Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - Screamager

Sivuja: 1 ... 12 13 [14] 15 16 ... 109
196
Ottelut / Vs: Tappara-SaiPa 9.1.2015 (Pe)
« : Tammikuu 10, 2015, 11:35:13 »
Ottelu oli kliininen runkosarjavoitto. Tarvittavat maalit heti alkuun kovan alkupainostuksen myötä, yksi ikään kuin ansaittu tuurimaali myöhemmin ja loppu johdon turvaamista. Enää ei ole samanlaista viivyttelyä hyökkäyksissä kuin aiemmin.

SaiPa vei laukaukset selvästi määrällisesti, mutta pääosin laukaukset tulivat kaukaa tai pienestä kulmasta, kuten ensimmäisestä taulukosta huomaa. SaiPan laukauksista vain reilut 30 % tuli vaaralliselta maalintekoalueelta eli sektoreilta 1 ja 2. 3- ja 4-sektoreilta SaiPa laukoi yhteensä 38 laukausta ja 3-sektorin laukaustarkkuus 37,5 % sekä 4-sektorin 33,3 % ovat molemmat erittäin alhaisia, varsinkin kun laukauksia tuli paljon.

Vastaavasti Tappara laukoi 56,7 % laukauksistaan vaaralliselta maalintekoalueelta, mikä tekee määrällisesti ihan saman verran kuin SaiPalla, eli 17 laukausta. Tasakentällisin laukaukset vaaralliselta maalintekoalueelta meni niukasti SaiPalle 14-13.

Laukausten jakauma eri maalintekosektoreihin (ks. liite):

    1    2    3    4
Tappara  30,0 %  26,7 %  40,0 %  3,3 %
SaiPa  18,2 %  12,7 %  58,2 %  10,9 %

Laukaustarkkuus sektoreittain:

    1    2    3    4    YHT
Tappara  77,8 %  62,5 %  50,0 %  0,0 %  60,0 %
SaiPa  80,0 %  71,4 %  37,5 %  33,0 %  49,1 %

Laukausprosentti sektoreittain:

    1    2    3    4   YHT
Tappara  11,1 %  12,5 %  8,3 %  0,0 %  10,0 %
SaiPa  10,0 %  0,0 %  0,0 %  0,0 %  1,8 %

197
Ottelut / Vs: Tapparan yv-/av-pelaaminen 2014-15
« : Tammikuu 08, 2015, 22:49:37 »
Joulutauon jälkeisissä 5 pelissä on ylivoimalla oltu reilut 33 ja puoli minuuttia ja saatu aikaiseksi 7 yv-maalia. Muutama tilastollinen seikka Tapparan yv-maalien määrän kasvamisen lisäksi on muuttunut verrattuna aiempaan.

Vaarallisen maalintekoalueen yv-laukausten osuus koko kaudella on 38,1 %, kun viimeisissä 5 pelissä vastaava lukema on 47,8 %. Määrällisesti per pelattu ylivoimaminuutti on myös pientä petrausta, sillä koko kaudella vaaralliselta maalintekoalueelta on yv:llä lauottu keskimäärin 0,61 laukausta per yv-minuutti, kun viimeisissä 5 pelissä ko. lukema on 0,66. Joulutaukoa edeltävissä kymmenessä pelissä ko. lukema oli 0,54.

Kääntäen tämän voi ajatella niin, että viimeisissä 5 pelissä vaarallisen maalintekoalueen laukaus on vaatinut aikaa 1:32, kun koko kaudella se on vaatinut aikaa 1:38 ja joulutaukoa edeltävissä kymmenessä pelissä 1:51.

Vaaralliselta maalintekoalueen tehokkuus on ollut murhaavaa etenkin maalin edestä. 1-sektorin laukausprosentti 40 % ja maaliin ko. sektorilta on vaadittu vain 2,5 laukausta. Myös viivalaukausten laukausprosentti on erinomainen, eli 13 % ja sieltä on vaadittu 7,7 laukausta maalia kohden.

Toisaalta sitten negatiivisempaan suuntaan on mennyt 2-sektorin laukaustarkkuus. Koko kaudella yv-laukaustarkkuus ko. sektorilta on 61,8 %, joka on ihan siedettävä, mutta viimeisissä 5 pelissä 2-sektorin tarkkuus on ollut vain 41,7 %, joka on heikompi kuin viivalta yleensäkin lauottaessa. Joulutauon jälkeen yv-laukaustarkkuus viivalta on ollut 65,2 %.

198
Ottelut / Vs: KalPa-Tappara 7.1.2015 (Ke)
« : Tammikuu 08, 2015, 22:23:43 »
Pelin kommentoinnissa on ollut vähän kahta ilmaa ja kun en itse peliä nähnyt, niin en sitä kummemmin kommentoi. Nämä perinteiset laukaustilastot kuitenkin taas tässä ja niistä huomaa, että vaaralliselle maalintekoalueelle (sektorit 1 ja 2) päästiin ihan hyvin, 2-sektorin laukaustarkkuudessa tosin oli toivomisen varaa kuten myös ilmiselvästi laukausten tehokkuudessa.

