Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Aiheet - Screamager

Sivuja: [1] 2 3
1
Ottelut / Tappara-Kärpät 8.10.2015 (To)
« : Lokakuu 08, 2015, 10:45:06 »
Kevään joukkueet kohtaavat syksylläkin, nyt ensimmäistä kertaa tällä kaudella. Mukana menossa on myös 30-50 eNHooeL-skouttia seuraamassa Patrik Lainetta ja Jesse Puljujärveä: http://www.iltasanomat.fi/sm-liiga/art-1444131364705.html

Joukkueiden pelin tasoa mitattaessa huomataan, että ollaan aika tasoissa. Molemmilla on pistekeskiarvo 1,78 ja maalisuhdekin samankaltainen, molemmilla 19 päästettyä ja Tapparalla 26 tehtyä, Kärpillä 23.

Vaaralliselta maalintekoalueelta tasakentällisin Tappara on laukonut 12,1 laukausta per peli ja Kärpät 14,7 laukausta per peli. Määrällisesti ero on melko pieni, mutta Tapparan lukema sijoittuu Liigassa sijalle seitsemännelle sijalle Kärppien lukeman ollessa Liigan paras. Puolustuksen kantilta, Tapparaa vastaan on tasakentällisin lauottu vaaralliselta maalintekoalueelta 9,9 kutia per peli ja Kärppiä vastaan 8,3 laukausta per peli. Tässä suhteessa joukkueet ovat kärkipäätä, sillä molemmat ovat top-3-tasoa; Kärpät tässäkin suhteessa kärjessä ja Tappara kolmantena.

Vaarallisen maalintekoalueen maalintekotehokkuutta tasakentällisin mitattaessa Tappara on Liigassa sijalla 2 (maalintekotehokkuus 13,8 %) ja Kärpät sijalla 9 (10,6 %). Vastaavasti puolustustehokkuutta samalta alueelta mitattaessa Tappara on sijalla 3 (vastustajan maalintekotehokkuus 6,7 %) ja Kärpät sijalla 13 (14,7 %). Tehokkuutta mitattaessa Tappara on siis Kärppiä edellä sekä hyökkäys- että puolustusmittaristolla. Maalilukemina nämä tarkoittavat sitä, että Tappara on tehnyt tasakentällisin vaaralliselta maalintekoalueelta 109 laukauksella 15 maalia ja Kärpät 132 laukauksella 14 maalia. Tapparaa vastaan on vaaralliselta maalintekoalueelta tehty 89 laukauksella 6 maalia ja Kärppiä vastaan 75 laukauksella 11 maalia.

Erikoistilanteista huomionarvoisin tilasto on Kärppien alivoiman taso: AV-prosentti lähes 97 % eli 51 minuuttia alivoimaa ja sinä aikana vain yksi päästetty maali. Laukauksetkin ovat olleet todella vähissä Kärppien alivoimilla, sillä Kärppiä vastaan on ylivoimalla oleva joukkue laukonut vain 1,04 kutia per yv-minuutti, kun muita joukkueita vastaan on lauottu keskimäärin 44 % enemmän per yv-minuutti. Tappara on tässä tilastossa tosin heti toisena Kärppien jälkeen, Tapparan alivoimalla vastustaja on laukonut keskimäärin 1,21 kutia per yv-minuutti.

Odotusarvona siis on kahden hyökkäysvoimaisen joukkueen kohtaaminen, joista Tapparan puolustuspeli on tässä vaiheessa kautta paremmalla tolalla. Erikoistilanteissa Kärpillä on kuitenkin etulyöntiasema, mikä voi kääntää yksittäisen ottelun. Kärpillä on ollut myös loukkaantumishuolia, kun viimeisimpänä Junttila tippui pois ja Pirnes on ollut sitä ennen sivussa day-to-day, eli saattaa pelata illalla. Tapparalla ei ole vastaavia huolia rotaatio-Kaksosta lukuunottamatta ollut.

2
Ottelut / KooKoo-Tappara 24.9.2015 (To)
« : Syyskuu 24, 2015, 09:48:38 »
Tänään asettuu vastaan kohtuu pirteästi tuloksellisesti aloittanut liiganousija KooKoo.

Tiedä sitten mistä KooKoo on tuon buustinsa alkuun saanut, mutta tilastojen valossa joukkue vetelee hyvässä vireessä. Maalintekotehokkuus on Liigan toiseksi parasta (6,9 %) heti SaisPan (7,3 %) jälkeen. Tapparalla vastaava tehokkuus on vastaavasti kolmanneksi parasta yhdessä TPS:n kanssa (6,1 %).

Puolustamisen "tehokkuudessa" KooKoo on Liigan neljänneksi paras, kärjessä on JYP jolla vastustajan maalintekotehokkuus on vain 2,4 %. KooKoolla se on 4,6 % ja Tapparalla sijoitus on kahdeksas vastustajan maalintekotehokkuudella 5,1 %.

Yhteenlaskettuna tasakentällispelin laukausprosentti ja torjuntaprosentti KooKoo on liigassa toisella sijalla JYPin jälkeen, Tappara on jaetulla kolmannella sijalla. Tiedämme kuitenkin, että Tapparan ei voida tituleerata olevan vielä potentiaalinsa edellyttämässä "hot streakissa".

Pitemmän päälle on kuitenkin vaikea nähdä KooKoon nykyvireen jatkuvan. Joukkue on selvästi "kärjessä" mitä tulee maalivahdin työmäärään eli kohdattuihin laukauksiin. KooKoon maali kohden on lauottu keskimäärin 37 laukausta per peli kun Tapparan maalia kohti on lauottu 26 laukausta per peli. Vaaralliselta maalintekoalueelta näistä KooKoolla 15 ja Tapparalla 11.

Tapparan kultakypäränä ryskää Teme Aalto!

