Lainaus "Tapolalle het kenkää!"-ketjusta.

Juntilla on kasassa 3 maalia, joka on täysin linjassa miehen kahden edellisen kauden kanssa (7 ja 6 maalia). Erkinjuntti on koko pari viime kautta ollut heikko viimeistelijä ja on tässä suhteessa tuottanut maaleja ihan odotetun heikkoon tahtiin. Tämä on sinänsä mielenkiintoista, koska Tapparan maalinteko ja hyökkäyspeli kokonaisuutena on heikentynyt merkittävästi.

Huomio pitää sen sijaan kiinnittää Antin syöttösaldoon joka näyttää 5 pistettä nyt puolimatkan krouvissa. Tämä on dramaattisesti vähemmän kuin kahden viime kauden saldot (32, 30). Syöttöpisteen saaminen edellyttää monen pelaajan yhteistyötä: Alustava syöttö,kiekottoman tarjontapelaaminen, maalisyöttö, onnistunut viimeistely jne. Se että yksi viime kausien tehokkaimmista syöttelijöistä on nyt vaivaisessa viidessä syöttöpisteessä kuvastaa hyvin Tapparan pelaamisen rakenteellisia ongelmia, niin tasakentällisin kuin ylivoimalla.

Viime kauden tilastoketjussa olen säilyttänyt tasakentällis/yv-pistepörssiä, kun oli pelattu 30 peliä. Sieltä näkee, että Erkinjuntti oli puoleen kauteen mennessä kasannut tasakentällisin tehot 1+5=6 ja ylivoimalla 0+6=6, eli yhteensä 1+11=12. Koko kauden osalta lukemat olivat tasakentällisin 7+18=25 ja ylivoimalla 0+14=14, eli yhteensä 7+32=39.

Tällä kaudella 29 pelin jälkeen EJ:n saldo on tasakentällisin 3+4=7 ja ylivoimalla 0+1=1, eli yhteensä 3+5=8.

EJ on siis tällä hetkellä puolen kauden krouvissa tasakentällisin viime kauden vauhdissa, mutta ylivoiman tehottomuus näkyy räikeästi myös EJ:n pisteissä. Viime kaudella kevät oli EJ:lle syyskautta tehokkaampi, sillä tasakentällistehoista 76 % ja ylivoimatehoista 57 % syntyivät kevätkaudella. Saas nähdä luonnistuuko kevättehokkuus tällä kaudella.

IS 9.12 / Tapparan pomo: "Mediassa on kirjoitettu paskaa"

Leinosen "en kommentoi"-kommentit liittynevät enemmän tuossa linkitetyssä haastattelussa purkautuneeseen mediakritiikkiin.

Mutta se puoltaisi Kivikauden alkamista melko vahvasti, että Jatkoaika on uskaltanut kertoa asiasta. Onhan siellä jokunen hassi jossain pelaajauutisissa tullut, mutta lähes sataprosenttisesti Jatkoajan uutiset ovat pitäneet paikkansa.

Sinällään tämän ketjun aihe (huumori) sopii hyvin edellä esitettyyn väitteeseen, että "Se pelitapa joka mielestäsi sotkee koko homman on vienyt Tapparan finaaliin kahdesti peräkkäin. Ei se sama pelitapa nyt yhtäkkiä ole muuttunut jotenkin huonoksi."

Homma kun nyt on niin, että Rautakorven Tapparan pelitapa ensinnäkin vaihtui radikaalisti kausien 12-13 ja 13-14 välillä jääkiekko-pelin evoluution mukaisesti entistä nopeammaksi, ja tällä Tapolan kaudella ei oikein olla vielä saatu loppuviimeksi selville, että onko Tapparan pelitapa luonteeltaan lintu, kala, kultamuna vai käkikello. Tai sittenkin pelkkä Vihreän liiton energiastrategian liitesivu "ydinvoiman puolesta".

Voittoputkessa homma vielä näytti lupaavalta hyökkäyspelinkin suhteen, mutta nyt ollaan menty hieman jo sille tasolle, että vertaaminen edelliskausien "samaan pelitapaan" on lähestulkoon ajatusrikos.

Tilastoja Tapparan yv-laukomisesta viimeisistä 9 liigapelistä (Pelicans 13.11 - JYP 5.12)

Laukausten jakauma eri maalintekosektoreihin ylivoimalla (ks. liite):

	1	2	3	4
Tappara	16,9 %	18,0 %	60,7 %	4,5 %
Vastustaja	21,7 %	18,3 %	46,7 %	13,3 %

Ylivoimalla Tappara on laukonut 35 % laukauksistaan vaaralliselta maalintekoaueelta ja vastustaja 40 %. Tapparan vaarallisen maalinalueen laukausten suhteellinen osuus on koko kauden pysynyt suhteessa samoina, vastustajan puolestaan laskenut selvemmin.