Tasakentällisin vaarallisen maalintekoalueen laukaukset meni KalPalle 18-14 ja kaikki laukaukset tasakentällisin KalPalle 34-30.

Laukausten jakauma eri maalintekosektoreihin (ks. liite):

    1    2    3    4
Tappara  17,9 %  30,8 %  46,2 %  5,1 %
KalPa  15,4 %  30,8 %  43,6 %  10,3 %

Laukaustarkkuus sektoreittain:

    1    2    3    4    YHT
Tappara  85,7 %  50,0 %  38,9 %  50,0 %  51,3 %
KalPa  50,0 %  41,7 %  58,8 %  75,0 %  53,8 %

Laukausprosentti sektoreittain:

    1    2    3    4   YHT
Tappara  14,3 %  0,0 %  0,0 %  0,0 %  2,6 %
KalPa  16,7 %  8,3 %  5,9 %  0,0 %  7,7 %

199
Ottelut / Vs: Ässät-Tappara 5.1.2015 (Ma)
« : Tammikuu 06, 2015, 10:51:07 »
Nyt tuli ainakin alusta asti laukauksia. Kun tarkastellaan koko peliä sekä alla olevia laukaustilastoja, niin voidaan todeta, että Tappara myös pääsi hyökkäyspelissä paremmille paikoille Ässiin verrattuna. Ottelun kokonaislaukaukset menivät Tapparalle 53-52 ja tasakentällisin 42-41. Laukaukset vaaralliselta maalintekoalueelta menivät Tapparalle 20-13 ja tasakentällisin 15-11. Ässät laukoi vastaavat määrät Tapparaa enemmän pienestä <45 asteen laukauskulmasta, joiden myötä lukemat tasoittuivat.

Laukaustarkkuudessa oli Tapparalla parannettavaa, mutta positiivista oli se, että tasakentällisin päästiin vastustajaa enemmän vaaralliselle maalintekoalueelle jo neljännessä ottelussa peräkkäin. Eli kaikissa joulutauon jälkeisissä otteluissa. Vaikka kyseisissä otteluissa vastustaja onkin vienyt tasakentällislaukaukset kokonaisuudessaan, on ero tullut viivalaukauksista (sektori 3) ja pienen kulman laukauksista (sektori 4), joiden teoreettinen maalintekotehokkuus on huomattavasti pienempää verrattuna vaaralliseen maalintekoalueeseen (sektorit 1 ja 2).

Vastoinkäymisiä tuli taas, nyt tosin enemmän vastustajan avustuksella kuin vain huonon tuurin (Dixon). Positiivista oli se, että ne eivät suinkaan lamaannuttaneet Tapparan peliä, vaan päinvastoin toisen erän alku oli aivan Tapparan pyöritystä eikä montaa kertaa tarvinnut käydä omalta alueelta hakemassa vauhtia.

Hyökkäyksissä oli edelleen rakenteellisia ongelmia, kun vastustaja saa niin usein pelattua Tapparalta tilan ja ajan pois. Viivelähtöjen jälkeinen pakki-pakkilevitys on periaatteessa perusteltava, mutta näkisin sen turhaksi peliä hidastavaksi välivaiheeksi. Fiksummin asian voisi hoitaa, kun hyökkääjät pysyisivät lähempänä pakkeja ja pakilla säilyisi syöttösuunta sentterille ennen punaista, mieluiten oman sinisen kohdalla tai ennen. Toisaalta se vaikuttaisi olevan ihan tarkoituksellinen rakenne, kun mennään kahdessa tasossa ylös pakit ja hyökkääjät, mutta mielestäni se rajaa pelaamisen vaihtoehtoja liikaa pois ja tavallaan vähentää viivelähdön arvoa, kun peliä ei saada kiihtymään yli keskialueen.

Puolustuspelissä ei sentään nähty ihan TPS-pelin kaltaisia palautuksia oman maalin eteen vastustajan kultakypärälle, mutta kiekollista epävarmuutta oli edelleen, ja se näyttäytyi melkoisen näyttävinä tilanteina oman maalin edessä 1- ja 2-sektoreilla. Onneksi niistä ei liikaa rokotettu.

Laukausten jakauma eri maalintekosektoreihin (ks. liite):

    1    2    3    4
Tappara  18,9 %  18,9 %  54,7 %  7,5 %
Ässät  11,5 %  13,5 %  53,8 %  21,2 %

Laukaustarkkuus sektoreittain:

    1    2    3    4    YHT
Tappara  50,0 %  50,0 %  51,7 %  75,0 %  52,8 %
Ässät  100,0 %  71,4 %  50,0 %  81,8 %  65,4 %

Laukausprosentti sektoreittain:

    1    2    3    4   YHT
Tappara  10,0 %  0,0 %  3,4 %  0,0 %  3,8 %
Ässät  0,0 %  14,3 %  0,0 %  0,0 %  1,9 %