3
Paljon puhutaan Tapparan fanikulttuurista ja siitä miten sitä on tai ei ole. Kysymyksen asettelu on vain turhan yksioikoinen tuollaisenaan, sillä fanikulttuuria on monelaista. Yksi tapa on kadottaa äänensä Hakametsä-reissulla, toinen tapa on taputtaa tahdissa, kolmas tapa on olla henkisesti mukana esimerkiksi pukeutumalla seuran väreihin, jokaisella on oma tapansa. Tämä ketju keskittyy kolmantena mainittuun, hiljaiseen kulttuuriin.

Onko päälläsi juuri nyt/vaatekaapissasi/jonkun tuolin päällä/pyykkikorissa/varastossa/missä vaan joku Tappara-asuste? T-paita, college, verkkarit, takki, lippis, mikä vaan Tappara-asuste? Valitse äänestysvaihtoehdoista parhaiten tilannettasi kuvaava vaihtoehto. Oma valintani on vastaus numero 4. Löytyy Tappara-logollinen t-paita, pikee-paita ja vetoketju-college, myös Tappara-reinot ja useampi lippis. HUOM! NYT EI HUOMIOIDA KATSOMOSSA PIDETTÄVIÄ PITKÄHIHAISIA PELIPAITOJA, VAIN MUUT ASUSTEET!

Suomalaiseen peruskulttuuriinhan ei värien tunnustaminen/erottautuminen mitenkään vahvasti kuulu, mutta mielestäni fanikulttuuri on perusteiltaan silloin erinomaisella tasolla, kun seuran värejä tunnustavia asusteita näkyy ihan normaalissa katukuvassa. Kun esimerkiksi isoa Tappara-logollista t-paitaa pidetään ihan vaikka kauppareissulla päällä, niin kyllähän sillä aika lailla joukosta erottuu jos asiaa siltä kantilta katsoo. Täytyy Tapparan osalta siis todeta, että valitettavan vähän Tappara-asusteita on tullut vastaan muuten kuin koti-otteluiden yhteydessä.

Onko asusteissa siis jotain suurtakin kehitettävää, vai onko kyse vain siitä, että tuotteita ei "tunneta omaksi"? Miksi asuvalinta kohdistuu useimmiten johonkin kaupan mahdollisimman erottumattomaan ja värittömään peruspaitaan jollain kuvio/tekstikuosilla (johon kukaan ei välttämättä kiinnitä huomiota koska se on niin peruspaita kuin olla voi) kuin yksinkertaiseen Tappara-logolla varustettuun paitaan (joka todennäköisesti tuottaa positiivisempia mielleyhtymiä kuin pääkallopaita)?

Miksi ei silloin tällöin rikkoisi esimerkiksi työpaikan "yhteistä pukukoodia" ja pistäisi sen iänaikaisen työpaidan tilalle työtakin alle näkyvän Tappara-paidan? Miksi ei joskus korvaisi kauluspaitaa Tapparan pikeepaidalla?

Seuran kannalta on erittäin tehokasta markkinointia ilman varsinaista markkinoinnin työpanosta kyseisellä hetkellä, kun kaupungilla kävelee jannu Tappara-lippis päässä/Tappara-logolla koristetulla t-paidalla/TAPPARA-tekstillä varustetulla collegella tai Tappara-takilla. Silloin seura näkyy tavallisessa elämässä ja vaikka ei sitä tietenkään sillä hetkellä tule ajatelleeksi, se voi jossain tapauksessa jättää jollekin vähemmän kiekkoa seuraavalle (mutta kuitenkin Tapparan tuntevalle) vastaan kävelevälle muistijäljen tai jollekin intohimoisemmalle Tapparalaiselle kipinän saada aikaan lisää yhteisöllisyyttä pukeutumalla samoin. Parhaimmassa tapauksessa tästä syntyy itse itseään ruokkiva kierre, joka tehostuu seuran menestyessä ja seuran tunnettuuden lisääntyessä tavallisen kansan parissa.

Onko ajatus Tapparan suuremmasta katunäkymisestä suomalaisen asustekulttuurin keskellä liian kunnianhimoinen ajatus? Mikä olisi helpoin ratkaisu parantaa tilannetta?
- Tuotteiden yleinen laatu paremmaksi (esim. ei Fruit of Loomia)?
- Tuotteiden kirjo laajemmaksi (erilaisia kuoseja, useampia malleja)?
- Tuotteiden hinta alemmaksi (esim. paljousalennuksia)?
- Jotain muuta?

4
Ottelut / Tapparan yv/av-pelaaminen 2015-2016
« : Syyskuu 14, 2015, 10:26:46 »
Otetaan erikoistilannepelaaminen erikseen peliesitykset-ketjusta.

Ylivoimalla olivat kaudenaluspeleistä tutut viisikot (peluutusjärjestyksessä)
1: Laine (laukoja) - Lajunen (maski) - Järvinen (pelintekijä) - Haapala (keskellä) - Aalto (viiva)
2: Ilomäki (laukoja) - Savinainen (maski) - Dixon (pelintekijä) - Kuusela (keskellä) - Plastino (viiva)

Alivoimalla kaksi pakkiparia (peluutusjärjestyksessä)
1: Saravo - Kankaanperä
2: Bonsaksen - Elorinne

ja kolme hyökkääjäparia (peluutusjärjestyksessä, aloittaja ensin)
1: Lajunen - Peltola
2: Savinainen - Kuusela
3: Kaksonen - Karjalainen

Mäkinen oli ensimmäisenä paikkaamassa jos av-pakeista oli joku jäähyllä.

Yhdestä sarjapelistä ei vielä kummoisia päätelmiä vedetä, mutta kaudenaluspelien perusteella yv-kenttien nokkimisjärjestys on esitetyn kaltainen. Lajusen viisikko teki harkka- ja CHL-peleissä 5 yv-maalia ja Dixonin kööri 2 yv-maalia. Rakenteiltaan molemmat yv-kentälliset ovat tutun erinomaisia, ja ainakin Lajunen vaikuttaa korvaavan Greenin roolin ykkösmaskimiehenä. Mikä Greenin rooliin verraten taas eroaa huomattavasti, on tuo ykkös-av:n sentterin rooli Peltolan kaverina, mutta Lajunen vaikuttaa sen verran urheilulliselta kaverilta, että kestävyyttä riittänee molempiin.