Laukausmäärät sektoreittain ylivoimalla:

	1	2	3	4	YHT
Tappara	15	16	54	4	89
Vastustaja	13	11	28	21	60

Laukaukset per pelattu ylivoimaminuutti sektoreittain:

	1	2	3	4	YHT
Tappara (yv-aika 62 min)	0,24	0,26	0,88	0,07	1,45
Vastustaja (yv-aika 47 min)	0,27	0,23	0,59	0,17	1,27

Tapparan laukominen per ylivoimaminuutti on vähentynyt, kuten myös vastustajalla.

Laukaustarkkuus sektoreittain ylivoimalla:

	1	2	3	4	YHT
Tappara	80,0 %	62,5 %	50,0 %	75,0 %	58,4 %
Vastustaja	84,6 %	72,7 %	57,1 %	62,5 %	66,7 %

Tapparan laukaustarkkuus 2-sektorilta on ylivoimalla parempaa kuin tasakentällisin (44,0 %). Edelleen se on kuitenkin 10 %-yksikköä heikompaa kuin vastustajalla. Laukaustarkkuus on yleisestikin vastustajaa heikompaa.

Laukausta per maali sektoreittain ylivoimalla:

	1	2	3	4	YHT
Tappara (3 yv-maalia)	15,0	16,0	54,0	-	29,7
Vastustaja (6 yv-maalia)	6,5	11,0	28,0	10,5	10,0

Vastustajan laukominen on vähentynyt, mutta maalintekotehokkuus on kasvanut. Tapparan ylivoimamaali vaatii tällä hetkellä liian paljon laukauksia. Vielä ensimmäisissä 20 pelissä 1-sektorin yv-maali vaati 9,2 laukausta, 2-sektorin yv-maali 11,0 laukausta ja yv-maali yleensä vaati 21,9 laukausta, eli tehokkuus on tullut aikas paljon alaspäin jo ennestään heikosta tasosta.

Vaaralliselta maalintekoalueelta Tapparan yv-laukausprosentti on 6,5 % ja vastustajan 12,5 %. Viivalta ja pienestä kulmasta Tapparan yv-laukausprosentti on 1,7 % ja vastustajan 8,3 %. Molemmat siis selvästi vastustajan nimiin.

Eritoten täytyisi mielestäni pohtia tuota, että miksi 1- ja 2-sektorien laukominen on näin vähäistä ja heikkoa. Lukemiinhan sisältyvät ohjaukset, esimerkiksi tämän jakson ainoa 1-sektorin yv-maali tuli, kun Jormakka ohjasi taannoin maalinedusruuhkasta Bonsaksenin kudin.

Maalineduspelaamisen tehokkuutta ei pitäisi aliarvioida, vaan pyrkiä hyödyntämään sitä yhdessä muun yv-viisikon pelin kanssa. Laukausten laatuun pitäisi toki kiinnittää koko ajan huomiota, mutta laukausten heikompaa laatua kompensoi laadukas maskipelaaminen. Jääkiekon luonteen vuoksi viivalaukauksista syntyy väistämättä jatkotilanteita maalinedustalla, jos siellä vaan on riittävästi halukkaita hakattavia päivystämässä irtokiekkoja ja ohjausmahdollisuuksia.

Kyllähän tässä ollaan nyt jännän äärellä. Eilistä peliä en nähnyt, mutta edelleen tuloksena 0p. Tammikuussa on edessä sellainen rypäs pelejä, että siinä pelin pitäisi jo alkaa jauhaa sekä rakenteellisesti että tuloksellisesti. Tällä hetkellä molemmissa on ongelmia.

Suoraan playoff-paikkaan vaadittaneen pistekeskiarvo 1,6 eli 96 pistettä. Tällä hetkellä tuon saavuttamiseen runkosarjan lopussa vaaditaan jäljellä olevista peleistä pistekeskiarvo 1,81. Ainoastaan HIFK on pystynyt koko kauden ajalta tuohon tavoitteelliseen pistekeskiarvoon 1,81. Säälipleijareihin riittänee keskiarvo 1,5, joka edellyttää loppukaudelta pistekeskiarvoa 1,61. Paljon riippuu sarjan tasaisuudesta ja yksittäisistä eroista, mutta parannusta pitää tapahtua. Viimeisestä yhdeksästä pelistä Tapparan pistekeskiarvo on 0,44. Lisäksi tehdyt maalit ja ylivoima jne.