200
Vastaavaan alivoimarooliin meillä on mm. Peltola, Kuusela, Malinen, Green, Rauhala, Haapala, Marjamäki... Ei siihen rooliin tarvitsekaan junnuja nostaa, vaan antaa nyt esimerkiksi sille Laineelle se vastuu sinne ylivoimaan. Karjalainen ja Kaksonen nyt esimerkkeinä eivät ole mitenkään poikkeuksellisen hyvin onnistuneet 5vs.5 pelissä, joten siitäkään heidän puuttumisensa ei olisi pois. Karjalainen saanut jopa vastuuta ylivoimalla (?!?) Tapparan suuri yksittäinen ongelma on YV ja siihen oikealta ampuva Laine saattaisi tuoda jotain uutta. Variaatioita kyllä löytyy jos vaan löytyy uskallusta niitä kokeilla.

Mestis ja Liiga ovat kaksi aivan eri sarjaa niinkuin varmasti hyvin tiedät. Mestiksessä myös kanssapelaajat ovat kollektiivisesti heikompia kuin Liigassa. Maalintekijä elää laadukkaista maalipaikoista joiden järjestelyssä ketjukavereilla on valtava merkitys, jolloin on myös aika turvallista olettaa ettei ole ihan sama asia pelata esimerkiksi Dixonin, Kuuselan, Erkinjuntin tai vaikka Järvisen toimiessa syöttelijänä, kuin mitä nyt Vainiolan ja Huhtalan ketjukaverina? Voin jälleen kerran olla ihan hakoteillä asiassa ja Vainiola & kumppanit jakavat jatkuvasti huippupasseja joista Laine ei vaan saa kiekkoa reppuun. Jos tilanne tosissaan on tämä, niin pahoittelen antamaani ehdotusta hakea edes jotain muutosta vallitsevaan tilanteeseen liiga-Tapparan osalta.

Tiedän, että Mestis ja Liiga ovat eri sarjoja. Tiedän myös sen, että vastustajat ovat Mestiksessä heikompia kuin Liigassa. Jos Liigassa olisi vierellä parempia pelaajia, niin ihan samalla lailla vastassakin on parempia pelaajia, mikä taas vaikuttaa pelitilannevalintoihin ja kykyyn hyödyntää omia pelitaitojaan pelin sisällä. Jos ei Mestiksessä pysty käyttämään omia vahvuuksiaan, niin kuinka sitten yhtäkkiä Liigassa?

Ei ole kyse pelkästään ketjukaverien huippupasseista, joista vain isketään kiekkoa reppuun, vaan myös siitä, että vastustaja on taidokkaampi, valveutuneempi ja tietyllä tapaa ankarampi kuin Mestiksessä. Yhtä kaikki, taso Mestiksessä on heikompi kuin Liigassa, joten ihan normaalin porrasajattelun kautta: Suoritat portaan A "hyväksytysti" ja nouset tasoltaan kovemmalle portaalle B. Suoritat portaan B ja nouset edelleen.

Jos ei pärjää Mestiksessä kuin 24 peliä tehoilla 3+4, niin melkoiset meriselitykset vaaditaan A) sille 50 tai 200 liigapelin pelaajalle, että tilallesi nostetaan huonommin rooliin sopiva pelaaja ja B) ylivoimasta pois tippuvalle pelaajalle, että koitetaan nyt tämmöistä yv-tehot 1+1 24 peliin Mestiksessä tehnyttä junnua sun tilallasi. Aika tulee sitten jos tulee. Laineen kohdalla voidaan melkein varmaksi sanoa, että aika tulee sitten kun tulee.

Tämä ei ole mitään nuoren pelaajan lyttäystä, vaan ihan realistinen näkökulma siihen, että miten mun mielestäni olisi loogista ja oikeaa kaikkia kohtaan toimia, kun kyse on kuitenkin ammatista, josta saa rahaa. Jos joku kokee, että kolmos-nelosketjun laituria vaihtamalla Tapparan asiat tosissaan alkaisivat ratkeamaan, niin siitä vaan, mutta mää näen että kyseeseen tulevat ihan muut keinot kuin kilpailutilanteen näennäinen ylläpitäminen pienen peliajan kolmos-nelosketjun ukkoja vaihtamalla. Jos luotettavuus ja pelikuri on edes joillain pelaajilla riittävällä tasolla, niin onko juuri niitä syytä lähteä vaihtamaan? Nyt vaaditaan työtä ja työtä, että peli pysyy koko ottelun kasassa edes joillain koostumuksilla, joilla on ainakin jollain tasolla yhteisiä kokemuksia onnistumisista ja epäonnistumisista.

201
Tuloksiin lukeutuvat myös mm. Ville Kolppanen ja Michael Keränen. Joskus sekin uhkapeli kannattaa... Molemmat muuten ovat Tapparataustaisia pelaajia, mutta siirtyivät jo noin B-ikäisinä Ilvekseen. Oliko syynä sitten parempi valmennus, peliaika, vai jopa parempi mahdollisuus nousta aina liigaan asti? Oli miten oli, niin Tappara ei heitä pystynyt pitämään joten Ilves pääsi korjaamaan satoa. Se että Ilves joutui miehittämään koko rosterinsa omilla junnuillaan ei liity mitenkään tähän keskusteluun.