Yksi mielenkiinnon kohde tulevalle kaudelle on, että aletaanko yv:llä laukomaan aktiivisemmin. Tällä hetkellä ei ole vielä aineistoa tarpeeksi, mutta esimerkiksi viime kevään peleissä Tapparan playoff-vastustajat laukoivat huomattavasti hanakammin viivasta ja saivat laukauspaikkoja hyökkäysalueen keskisektorista enemmän kuin Tappara sai omilla ylivoimillaan. Aalto tiedetään jo vanhastaan ja Plastinokin osoitti kaudenaluspeleissä lämärinsä tehokkuuden, ainakin sen yhden kerran kun maalinsa teki viivasta. Potentiaalia siis on, ja maskimiehinäkin ovat senoloiset miehet, etteivät helpolla siirry 1-sektorista pois kiekon tieltä.

Alivoimalla oli pari mielenkiintoista aloittajaa - Savinainen ja Kaksonen - mutta molemmat taisivat sen yhden av-aloituksensa voittaa. Saa nähdä, että jatketaanko tuolla kaavalla jatkossakin, vai otetaanko Rauhalaa työssäoppimisjaksolle alivoima-sentteriksikin.

5
Yleinen kiekkokeskustelu / Hopeaa 2015 - Miljoonan mutkan kautta
« : Huhtikuu 25, 2015, 19:41:21 »
Kausi 2014-15 päättyi kolmanteen peräkkäiseen hopeaan, mutta tämä ei saa peittää alleen kautta kuvastanutta tarinaa. Mutkia ja kaikenmoisia käänteitä on ollut matkalla tähän pisteeseen, joukkue taisteli huimasti, mutta samalla Tapparan joukkue tulee todennäköisesti hajoamaan enemmän kuin kolmeen vuoteen.

Tämän joukkueen tarina riitti vielä likemmälle kuin viime vuoden ryhmän, se on syytä muistaa. Matka on ollut huomattavasti erilainen kuin parina vime kautena on totuttu - tämä kausi osoitti sen, että Tapparan on mahdollisuus menestyä myös modernisti eikä vain raadollisen kurinalaisuuden kautta.

Ensi kaudeksi Tapola saa selkeämmin oman näköisensä ryhmän ja tämä tuo loppukeväälle ja -kesälle mielenkiintoista seurattavaa, koska paikkoja on rosterissa auki ja kovia rooleja on täytettävänä. Joukkueen kokoamisen täytyy onnistua määrän ja laadun suhteen nyt entistä paremmin. Tärkeintä on kuitenkin huomata se, että Tappara vaikuttaa oikeasti ottaneensa rospuutosta opikseen, kärsivällisyys on pysyvä arvo toiminnassa ja Tappara on tehnyt kolmen kauden aikana vahvoja muutoksia myös kausien varrella, joka kerralla finaaliin päätyen. Urheilussa kuitenkin paras voittaa aina ja jostain on aina jäänyt kiikastamaan - tällä kaudella isossa kuvassa ei vielä osattu tuoda hyökkäämisen ja puolustamisen välille riittävän luovuuden ja kurinalaisuuden symbioosia. Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa, modernilla linjalla juhlavuosikauteen.

6
Ottelut / Tappara-Kärpät 4. finaali 20.4.2015 (Ma)
« : Huhtikuu 20, 2015, 10:39:15 »
Kärpät otti kaksi kiinnitystä viikonlopun peleissä ja peli oli siinä mielessä oikeudenmukaista, että molemmilla oli omat hallintajaksonsa joista ratkaisuja olisi voinut tehdä. Kärpät kuitenkin vaikutti sen yhden ketjun verran paremmalta ja Tapparan kärkikentät eivät ole samanlaiseen jatkuvaan uhkaan pystyneet kuin Kemppaisen ketju.

Tasakentällisin joukkueiden peli on edelleen tasaista niin hyökkäyksiinlähtöjen määrän kuin laukaustenkin suhteen, eikä ylivoimallakaan ole tuloksellisesti ratkaisevia eroja. Kolmen pelin jälkeen Kärppien lukemat vaikuttavat kuitenkin hieman Tapparaa paremmilta, mutta suuria eroja ei ole. Kärpillä on ollut suurin piirtein 6 % Tapparaa enemmän hyökkäyksiinlähtöjä omista (Kärpillä enemmän palautuksia eli peruutteluja, jotka nostavat lähtöjen kokonaislukemaa) ja tasakentällislaukaukset Kärpille 93-80 joista vaaralliselta maalintekoalueelta 30-32. Ylivoimalla Tappara on laukonut 14 kertaa ja tehnyt kolme maalia, Kärpät on laukonut ylivoimalla 35 kertaa ja tehnyt kaksi maalia (molemmilla pauttiarallaa 10 yv-kertaa).

Tänään nähtäneen välipäivän jälkeen taas aktiivinen Tappara, sillä pelistä ja pelinopeudesta kumpuavan tunteen kautta Tappara on tällä kaudella menestynyt, nyttemmin myös taklauspelin ryydittämänä. Kahdessa viimeisimmässä tappiopelissä on paikoin ollut Tapparallakin nähtävävissä turhaa omaehtoista hidastelua, mutta onhan tuo pelitahtikin ollut sen verran kova että joskus kannataa pitää järkeäkin korostetusti pelissä mukana.