Tapolan puheet puolustuspelin kuntoonsaattamisesta ja hyökkäyspelin "tulemisesta siihen päälle" on täällä jo käsitelty. Tällä hetkellä tilanne on vain sellainen, että Tapparalla ei ala enää olemaan varaa nähtyyn hyökkäyspeliin. Lokakuussa hyökkäyspeli oli paremmalla tolalla rakenteellisesti ja tuloksellisesti, tätä on kenenkään turha tuskissaan kiistää, mutta se ei auta enää.

Tulosurheilu on siitä armotonta, että loputtomiin ei voida odottaa auringon näyttäytymistä pilven takaa, joskus pitää vääntäytyä sinne minne aurinko paistaa, jos tahtoo oikeasti parannusta ja kirkastusta. Tätä ei pidä käsittää minään viittauksena Aurinkokuninkaaseen, mutta jos Tapolan johdolla ei joulutaukoon mennessä eli ensi viikon parissa pelissä viimeistään ala näkymään merkkejä paremmasta, alkaa olla edessä todelliset riskit pelin saamisesta raiteilleen.

Joulutauon aikana jokaisen yksilön pää ainakin jollain tasolla "puhdistuu", mutta pelejä ei sillä välillä pelata. Auttaisiko totaalinen irtiotto jääkiekosta saamaan vapautuneen pelin uudelleen esiin, en tiedä, mutta aika riskillä silloin odoteltaisiin. Se on varmaa, että tällä tämänhetkiseölä pelillä tammikuusta tulee entistä vaikeampi, kun pelejä pelataan tiheästi eikä pitempiä huili/kehitys-teemallisia jaksoja vaan oikein ole.

Riskillä on toki silloin tällöin mentävä ja niin mennään Tapparassakin, jos peli ei tästä lähde nopealla aikataululla paranemaan ja jatketaan Tapolan johdolla. Tilanne voi toki parantua, mutta merkkejä siitä ei ole juuri nyt paljoa nähtävissä. Ylivoimaan ei ole puoleen kauteen saatu järkeä kuin yksittäisissä hetkissä ja nyt on muutenkin viimeiset hetket kun tilanne voi tällä ryhmällä parantua, sillä suorittava osasto on nimilistan puolesta laitettu kuntoon. Nyt on tullut ykkössentteri, suurin osa runkopelaajista on terveenä ja Palolakin osaa vielä lämätä.

Jos korvaajaa pohditaan, avainasemaan nousevat mielestäni kokemus, kunnioitus ja luottamuksen rakentaminen. Ideaalitilanteessa kyseeseen tulisi kokenut valmentaja, jonka saavutuksia ei tarvitsisi etsiä netistä, vaan ne olisivat tiedossa. Nyt on kyse nimenomaan tästä kaudesta ja sen jälkeinen aika pitää miettiä erikseen tarkasti, koska Tapolalla on mallia 2016+1 oleva sopimus. Toki jos molemmat tavoitteet (tämä kausi ja pitempi aikajakso) saataisiin täytettyä samalla nimellä, niin hyvä, mutta onko sellaista saatavissa onkin eri asia.

Toisaalta ensi kauden joukkueet rakentuvat pikku hiljaa ja valmentaja merkitsee monelle pelaajalle paljon, etenkin jos on kyseessä hyvä ja meritoitunut valmentaja. Siinä mielessä pitää ensi kaudenkin valmennus ottaa koko ajan huomioon, mutta nyt on nyt ja kurssi pitää saada käännettyä viimeistään tammikuun aikana. Joko se tapahtuu Tapolan johdolla tai siihen paikalle etsitään etevämpi mies.

Eniten mua on tässä tappioputkessa kummastuttanut Tapolan lausunnot, joita antoi YLEn haastattelussa Blues-pelin jälkeen.

"Kahdeksasta ottelusta seitsemän tappiota kärsinyt Tappara on keskittänyt tarmonsa oman pään tilkkimiseen. Bluesia vastaan se heijasteli aika lailla hyökkäyspeliin. Vaikka espoolaiset nipistivät 2-1-jatkoaikavoiton, mutta Tapola näki positiivista kehitystä.

- Haemme nyt sitä kautta tulosta, että omiin menee yksi tai nolla maalia. Ja se hyökkäyspeli tulee vasta sitten sen jälkeen. Tänään se tuotti loppuun yhden maalin, Tapparan päävalmentaja Jussi Tapola kertasi.