Tapparalla on kokoonpanossa esimerkiksi pelaajat Elmeri Kaksonen ja Jere Karjalainen. Miten kukaan tällä sivustolla voi väittää, ettei esimerkiksi näiden kahden pelaajan panosta voida lainkaan korvata kierrättämällä, vaikka vaan välillä, siinä omia lupaavia junioreita keräämässä elintärkeää kokemusta? Sitten kun hankitaan vielä lisäksi Masi Marjamäki pelaamaan hajavaihtoja/istumaan poppariosastolla, niin onhan tämä peluutus melkoisen surkuhupaisaa touhua. Unohtamatta pirteästi esiintynyttä Teddy DaCostaa jonka osana on ilmeisesti kerätä kokemusta Mestiksestä vaikka joku loukkaantuisikin...

Toivottavasti Jussi saa homman toimimaan ja tekee sen nopeasti, niin ei tarvitse täällä meidän kaikkien käydä tätä juupas-eipäs -keskustelua. Hauskaahan tämä on, mutta ei tuo joukkueen toimintaan mitään lisäarvoa.

Tuohon lihavoituun kohtaan vielä. Mistähän Marjamäki tiesi poikien pystyvän pelaamaan miesten pelejä riittävällä tasolla? Aivan, antamalla heille reilun mahdollisuuden näyttää se. Kärpillä olisi pommin varmasti ollut varaa hommata myös näitä "leveyspelaajia", jopa enemmän kuin Tapparalla, mutta he ovat valinneet toisen tien.

Eikä Keräsen tai Kolppasenkaan pitäisi kuulua tähän offtopic-keskusteluun, kun puhutaan nykyajasta. Ko. siirrot tapahtuivat 2006 ja 2008. Niistä on aika lailla aikaa ja sillä saralla toimintaa on pyritty kehittämään.

Kaksonen ja Karjalainen pelaavat 3-4-kentän rooleja ja vakioalivoimaa. Ketä junnuja löytyy vastaavaan rooliin, kun eikö niitä pitänyt peluuttaa vahvuuksien mukaan? Ittekin jossain vaiheessa ihmettelin ko. pelaajien paikkaa kokoonpanossa, mutta tulin järkiini.

Kyllä mää olen vahvasti sitä mieltä, että LeKi-yhteistyö helpottaa Tapolan päätöksentekoa siitä, että kuka on riittävän hyvä pelaamaan liigassa ja kuka ei. Jos ei pärjää miehiä vastaan sarjaporrasta alempana, niin voidaanko olettaa, että liigassa menee paremmin? Millä tasolla pelikuri ja pelitapatietous näillä junnuilla olisi verrattuna johonkin 200 liigapelin pelaajaan?

Ja edelleen pelaajien kehitysaspekti: kaksinkertaiset treenit ja isommalla vastuulla Mestiksessä. En millään saa tätä sen kokoluokan möröksi, että sitä ei viitsitä näissä valituksissa edes huomioida, vaan pidetään liigaa jonain itseisarvona. Liigassa pelaa ammattilaisia ja toiminta pitää joukkueenjohdolta olla sen mukaista, eikä pelaajaa penkitetä vain siitä syystä, että saadaan huonommalle pelaajalle peliaikaa.

Ainahan kaikenmoista voi toki sattua ja liigassa voikin mennä paremmin, mutta näen aika vahvan ristiriidan siinä, että samalla kun Tapparan pitäisi ilmiselvästi petrata peliään, kuulutetaan täällä rutinoituneita 3-4-kentän miehiä tai pahimmillaan 1-2-kenttien miehiä väistymään junnujen tieltä, koska "niin pitäisi tehdä".

Pelipaikka ansaitaan ja varmasti pelaamaan pääsee, jos on riittävän hyvä. Minä ja muutama muu on koittanut tuoda tähän ihan faktatietoa siitä, kuinka junnuilla on mennyt LeKissä ja A-junnuissa ja jos esitykset siellä eivät puolla siirtoa ylemmäs, niin miksi niitä pitäisi tuoda ylemmäs sen tähden, että jos edustuksen peli nyt sattuisi saamaan jotain boostia? Tässä kohdin puhutaan mielestäni aika lillukanvarsista. Da Costa on kyllä saanut vastuuta syksyn mittaan, ja yksittäiseen rotaatiopelaajaan takertuminen on mielestäni yleensäkin vähän kyseenalaista. Järvinen juuri tipautettiin vähän hierarkiassa alemmas, eikä ollut mitään kiintiöpaikkaa. A-junnujen kokoonpanoon kuuluttaminen on taasen mielestäni yksi vakiovalitusvirsistä vaikeuksien kohdatessa, mutta montakohan kertaa sitä kautta on saatu parannusta, tässä vastaavassa tilanteessa kuin Tappara on?