Viime vuoden finaalisarja kuitenkin osaltaan ratkesi siihen, että Kärpät nopeutti pelaamistaan viimeisissä voittopeleissä, nyt joukkueet ovat tähän mennessä rytmittäneet peliään suht samankaltaisesti. Kumpi yrittää tänä keväänä tehdä muutosta ensimmäisenä ja onnistuuko siinä? Tapparalla olisi muutokseen enemmän tilausta, koska sarja on 2-1 Kärpille eikä Tapparan hyökkäyspelissä ole ollut tarpeeksi suoraviivaisuutta, varsinkin kun katsoo Karhusen torjuntatyöskentelyä ja hänen torjuntamääriä. Tappara ei ole mielestäni vielä testannut Kärppien puolustusta sillä tasolla kuin Tappara parhaimmillaan pystyisi. Tapparan hyökkäysalueen pelissä on toki leimallista se, että haetaan miestä takatolpalta, mutta joskus yksinkertaisempi ratkaisu kertautuu paremmaksi kun kiekko vain on maalilla.

7
Ottelut / Kärpät-Tappara 1. finaali 15.4.2015 (Ke)
« : Huhtikuu 14, 2015, 21:41:28 »
Keskiviikkona alkaa Tapparan kolmas finaalisarja kolmeen kauteen ja lähtökohtia on puitu tunnelmineen laajalti. Lukkoa vastaan käydyn sarjan jäljiltä voidaan todeta, että ei kahta ilman kolmatta, mutta miten finaalisarjojen suhteen päästään viisastelemaan, jää nähtäväksi. Lähtökohdat ovat joka tapauksessa vapautuneemmat kuin viime keväänä ja nyt Tapparasta on pystynyt ihan aidosti nauttimaan, isossa kuvassa jo pitemmän aikaa.

Tapparan molempia playoff-sarjoja ennakoin alla olevalla sapluunalla ja niistä pystyi lopulta, jälkikäteenkin arvioiden, aika hyvin hahmottamaan joukkueiden vahvuudet ja heikkoudet hyökkäys- ja puolustuspelissä. Vertailtaessa lukuja toisiinsa saa myös haisua siitä, että miten joukkueiden hyökkäys ja puolustus toisiinsa voisivat suhtautua. Aineistona on helmikuun maajoukkuetauon jälkeiset ottelut, joita molemmille on kertynyt 27. Aineiston Tapparan peleissä Tappara on laukonut 1118 laukausta ja Tapparan vastustaja 1434 laukausta. Aineiston Kärppien peleissä Kärpät on laukonut 1284 laukausta ja Kärppien vastustaja 1157 laukausta. Tyhjiin tehdyt maalit on otettu pois vääristämästä tehokkuuksia. Ja selvennyksenä, vaarallinen maalintekoalue = laukausetäisyys maalista max 10 metriä ja laukauskulma kentän pohjois-etelä-keskilinjalta molempiin suuntiin 45 astetta.

Tappara on laukonut vaaralliselta maalintekoalueelta 42,8 % kaikista laukauksistaan ja vastustaja 37,8 %
Tappara on laukonut vaaralliselta maalintekoalueelta keskimäärin 17,7 laukausta per ottelu ja vastustaja 19,1 per ottelu
Tappara on laukonut vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelta keskimäärin 23,7 laukausta per ottelu ja vastustaja 34,0 per ottelu
Tapparan maalintekotehokkuus vaaralliselta maalintekoalueelta on 12,9 % ja vastustajan 8,9 %
Tapparan maalintekotehokkuus vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelta on 2,2 % ja vastustajan 1,1 %
Tapparan maali on vaatinut keskimäärin 14,7 laukausta (tehokkuus 6,8 %) ja vastustajan 25,6 (tehokkuus 3,9 %)

Kärpät on laukonut vaaralliselta maalintekoalueelta 37,8 % kaikista laukauksistaan ja vastustaja 28,6 %
Kärpät on laukonut vaaralliselta maalintekoalueelta keskimäärin 18,0 laukausta per ottelu ja vastustaja 12,3 per ottelu
Kärpät on laukonut vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelta keskimäärin 29,6 laukausta per ottelu ja vastustaja 30,6 per ottelu
Kärppien maalintekotehokkuus vaaralliselta maalintekoalueelta on 13,0 % ja vastustajan 11,1 %
Kärppien maalintekotehokkuus vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelta on 2,6 % ja vastustajan 3,3 %
Kärppien maali on vaatinut keskimäärin 15,4 laukausta (tehokkuus 6,5 %) ja vastustajan 18,2 (tehokkuus 5,5 %)

Hyökkäyspeli:

Suuria eroja ei oikeastaan ole. Tappara ja Kärpät ovat molemmat laukoneet suurinpiirtein saman verran vaaralliselta maalintekoalueelta (n. 18 laukausta per peli), mutta Tapparalla se on suhteellisesti laukauksien osuutena 5 %-yksikköä enemmän, koska Tappara on laukonut kokonaisuudessaan Kärppiä vähemmän. Kärpät on laukonut keskimäärin kuusi laukausta per peli Tapparaa enemmän ja tämä ero tulee vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolisista laukauksista.

Laukomisen tehokkuudessa erot ovat hyvin pieniä. Vaaralliselta maalintekoalueelta molemmat ovat onnistuneet suurinpiirtein teholla 13 % ja vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelta Kärpät on edellä vajaan puolen %-yksikön erolla. Kokonaistehokkuudessa Tappara on kuitenkin hieman Kärppiä parempi, johtuen siitä, että Tappara on laukonut suhteellisesti vähemmän vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelta, jossa tehokkuus on luontaisesti heikompi.

Yhteenvetona voidaan todeta, että molempien hyökkäyspeli on erittäin tehokasta hyökkäysalueella. Tappara laukoo hieman vähemmän, mutta se johtuu vain siitä, että vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelta eli viivasta ja pienestä kulmasta ei kovin hanakasti lauota. Vaaralliselta maalintekoalueelta Tappara on päässyt laukomaan saman verran kuin Kärpät.

