueen otteista kokonaisuutena tähän asti.

Uraman valmennuksessa siirryttiin siis tähän enemmän kiekkokontrolliin ja hyökkäyksiin perustuvaan pelityyliin, mikä on tavallaan uutta kulttuuria Tapparassa; seura joka on profiloitunut kovaan työntekoon ja puolustuksen kautta lähtevään strategiaan. Pelaajistosta tulleiden viestien mukaan pelityylin vaihdos on otettu ilomielin vastaan ja Uraman johtamiseen ollaan tyytyväisiä. Ja kyllähän tuo pelinrakentelu on mukavalta näyttänyt katsomoonkin (vertaa viime kausi).

Sinänsä kysymyksiä herättää se, onko tämä pelaajamateriaali kykenevä toteuttamaan tätä uutta pelityyliä MENESTYKSEKKÄÄSTI, koska runkohan on edelleen melko Rautakorven "näköinen". Toinen asia on tämä hyvävelikerhoilu ja pelaajien motivoituminen erinäisiin runkosarjapeleihin, josta osittain johtuen Jukka lähti. Viime kevätkauden virkamieshöntsäilyä ei kukaan varmasti halua enää uudestaan nähdä, eikä mielestäni enää tällä kaudella ole samaan Asennevammaraan. Muutoin yleisö äänestää jaloillaan. Näin kolmentoista pelatun ottelun jälkeen seitsemäs sija ei ole huono sijoitus, mutta kun katsoo joukkueen rosteria, niin kyllä peliotteista arvosanaksi on annettava maksimissaan tyydyttävä. Kolme ensimmäistä peliä takkiin, sitten vuoristorataa. Toivottavasti tasainen suoritustaso löytyy pian.

Erinäisiä pelaajia analysoidessa Nikkilä näyttää napanneen ykkösveskan paikan Lehdolta, joka haparoi otteissaan ensimmäisissä peleissä. Toivottavasti Mika kokoaa itsensä ja näyttää kaikille keväällä...Puistolan lähdettyä puolustus vahvistui Clarkella, Aallolla ja Burkella. Grönvallin tervehtyessä on kyllä sellainen pakisto käytössä että heikompia hirvittää. Luovuutta, käsiä, peruspuolustamista, oman pään luutijoita, kovuutta. Ainoa ihmetyksen aihe on ollut Mäntylän otteet. Ruotsista paluun jälkeen on Tuukan pelitapa muuttunut paljon riskialttiimmaksi (omin silmin arvioituna), välillä jopa hasardimaiseksi. Kiekot pomppivat alimpana lavan yli ja kaatuilee mitä vaarallisimmissa paikoissa. Mäntymaassa ei mielestäni tarpeeksi potentiaalia, toivottavasti ei roikoteta mukana yhtä pitkään kuin Pukkaa.

Hyökkääjistö on taas se osa-alue mikä saattaa koitua joukkueen turmioksi keväällä (ehkä jopa aikaisemmin?). Sentteriosasto loistava, mutta neljä ketjullista duunarilaitureita. Luottaako johtoporras tähän materiaaliin vai hankitaanko isolla rahalla maalinsylkijä? Jos ei, niin kuka tämänhetkisistä laitureista nostaa profiiliaan ja alkaa tosissaan tehtailemaan pisteitä? Viinanen(1+0), Virkkunen(0+2), Venäläinen(2+2), Nurmi(3+2), Nieminen(1+1), MOjanen(0+0). Tosiaan laituriksi siirretty Öhman on osoittanut maalivainunsa, mutta ei yhden miehen varaan voi kaikkea laskea. Mikäli hankinta tosiaan tehdään sen pitää nimenomaan olla ykköskentän tasoa.

Tässä alkukauden katsantoa yhden fanin näkökulmasta, ei absoluuttisia totuuksia.