Yleensä pelaajan suoritustason kertoo aika hyvällä tarkkuudella neutraali taho. Kärppien junnuista Aho ja Puljujärvi pelasivat kolmoskentässä U20-kisoissa ja Tapparan junnuista Rauhala oli nelossentterinä ja Mäkinen oli kolmosparissa. Kaikki ovat pelanneet "ihan riittävästi" liigassa syksyn aikana ja saaneet näyttöpaikkoja. Joku realisti voisi vetää tästä johtopäätöksiä, että Aho ja Puljujärvi ovat yksinkertaisesti parempia ja valmiimpia pelaamaan liigassa kuin esim. Mestiksessä 3 maalia tehnyt Laine tai A-junnuissa koko kauden olleet pelaajat, joilla ei ole minkään ikäluokan maajoukkue-edustusta. En saa tätä peluutuskritiikkiä oikein Tapolan syyksi.

Kuten yleisesti on tiedossa, Tapparan ongelmat ovat ihan jossain muualla kuin kolmos-neloskentän laiturin nimessä. Jos peliä tahdotaan tosiasiassa korjata, on jonkunmoinen pysyvyys elinehto kuten esimerkiksi Dixonin loukkaantuessa kesken pelin huomasimme. Ja jos alivoima toimii, minkä avulla saadaan edes hieman helpotusta ottelun viemisessä, niin miksi luisteluvoimaisia vakioalivoimamiehiä pitäisi tiputella pois heikompien tieltä?

202
Olisiko se silti vääryys edes kokeilla osaa näistä pelaajista liigassa nyt kun peliesitykset eivät ole mitenkään erityisen mairittelevia olleet pitkiin aikoihin? Yksittäinen peli siellä täällä antaa mahdollisuuden nähdä omien junnujen nykytaso verrattuna liigaan ja antaa myös jätkille lisämotivaatiota harjoitteluun. Tietävätpähän ainakin missä ovat jäljessä ja kuinka paljon. Nuorelle tekee hyvää nähdä ja kokea oma tasonsa kuin että valmentaja yrittää sitä hänelle selittää. Juuri tässähän Lauri Marjamäki on aivan erinomainen valmentaja. Hän antaa nuorille rohkeasti vastuuta silloin kun kokoonpanoon pääsevät ja nimenomaan siinä roolissa missä näkee heidän olevan omimmillaan. Otto Rauhalaa on turha nostaa tässä kohtaa esiin. Hän on nelosketjun sentteri ja pelaa sen takia nelosketjussa. Esim. nyt se Patrik Laine, hän on 2 ensimmäisen ketjun laituri ja kuuluu ylivoimaan (pelatessaan). Patrikin näyttöpaikat liigassa rajoittuvat 4 otteluun keskimäärin alle 6 min peliajalla. Siinä ajassa hän on kuitenkin laukonut maalia kohti 10 kertaa ilman yv aikaa. Pelkästään tuolla peliajalla hän olisi tasaisen taulukon mukaan ampunut 80 kertaa maalia kohti jolloin myös joku kiekko olisi saattanut löytää tiensä verkon perukoille. Jo pelkästään Karjalaisen peliajalla, tai edes yv vastuulla hän olisi voinut tehdä vaikka muutaman ratkaisevan maalinkin. Nythän Tapparan suuri synti on se, että laukauksia ei tule tarpeeksi.

On ihan kaunis ajatus, että nuoria pelaajia ajetaan sisään. Ei se varmasti mikään vääryys olisi, kunhan sen suorittaa johdonmukaisesti ja suunnitelmallisesti. LeKi-yhteistyö antaa edelleen mahdollisuuksia katsoa pelaajan nykytasoa porrasta alempana, ja tarvitaan siellä A-nuorissakin vielä kokeneimpiakin pelaajia joukkueen täytteeksi. LeKi-yhteistyö tuo näyttöpaikkojen antamiseen johdonmukaisuutta ja suunnitelmallisuutta, kun A-nuorten ja liigan välissä on tarjolla yksi väliporras, joka tuo vielä kaksinkertaisen treenimäärän ja peliaikaa isommassa roolissa Mestiksessä. Oman tasonsa voi hahmottaa sielläkin.

Nuorten pelaajien peluuttaminen edustuksessa ei kuitenkaan saa olla mikään itseisarvo. Pelaaja pelaa siellä missä osaa ja pystyy. Luotan tässä asiassa valmentajien arvostelukykyyn, kun katson että missä esim. Tapola, Vähä-Ruohola ja M. Ojanen ovat uransa aikana toimineet. Jos esimerkiksi mainitsemasi Laine on LeKissä pelannut 24 peliä tehoilla 3+4, kertoo jo se mielestäni tarpeeksi tällaiselle maallikolle. Liigapaikka varsinkin 1-2-kentissä vaatisi noilla näytöillä jo kovat perustelut, kun ei se luistelukaan näyttänyt syyspimeillä kovin vikkelältä. Laukauksia oli, mutta muistaakseni niissä oli vähän hätiköityjä ja lehmänhenkäyksiä muistuttavia piirteitä, eli Laine ei pystyisi vielä käyttämään vahvuuksia pelitilanteissa liigavauhdissa. Tämä on toki ymmärrettävää, kun tietää taustoja nuoren 98-syntyneen pelaajan kehityksessä. Tätäkin tarkoitusta varten Tapparalla on LeKi-yhteistyö voimissaan.