Puolustuspeli:

Puolustuspelissä on suurempia eroja, mutta ne ovat hieman ristiriidassa keskenään. Tapparan vastustaja on laukonut vaaralliselta maalintekoalueelta 19,1 laukausta per peli, kun Kärppien vastustaja on laukonut vaaralliselta maalintekoalueelta vain 12,3 laukausta per peli. Tapparan vastustaja on laukonut vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelta keskimäärin vajaa neljä laukasta per peli enemmän kuin Kärppien vastustaja. Kokonaisuudessaan Tapparan vastustaja on laukonut noin 10 laukausta per peli enemmän kuin Kärppien vastustaja.

Tehokkuustarkastelu onkin sitten se ristiriitaisempi juttu, sillä vaikka rakenteellisesti Kärppien puolustuspeli on ollut tosi tiivistä eikä vastustaja ole päässyt paljoa vaaralliselta maalintekoalueelta laukomaan, on Kärppien vastustajan maalintekotehokkuus kuitenkin yllättävän hyvällä tasolla. Vaaralliselta maalintekoalueelta Kärppien vastustaja on ollut Tapparan vastustajaa reilut 2 %-yksikköä tehokkaampi ja mikä yllättävintä, vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelta tehokkuus on saman verran parempi ja täten jopa Kärppien vastaavaa tehokkuutta suurempi.

Määrällinen vertailu: Tapparan vastustaja on tehnyt tarkastelujaksolla vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelta 10 maalia ja Kärppien vastustaja jopa 27 maalia. Keskimäärin tämä siis tarkoittaa sitä, että tarkastelujaksolla Tappara on päästänyt vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelta 0,4 maalia per peli ja Kärpät maalin per peli. Vaikka ero maalintekotehokkuudessa ei suurelta vaikuta, maalimäärissä eron huomaa jo selkeämmin, koska vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelta lauotaan selvästikin enemmän kuin lähempää maalia.

Kärppien puolustuspeli on vastustajan laukomisen tehokkuudella mitattuna ollut 29 % Tapparaa heikompaa. Tämä ero on yllättävänkin suuri, vaikka se on ollutkin tiedossa, että Kärppien puolustus on heikentynyt viime kaudesta. Se on mielestäni nyt avainasemassa, että pystyykö Kärpät nostamaan puolustamisen tasoaan siitä mitä se viime aikoina on ollut.

***

Kokonaisuudessaan vastakkain ovat kaksi hyökkäysvoimaista joukkuetta, joiden tehokkuus on ollut yllättävänkin tasaista. Puolustuspelissä Tappara on Kärppiä edellä kun mittariksi otetaan kokonaisuus eli vastustajan maalintekotehokkuus (toisin päin maalivahdin torjuntaprosentti), mutta Kärppien puolustus on rakenteellisesti Tapparaa edellä (vaarallisen maalintekoalueen laukausten osuus). No, vastaavien tilastojen mukaan Lukonkin puolustus oli rakenteellisesti Tapparaa edellä, mutta maalivahtipelissä Lukko antoi Tapparalle lopulta liikaa etua. Sama ilmeinen riski on nyt Kärpilläkin.

8
Ottelut / Lukko-Tappara 4. Välierä 8.4.2015 (Ke)
« : Huhtikuu 08, 2015, 15:49:23 »
Homman nimi on tänään se, että Tapparan täytyy pystyä päättämään hyökkäyksensä edellisiä koitoksia paremmin. Kahdessa viime ottelussa Tappara on hyökännyt tasakentällisin 62 % kaikista omalta puolustusalueelta lähteneistä hyökkäyksistä (Lukko 38 %), mutta tk-laukaukset ovat menneet Lukolle 77-90 (jatkoerät jätetty pois). Siis huomattava määrä Tapparan omalta alueelta lähteneistä hyökkäyksistä on katkennut ennen laukausta vastustajan päädyssä, se on sellainen epäplayoff-pelaamiseen liittyvä juttu. Ollaan pelaavinaan, mutta ei pelata tarpeeksi laadukkaasti.

Tuomarilinjasta on höpötetty sitä sun tätä ja onhan se Lukkoa hyödyttänyt, mutta sen taakse ei auta Tapparan mennä. Oma intensiteettitaso on meinaan ollut liian usein vajaalla eikä silloin pärjätä, kun tilaa ja aikaa otetaan entistä enemmän pois. Tappara on sarjan edetessä nimittäin hidastanut pelaamistaan:
- ensimmäisessä välierässä Tappara lähti 82 % oman alueen lähdöistään nopeasti
- toisessa välierässä Tappara lähti 68 % oman alueen lähdöistään nopeasti (ei jatkoeriä)
- kolmannessa välierässä Tappara lähti 55 % oman alueen lähdöistään nopeasti

Lukko lähti ensimmäisessä välierässä 62 % oman alueen lähdöistään nopeasti ja sen jälkeen nopeiden lähtöjen suhde on noussut 70 %:iin. Tapparan pitää suoraviivaistaa peliään ja olla ennalta-arvaamattomampi muun muassa pelin rytmityksensä suhteen. Sitä kautta sota-alueellekin voidaan päästä tehokkaammin, kun Lukko ei pääse aina puolustamaan organisoidusti.

9
Ottelut / Lukko-Tappara 2. Välierä 4.4.2015 (La)
« : Huhtikuu 04, 2015, 09:18:15 »
Kello 16 jatketaan ja lähtökohdat ovat mielenkiintoiset. Ensimmäinen ottelu meni Tapparan kantilta katsoen yli odotusten kun taas Lukon tapauksessa yllätyin, kuinka hitaasti ja vaarattomasti pelasivat. Olisin odottanut enemmän Niemisenkin ennen ottelua mainitsemaa taistelukiekkoa, mutta Lukko pelasi pelin rytmityksensä kuin Tappara HIFK-sarjassa: paljon omaehtoista pelin hidastamista, viiveitä ja palautuksia. Tappara taasen oli nopeuttanut peliään. Kun verrataan tyypilliseen Tapparan pelin jakaumaan hitaisiin ja nopeisiin lähtöihin niin voidaan sanoa, että Tappara lähti hitaasti lähinnä ensimmäisessä erässä. Kahden jälkimmäisen erän osalta Tappara lähti nopeasti 80-prosenttisesti ja Lukko 60-prosenttisesti.