Ennen kolmatta erää Tapparalla oli suuria vaikeuksia päästä jopa maalintekosektorille ja lähelle Bluesin maalia. Tapola myöntää ongelmat, mutta haluaa pitäytyä suunnitelmassaan.

- Hyökkäysnopeuttahan me tarvitsemme riistojen jälkeen. Se on meillä se suurin ongelma tällä hetkellä, mutta edelleen puolustuspelin kautta lähdetään hakemaan tulosta ja yritämme vain parantaa hyökkäys- ja ylivoimapeliä, Tapola totesi."

Samaan aikaan muistelen Tapolan kaudenalushaastatteluja, joissa puhuttiin vapauksista hyökkäyspäässä ja taidon esiintuomisesta. Voittoputkessa noita teesejä näkyi rakenteellisesti, mutta että nyt joulukuussa puhutaan "yritämme vain parantaa hyökkäys- ja ylivoimapeliä". Niin, eihän sitä voi muuta kuin parantaa, mutta kyllä sen pitäisi tässä vaiheessa olla paljon, paljon suuremman syynin alla kuin pelkästään "yritämme vain"-tasolla.

Sportia vastaan Tappara "hallitsi", mutta ei rakenteellisesti. Laukausten osalta Tappara vei pelin selkeästi nimiinsä, mutta niin tuolla materiaalilla pitää liigajumboa vastaan viedäkin. Kyse on nyt siitä, että MITEN sinne laukauspaikoille päästään ja KUINKA lauotaan. Mennäänkö sinne harppuunoilla, vai yhteistyöllä? Panostettaisiinko pelaamisen laatuun ihan oikeasti vai isketäänkö enemmän sitten kiekollisesti lahjattomiin pakkeihin? Vinkkinä, väistämättä joskus vastaan tulee kiekollisesti lahjakkaampiakin pakkeja kuin Sportilla oli esittää.

Tapparan perisynti on ollut heikko ja epätarkka laukominen niin pakkien kuin hyökkääjien osalta, koko kauden ajan. Nyt siihen on tullut mukaan rakenteellisesti heikko pelaaminen - laadukkaita maalipaikkoja on entistä vähemmän ja kun laukominen on "samaa vanhaa", ei vain voida odottaa, että tulosta tulee entiseen malliin. Jumalauta, että alkaa hekottamaan, "Haemme nyt sitä kautta tulosta, että omiin menee yksi tai nolla maalia. Ja se hyökkäyspeli tulee vasta sitten sen jälkeen. Tänään se tuotti loppuun yhden maalin."

Eli nyt, Jussi, kaivataan tekoja jos kauden 14-15 Tapparasta meinataan saada vielä voittava ryhmä aikaiseksi. Tuo joukkue jonka Tapparana tunnemme, ei voi enää kovin kauaa hyökätä rakenteellisesti heikosti. Ylivoima on ollut käytännössä puolet runkosarjasta humoristisen heikkoa eikä sitä pistetä vain pelaajien syyksi. Liigajumboa vastaan oli paikka näyttää, että kyse on "vain" käsijarrusta ja mailan puristamisesta, mutta vituiks män sekin. Sportia vastaan olisi pitänyt pystyä hallitsemaan muutenkin kuin kylmien laukaus-numeroiden valossa.

Toistaiseksi toimitsija-aitiossa ei ole arvostelu-tuomareita, vaan arvostelu tapahtuu suoraan videokuution tulostaulun kautta. Siellä Tappara ei ole pärjännyt kuukauteen. Joko sinne tulostaululle aletaan päästä Tapolan johdolla, tai sitten jonkun muun johdolla. Ei ole paljoa vaihtoehtoja, joko-tai! Jos Tappara siis meinaa säilyttää statuksensa liigakartalla ja pelaajamarkkinoilla.

Twitteristä ongittuna ainakin seuraavia ketjuja oli menossa treeneissä:

Jormakka - Dixon - Palola
Erkinjuntti - Järvinen - Kuusela
Da Costa - Green - Peltola

Ihan pirteä ajatus, että Järviselle haettaisiin kunnolla vaihtelua ja Palola pistettäisiin pitkästä aikaa jonkun muun eli nyt Dixonin vierelle.

Toivotaan, että Marjamäki pidettäisiin mukana siellä tällä hetkellä pimennossa olevassa neljännessä ketjussa. Tarkoittaisi sitten Kaksosen tai Karjalaisen tiputtamista, mutta eipä se suuri harmitus olisi. K ja K tuovat toki energiaa peliin pörräysvaihdoillaan, mutta Marjamäki toisi sekä energiaa että uhkaa.