Mainitsit Marjamäestä, että on erinomainen valmentaja, minkä varmasti kaikki voivat allekirjoittaa. Hän antaa myös nuorille vastuuta. Olisiko sillä kuitenkin asian kanssa jotain tekemistä, että Kärppien nuorista pelaajista Aho ja Puljujärvi pelasivat juuri U20-kisoissa kolmosketjussa? Eli että olisivat yksinkertaisesti laadukkaampia pelaajia kuin esimerkiksi Patrik Laine, johon ilmeisesti haet vertausta. Eipä siellä Kärppien rosterissa tällä kaudella paljoa muita nuoria ole näkynyt, jos verrataan Tapparassa esiintyneiden määrään.

Miten tätä keskustelua sitten nivoutettaisiin Tapolaan? Siten, että kyllä hän opettajataustaisena, junnumaajoukkueita päävalmentaneena ja seuratasolla junioriyhteistyötä tehneenä varmasti ymmärtää, että kuinka nuorta pelaajaa kannattaa kehittää systemaattisesti ja millä sarjaportaalla, kun mahdollisuuksia valintaan on. Esimerkiksi Laine sai syksyllä näytönpaikkoja, mutta jos peli ei yksinkertaisesti ole sillä tasolla kuin vaaditaan, niin sitä peliä kehitetään kehittävässä ympäristössä ja maltilla. Mäkinen ja Rauhala pelaavat edustuksessa. Oli aikaisemmin myös puhetta kiintiöpaikoista. Niin se Järvinenkin tippui tässä joku aika sitten hierarkiassa vähän alemmas, kun Palola ja Jormakka jäivät samaan aikaan ylemmäs.

203
Mitä Shittiä! Vai alotettiin ne puheet pari vuotta sitten? Oisko kuitenkin, että sä oot kuullu siitä pari vuotta sitten? Mitä tapahtui esimerkiksi Tapparan junioriakatemialle, onko sitä enää olemassakaan?

Huomaa, että kirjoitin "todesta otettavat puheet" ja viittasin sillä Rautakorven saapumiseen taloon. Nyt JR on lähtenyt, mutta perintö elää ja työtä tehtiin hänen johdollaan pari kautta. Ja jos tarkkoja ollaan, niin sanotaan sitten että ne todesta otettavat puheet alkoivat suurin piirtein kaksi ja puoli vuotta sitten, kun pidettiin 2.5.2012 palopuheet.

Tappara-akatemia löytyy netistä. Kyllä siellä näkyy päivitystäkin tapahtuvan. Akatemiapelaajatkin on päivitetty.

Ydinajatus tässäkin on se, että kuka orkesteria johtaa ja mikä hänen visionsa on. Akatemian toiminta aloitettiin 2011-12, joka oli viimeinen rospuuttokausi ennen JR:n tuloa. Nyt Tapola jatkaa JR:n perintöä ja sitoutuminen toimintaan on ilmeisen vahvaa. Välillä pirskahtaa yli, mutta kehityshaluisen valmentajan vahvuudet varmasti ymmärretään toimitusjohtajaa ja hallitusta myöden.

204
Eikai se jatkumo voi olla menestystä tärkeempi?

Mä nyt jankkaan tätä samaa edelleen, mutta mistä ihmeen jatkumosta tässä on kyse?

Ottakaa huomioon, että todesta otettavat puheet aloitettiin pari vuotta sitten Rautakorven astuttua ruoriin. Tällä kaudella Mäkinen on pelannut vakiopakkina, Rauhala on pelannut suht vakituisesti puolustavaa roolia kolmosessa-nelosessa ja Haapala on nyt palannut. Kyllä siellä paikkansa ansaitsevia nuoria pelaajia on, ja tulee olemaan.

Olennaista on myös huomata se, mitä LeKin kanssa tehdään. Koko pelaajien kehitys-ideologiassa hemmetin tärkeä palanen. Jos ei heti mahdu Tapparan liigamiehistöön, on tosi hyvä mahdollisuus saada tuntumaa miesten peleihin Tamperetta lähellä hyvän treeni- ja peliyhteistyön kautta.

Sitten vielä se realismi ja sen suhde tavoitteisiin. Pelaajan pitää olla riittävän hyvä päästäkseen pelaavaan kokoonpanoon. Kiintiöpaikkoja ei pidä olla, sillä se tappaa kilpailun, joka viime kädessä kehittää ja ajaa pelaajia kehittymään päämäärätietoisesti. LeKi-yhteistyö takaa sen, että A-nuorissa pelaavien taso voidaan tarpeen tullen katsastaa miesten peleissä.