Lukon hyökkäyspelin hampaattomuus rehellisesti sanoen yllätti eilen ja Tappara saikin pidettyä Lukon vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelle melkoisen tehokkaasti: Lukko laukoi maalin edestä vain 4 kertaa ja yhteensä vaaralliselta maalintekoalueelta 13 kertaa. Tappara vastaavasti sai maalin edestä 10 laukausta ja yhteensä vaaralliselta maalintekoalueelta 18 laukausta. Tappara puolusti keski- ja puolustusalueelle tiiviisti ja tämä toki osaltaan sai Lukon pelaamaan hitaasti, mutta Lukolla oli paljon myös omaehtoista pelin hidastamista ts. tilan tekemistä tilan voittamisen kustannuksella.

Lukon pitää ryhdistää puolustustaan, sillä Tapparan maaleissa oli vähän HIFK-sarjan elkeitä virheiden muodossa ja Tappara pääsi vaaralliselle maalintekoalueelle keskimäärin Lukon vastustajaa huomattavasti tehokkaammin. Vastaavasti Tapparan täytyisi säilyttää tämä puolustamisen taso, mutta voidaan kyllä olettaa, että Lukko ei vielä kaikkeaan näyttänyt mitä tulee pelin intensiteettiin hyökkäämisessä. Peluutusetu on myös Lukolla, joten Lukolla lienee hivenen paremmat lähtökohdat tänään.

10
Ottelut / Tappara - HIFK 5. Puolivälierä 28.03.2015 (La)
« : Maaliskuu 28, 2015, 11:28:08 »
Tapparan tuore markkinointipäällikkö loi eilen uskoa Twitterissä:

Aki Hautamäki @leku6000  ·  21 t 21 tuntia sitten

#Tappara on vittumainen vastustaja lukee äijien pukkarissa. Huomenna mennään taas tällä asenteella! #kotietu #keväänmerkki #eisaahuolestua


Mediapeliketjussa referoitiin kapteeni Peltolan ajatuksia. Ongelmat on siis ainakin periaatteellisella tasolla tiedostettu myös joukkueen sisällä.

Kokoonpanomuutokset? Pelitapamuutokset? Kaikki nämä kiinnostavat ja niitä on spekuloitu ympäri palstoja. Suurin piirtein kaikki tietävät sen, missä Tapparan pitää saada eniten petrattua: pelinopeus, monipuolisemmat hyökkäyksiinlähdöt, tunne, vaarallisuus hyökkäysalueella, erikoistilanteet ja puolustuksen pitävyys. Kaikki nämä ovat jääkiekon luonteen vuoksi ainakin jollain tasolla yhteyksissä toisiinsa ja kaikki yksittäisinä juttuina pirun tärkeitä playoffeissa.

Kaikki nuo ovat aiemmin tällä kaudella toimineet, mutta nyt etenkin parissa viime pelissä Tapparan alun puppeloinnin jäljiltä hankitun tappioaseman myötä Tapparan peli on vaikuttanut entistä korostetummin aralta ja epävarmalta. On ollut hidasta ja vielä hitaampaa pelaamista, vaaratonta kulmapyöritystä hyökkäysalueella ja vastustajan erikoistilannedominanssia. Tappara on aiemminkin tällä kaudella pystynyt huimiin muodonmuutoksiin ja nyt on enää maksimissaan kolmen pelin ajan aikaa näyttää, että on opittu pelaamaan suhteessa vastustajaan.

HIFK on petrannut ja Tappara jäänyt tasolleen. HIFK pelaa juuri niin kuin Tapparan hitautta vastaan pitää pelata eli puolustaa tiukasti. HIFKin puolustusalueen puolustuspelin virheet ovat ensimmäisten parin pelin jälkeen vähentyneet ja neljännessä pelissä ne olivat jo huomattavan vähissä. Nyt Tapparan pitää vastata HIFKin kehitykseen, saada pelirohkeus takaisin ja vähentää ylikontrollipelaamista. Ehkä kokoonpanomuutoksienkin kera.

11
Ottelut / Blues-Tappara 2.12.2014 (Ti)
« : Joulukuu 02, 2014, 13:29:33 »
Viiden pelin kuntopuntarissa Tappara pitää perää ja Blues on sijalla 7. Tapparan pistekeskiarvo 0,6, maaleja tehty 10 ja päästetty 18. Yv 9,52 % sekä av 80,00 %, joten vähän on alivoimakin heikentynyt.  Espoolaisille on tullut pisteitä keskiarvolla 1,6, maaleja tehneet 14 ja päästäneet 13. Yv 23,53 % sekä av 83,33 %.

Nyt vaikka sitä omaa peliä alusta asti ilman nössöilyalkua. Ei mitään koko mannerlaatan levyisiä ja pituisia viisikkoja, vaan tiiviillä ryhmällä kiekkoa nopeammin liikkeelle ja kontrolloidusti Blues-päätyyn. Blues on ilmeisesti paininut pelinsä kanssa ja pakkipareissa on ollut vaihtuvuutta. Epävarmuustekijöihin olisi hyvä päästä kiinni heti alkuunsa.

Tapparan pakkipareissa pientä muutosta, kun Saravo ja Bonsa vaihtavat paikkaa. Marjamäki ja De Casto miehittävät nelosen laidat.