LeKin pistepörssiä tarkastellessa mainituista nuorista pelaajista ainoastaan hyvin tuntemamme Laine on saanut säännöllisesti peliaikaa. Virmavirta 15 peliä 0+4, Tanus 20 peliä 2+0.

Pelaat siellä missä pystyt. Ihan yksinkertainen juttu eikä tämän pidä olla mikään idealistinen "kaksi kenttää junnujen ympärille", jos siihen ei pysty luottamaan. Tai no, eikö siellä vähän semmoinen periaate ole osaltaan käytössä, kun Mäkinen pelaa vakioroolissa, Rauhala palailee junnukisoista ja Haapalakin on tullut takaisin. Eli mistä tässä valitetaan? Vai eikö vieläkään riitä?

Näissä nuoriin pelaajiin liittyvissä asioissa ei vaan pidä olla liian ahne ja antaa yksinkertaisesti aikaa, ihan niin kuin tässä keskustelussa olen muutenkin koittanut tuoda ilmi. Pelaajapolku ei rakennu ja ala tuottamaan vakiotahdilla massaa ylöspäin kahden kauden aikana, vaan ihan ydinjuttu on kärsivällisyys ja toiminnan kehittäminen päämäärätietoisesti. Vippaskonstit ovat melkoisen vähissä, kun puhutaan monesta eri ikäluokasta koostuvasta junioritoiminnasta, ja kun jokainen juniorijoukkue pitäisi vielä saada melko samalle sivulle yhteisen tahtotilan ja toimintamallien suhteen. Pelaajapolun tuloksia ei realistina kannata odottaa nyt ja tässä, vaan kyseessä on pitempi ajanjakso. Ihan niin kuin menestyvällä organisaatiolla yleensäkin: Yksi heikompi kausi ei venettä kaada, vaan sen avulla vene saadaan entistä vahvemmaksi ja pitävämmäksi.

205
Eipä tuo Tapolan mahdollinen "junioritoimintaan panostaminen" kyllä tällä hetkellä paljon mieltä lämmitä.
Kaikki liigavalmentajathan sitä tekevät.

Jotkut enemmän ja jotkut vähemmän, siinä se mun ajatus onkin. Tuossa aiemmin linkittämässäni UL:n artikkelissa (Tämä mies käänsi Kärppien kurssin - "Rakentumassa jotain poikkeuksellista" (27.4.2014)) mainitaan Jyrki Ahon pitävän huomattavasti Lauri Marjamäkeä vähemmän yhteyttä Bluesin junnujen suuntaan.

Ei näistä sinällään jääkiekkoon kuulumattomista arvoista kaikki välitä, mutta mää arvostan pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista. Täysi paneutuminen siihen mitä tekee ja kehittymisenhalu ammatissaan tuottavat joskus ylimääräistä hälinää, joka näyttäytyy meille kannattajille kriiseinä ja ties minkämoisina spekulaatioina. Mutta jos kehittyvä valmentaja tiedostaa ja korjaa tehdyt vauhtisokeusvirheet, niin kyseessä on oikeasti hyvä valmentaja.

Nyt on Tapolan paikka näyttää olevansa tosipaikan kohdatessa hyvä valmentaja, mutta puheiden päälle vaaditaan tekoja. Näemmekö sen sitten missä määrin vielä tämän kauden puolella, jää nähtäväksi. Tämä fanien jatkuva potkujen ympärillä hilluminen ja nyrkin puiminen vaan silloin tällöin huvittaa, vaikka kaikkeahan saa toki aina puhella.

206
Jos Tapolalla olisi Tappara-sydäntä, hän tunnustaisi faktat, myöntäisi epäonnistuneensa oikein tuelta, ja irtisanoutuisi päävalmentajan työstään ja palaisi opetushommiin.
Vaan eipä taida olla.

Kirjoitin muutama sivu aiemmin sivuten myös tuota Tappara-sydäntä. Linkki viestiin. Siellä on jo aika monta näkökulmaa nytkin vallalla olevaan keskusteluun.

Mielestäni Tapolan panostaminen liigajoukkueen ohella junnutoimintaan kertoo omistautumisesta nimenomaan Tapparassa valmentamiselle ja Tappara-sydämen olemassaolosta.

Tässä onkin nyt mielestäni kyse vähän isommasta kokonaisuudesta kuin vain liiga-edustuksen voitoista ja tappioista. Totta kai suuri yleisö näkee vain voitot ja tappiot, mutta esimerkiksi kun kyseltiin siitä, että näkeekö Leinonen tuloksen taakse, niin totta kai näkee. Hän varmasti ymmärtää fiksuna talousmiehenä kokonaisuutta ja sitä, että mitä kannattaa tehdä lyhyt- ja pitkäjänteisesti talouskin huomioiden. Varmasti hän ymmärtää, miten Tappara tahtoo organisaatiotansa kehittää ja mitä puhuttiin jatkuvuudesta pari kautta sitten suurin elkein.