Tappara:

71 Kristian Kuusela - 44 Jan-Mikael Järvinen - 34 Olli Palola
74 Antti Erkinjuntti - 18 Josh Green - 14 Pekka Jormakka
27 Elmeri Kaksonen - 28 Jarkko Malinen - 19 Jere Karjalainen
15 Masi Marjamäki - 81 Jukka Peltola - 80 Teddy Da Costa

6 Pekka Saravo - 38 Teemu Aalto
47 Alexander Bonsaksen - 39 David Kolomatis
12 Markus Kankaanperä - 24 Atte Mäkinen
23 Aleksi Elorinne

77 Juha Metsola
(1 Dominik Hrachovina)

Blues:

Korhonen - Hirschovits - Kantola
Aaltonen - Kearns - Talaja
Sailio - Liivik - Giliati
Lahtinen - Tiivola - Iossafov

Kaijomaa - Zamorsky
Malmivaara - Seppälä
Kuukka - Tikkinen
Rantakari

Laurikainen
(Nieminen)

12
Ottelut / Tappara-KalPa 21.11.2014 (Pe)
« : Marraskuu 21, 2014, 14:43:14 »
Illalla on taas uusi mahdollisuus parantaa edellisestä pelistä.

Tappara:

14 Pekka Jormakka - 44 Jan-Mikael Järvinen - 34 Olli Palola
74 Antti Erkinjuntti - 82 Josh Green - 71 Kristian Kuusela
27 Elmeri Kaksonen - 28 Jarkko Malinen - 19 Jere Karjalainen
15 Masi Marjamäki - 81 Jukka Peltola - 80 Teddy Da Costa
(42 Otto Rauhala)

18 Tuukka Mäntylä - 38 Teemu Aalto
6 Pekka Saravo - 39 David Kolomatis
12 Markus Kankaanperä - 24 Atte Mäkinen

77 Juha Metsola
(1 Dominik Hrachovina)

KalPa:

Michal Birner - Mikael Ruohomaa - Jukka Voutilainen
Janne Keränen - Jaakko Rissanen - Tomas Kubalik
Jonne Tammela - Arttu Ilomäki - Kasperi Kapanen
Sami Mutanen - Saku Kinnunen - Jyri Junnila

Jussi Timonen - Joonas Lyytinen
Miika Koivisto - Juuso Riikola
Antti Halonen - Mikko Jokela
Mikael Seppälä

Eero Kilpeläinen
Tuukka Smura

13
Ottelut / Tappara-Kärpät 17.10.2014 (Pe)
« : Lokakuu 17, 2014, 10:16:31 »
Viiden ottelun kuntopuntari kertoo karua kieltään siitä, että ei ole Kärpillä ollut helppoa. Ylivoimaprosentti on viiden viime pelin osalta jopa Tapparan lukemaa (10,53 %) heikompi 7,14 % ja alivoimaprosentti on alle 60 %, kun Tapparalla alivoima on toiminut tasaisesti koko kauden ja viiden viime pelin osalta lukema on 86,36 %. Koko kauden lukematkaan eivät Kärppiä kumpienkaan erikoistilanteiden osalta mairittele, Tapparan yhteydessä sentään voidaan mainita alivoiman toimivan.

Keskiviikkona Kärpät-Lukko-peli sai tapahtumiensa puolesta jopa Risto Dufvan tukan sekaisin, eikä ihmekään kun joukkueet saivat 10 pelitilannemaalia aikaiseksi ja Lukko voitti lopulta rankkareilla 5-6. Sitä edellisessä pelissä tiistaina Kärpät voitti TPS:n jatkoajalla 3-2 ja sen pelin yhteydessä päävalmentaja Marjamäki tuskaili maalinteon tehokkuuden kanssa. Rosteriongemia on Kärpissäkin, kun todellisuus on iskenyt silmille muun muassa median ennakkoja kohtaan. Ohtamaata ja Pokkaa ei niin vain pakistossa korvattukaan eikä Deschamps tuonut AHL-tehojaan Ouluun asti.

Tapparan parantuneen nykyvireen tiedämme. Maalintekoa toki edelleen pitää petrata, mutta merkkejä sen parantumisesta on saatu. Ylivoiman tehokkuus on toki Liigan yleiseen tasoonkin verrattuna erittäin heikkoa, mutta jokainen peli on senkin kehittämisen saralla uusi mahdollisuus.

14
Ottelut / Tapparan peliesitykset kaudella 2014-15
« : Syyskuu 12, 2014, 22:07:38 »
Uusi kausi uusine esityksineen on jälleen käynnistynyt ja parin pelin ajan on keretty totuttautua liigakiekkoon. Viime kauden alusta muistanemme sen pakotetun pystysuunnan pelin, joka sitten loppujen lopuksi oli osa kokonaisprosessia pelin osalta, mutta nyt on lähdetty rauhallisemmalle, hallitummalle ja aloitteellisemmalle linjalle heti alusta lähtien. Avaukset ovat mieluummin kontrolloituja ja palautuksia nähdään, mikäli ei ole fiksusti tilaa voitettavissa. Kiekko pyritään saamaan keskialueelle hallitusti eri variaatioilla (pakin nosto, pakin avaus, pakki-pakki, jne.) ja isoin työnsarka on tällä hetkellä pelissä siitä eteenpäin.

Johtuuko sitten jäästä kuinka paljon tässä vaiheessa kautta, niin päätyjen kautta pelataan paljon. Hyökkäykseenlähdön jälkeen keskialue on vielä lähes järjestään melko tukossa, kun meitin viisikko pelaa vähän sinne päin, syöttölinjat menevät tukkoon ja vastustaja on entistä tiiviimmässä tilassa kaventuneella keskialueella. Muutaman kerran pelissä päästään toki luistellen ja syötellen alueelle, mutta pääosassa ovat päätykiekot. Päätykiekoissa se ajoitus on lyhytsyöttöpelin lisäksi tärkeää, että päästään antamaan paine molemmilta laidoilta ja tätä kautta myös mahdollistamaan kierrättäminen paineen alta toiselle puolen, kun kiekkoon on keretty. Siitä nopea siirto viivaan ja rauhoitus, niin saadaan alkaa vatkata kuviota tarkemmin.

Ihannetilanne olisi toki kiihtyvä kiekonpitolähtö hyökkäysalueelle asti, mutta vastustajan keskialueen sumpun läpäisemisessä on vielä opettelemista ja ollaan pakotettuja rakentamaan enemmän päädyn kautta. Niitä päätypelejä on muutenkin varmaan treenattu, kun on tämä hybridipitkä, josta saatiin jo Ilves-pelissä Tapparan osalta näyte, olikos ekassa erässä kun lauottiin omalta puolen punaista päätyyn, Karjalainen kerkesi kiekkoon ja pelasi sen yllättävästi ja vaarallisesti Rauhalalle Ilveksen maalin eteen.

Tapparan pelissä näkyy jo tässä vaiheessa ihan hyviä asioita ja reagointiakin, joka on tässä vaiheessa ehdottoman positiivista. Karvaus on ollut pääosin passiivista trappia, mutta silloin paineistetaan lujempaa, kun vastustajan avaaja palaa ensimmäiseltä avausyritykseltään takaisin omiin ja siihen iskemällä kiinni koetetaan saada puntti tutisemaan lujemmin. Tästä on jokusen kerran onnistuttu riistoissa ja saatu hyökkäys vastustajan kannalta vaarallisella alueella katki, joten reagointi on karvauksen osalta pelissä mukana jo nyt. Ilves-pelin viimeisessä erässä osoitettu puolustusvoittoinen passivoituminen on vielä hallussa, kun Metsolaan voidaan kaikesta huolimatta vieläkin luottaa.

Erikoistilanteet ovat herättäneet ihan aiheellista polemiikkia lähinnä ylivoiman osalta ja se on jopa tuskaisen näköistä katsella. Miehet eivät ole viime kaudelta muuttuneet paria jannua lukuun ottamatta, mutta alue on isontunut ja se tuntuu tuovan vielä vaikeuksia saada kiekkoa vetosektorille pyörityksen päätteeksi. Alivoima pelaa keskustan melko lailla täysin pois ja siinä on miessumppu omia ja vastustajia, eikä sen sumpun lävitse ole helppoa saada kiekkoa maalille asti. Yksi vaihtoehto olisi kiekottomien luovuuden korostaminen ja alivoimaneliön pakottaminen liikkeeseen hallittujen kiekottomien pelaajien liikkeiden ja syöttöketjujen myötä, mutta niissä pitää olla niin pirun tarkkana että onnistuvat, kun syöttöpeli on muutenkin vielä kohmeessa.

Yhteenvetona sanottakoon kuitenkin, että Tapolan puheet taidon ja luovuuden esiinsaattamisesta pelitavan kautta vaikuttavat olevan ihan todenmukaisia puheita. Pari peliä syyskuun jäillä ei ole vielä mikään varma pohja löytää syyseuraus-suhteita pelin osalta, mutta aihiot kiekkokontrollia korostavaan pelitapaan ovat nähtävissä. Pelaajilla tai ketjukoostumuksilla toteutus vielä laahaa yksikkö/viisikkotasolla enemmän tai vähemmän, mutta viime kauden pohjilta on hyvä lähteä ylläpitämään semmoista ajattelutapaa, että voivat ne Palola, Järvinen sun muut sieltä vielä vaikka noustakin esiin.

15
Yleinen kiekkokeskustelu / Hopeaa 2014 - Toisen kerran peräkkäin
« : Huhtikuu 26, 2014, 19:19:53 »
Liigakausi 2013-14 sai Tapparan osalta hopeisen lopun. Viime kauden jäljiltä voitiin todeta "rospuuton jälkeen", nyt todetaan vaisummin "toisen kerran peräkkäin". Olo on tällä hetkellä paljon viimevuotista tyhjempi. Tämänvuotinen finaalisarja oli viimevuotista tiukempi ja sai mahdollisimman tiukan ja "jäytävimmän" ratkaisun. Game 7, jatkoerään 0-0-tilanteessa, yhdellä tilanteella on jäätävän kova merkitys.

Miten homma sitten päättyi? Palolalla jäätävä paikka toisessa päädyssä, mutta Karhusen hanska tuli tielle. Hetki siitä, aloitustappio "kentän paremmalla puolen", merkkauserheitä esim. Nieminen kiertää väärälle puolen yrittäen kaapata kiekkoa aloituspisteestä pelaajien jaloista. Liigan virtuoosimaisin yksilö Juhamatti Aaltonen pääsee puskemaan laidasta ja Puistola häviää 1vs1-tilanteensa, Aaltonen pääsee laukomaan ja Metsola päästää kiekon selkänsä taakse. Niin pienet marginaalit, niin pienet marginaalit.

Tapparalla oli saumansa katkaista finaalisarja, toisin kuin viime vuonna kun ei päästy otteluvoitoissa edes katkonpaikalle. Mahdollisuuksia oli nyt kolme, niistä yhtäkään ei onnistuttu käyttämään. Mielestäni hyökkäyspeli jäi loppuviimeksi turhan yksiulotteiseksi ja ratkaisijarintama hyytyi loppua kohden. Ehkä tässä pitää miettiä tarkemmin joukkueen rakennetta, oliko rosterissa kuitenkaan tarpeeksi kylmänviileitä ja mailaa puristamattomia kavereita? Vai oliko syy kuitenkin systeemissä syvemmällä, oliko valittu lähestymistapa esim. runkosarjan pystyyn puskemisjaksojen osalta kuitenkaan järkevää?

Kaikki kunnia esim. Palolan nousulle loistavaksi runkosarjapelaajaksi, mutta valitettavasti ne onnistumiset jäivät Ollin osalta liikaa runkosarjaan. Tapparan viimeiset kolme maalintekijää, eli maalintekijät kahdessa viimeisimmässä pelissä: Voutilainen, Kuusela, Voutilainen. Tukea ei löytynyt kriittisillä hetkillä heidän lisäkseen, se on pakko sanoa. Viimeisimmässä pelissä ylivoimallakin tarjottiin paikkoja ja Kärppien alivoima antoin Tapparan pyörittää, mutta ei onnistunut maalinteko tai edes riittävä laukominen.

Itse aiheesta pää on nyt hieman tyhjä, jatketaan pohdintaa myöhemmin.

Sivuja: [1] 2 3