Nämä puheet siitä, että Tapparalta lähtee imu pois pelaajamarkkinoilla, niin en ihan heti usko siihen. Olen saanut kuvan Tapolasta fiksuna ja etenkin kehittymishaluisena valmentajana, niin jo on kumma, jos ei särmät hioudu matkalle eteenpäin. Meinaan jos Tappara oikeasti tahtoo kehittää organisaationsa sille tasolle, että pitkäjänteinen menestyminen on mahdollista satunnaisten piikkisuorittamiskausien sijaan, niin lyhytjänteisille näkökulmillekin on nyt hieman viitattava kintaalla.

Vakaa toimintaympäristö eli pitkäjänteinen suunnitelmallisuus ja ajan antaminen on nyt ykkösprioriteetti. Jos siellä nyt on ollutkin jotain skismaa pelaajiston ja valmentajan välillä ja jos jotain peruuttamatonta olisi tapahtunut, niin eiköhän siellä olisi jo ratkaisuja tehty.

207
Yleinen kiekkokeskustelu / Vs: Tapparan ottelutapahtumakeskustelu
« : Tammikuu 03, 2015, 17:26:24 »
Sinne käytäville tarttis enemmän jotain viihdykettä.

Löylylavalla olisi tähän käyttöön potentiaalia, kun on yleisölle paikkoja ja kaljaa tarjolla ympärillä. En tiedä, että miksi sen käyttö vaikuttaa olevan rajattu vain "lauantailöylyihin", kun ei niitä kotipelejä mielestäni ole kuitenkaan hukattavaksi asti sentään.

Kyllä Tapparassa sen verran historiaa ja perinteitä on, että saisi vaikka kauden joka kotipeliin jotain mitä kuuluu?-haastattelua legendojen ympärille tai kokoonpanosta sivussa olevien pelaajien kuulumisten kyselyä.

Tämäkin olisi mielestäni vallan helppo toteuttaa alkuunsa vaikka vapaaehtois-yhteistyönä Fan Clubin kanssa, jos ei muuten rahat riitä haastattelijaan?

208
Ottelut / Vs: Tappara-TPS 2.1.2015 (Pe)
« : Tammikuu 02, 2015, 23:56:52 »
Eipä tästä pelistä, ennakkoon hyvistä lähtökohdista huolimatta, paljoa paskaakaan jäänyt käteen. Laukauksia oli ihan liian vähän, johtuen tutuista syistä. Ei ollut kerta tai kaksikaan, kun on selkeä vetopaikka ja veto on ihan lähtemäisillään, mutta laukausnappi jäi jotenkin tilttiin.

Lisävaivaa aiheutti hyökkäämisen rakenteellinen hitaus. Vaikea sanoa, että johtuuko se ihan käskystä vai enemmän pelaajista, kun välillä mennään perkeleen hyvin, mutta sitten tulee tuommoisia ekan erän kaltaisia tumpelointeja, joissa palautellaan oman maalin eteen vastustajan kultakypärälle?!

Siinä mielessä tällä pelillä oli yhtäläisyyksiä edelliseen Pelsu-peliin, että Tapparaa vastassa ollut joukkue oli molemmissa huono. Pelsua vastaan Tapparan hyvät jaksot riittivät 3/3-saldoon, mutta nyt TPS:iä vastaan huonot hetket kostautuivat siinä määrin, että tuli vain 1/3. Päätöserässä oli paikkoja naulata peli ihan itse kolmen pisteen arvoisesti ja jatkoillakin vielä kahden pisteen verran, mutta tuhnuksi jäivät niiden välttämättömien paikkojen hyödyntäminen.

Tapparan peli parani loppua kohden, mutta kun vastassa on ekaa liigapeliään vetävä joku a-junnu TPS:n viisikkopuolustuksen takana, niin on yksinkertaisesti huono suoritus pelata noin passiivisesti kuin Tappara pelasi. Vaikka tasakentälliskudit vaaralliselta maalintekoalueelta menivätkin Tapparan eduksi 11-10 ja laukominenkin oli vaihteeksi tarkinta hetkeen aikaan, ei noilla laukausmäärillä kahden ekan erän aikana hyvää arvosanaa voi antaa.

Ylivoima kuitenkin tuotti ihan tehdyn maalin ja olihan siellä joitain satunnaisia hyviä suorituksiakin, mutta kyllä pelin pitäisi alkaa kantamaan pitempiä jaksoja ihan sillä omalla tyylillä. Nyt TPS toki tuli aktiivisesti päälle, mutta niinhän vastustaja tulee jos Tappara sillä lakoaa. Tällä esityksellä joulutauon jälkeiset hyvät esitykset kärsivät kyllä särön, mutta katsotaan mitä Porissa saadaan aikaiseksi.

Laukausten jakauma eri maalintekosektoreihin (ks. liite):

    1    2    3    4
Tappara  25,0 %  22,2 %  47,2 %  5,6 %
TPS  20,8 %  18,8 %  52,1 %  8,3 %

Laukaustarkkuus sektoreittain:

    1    2    3    4    YHT
Tappara  77,8 %  62,5 %  76,5 %  100,0 %  75,0 %
TPS  80,0 %  77,8 %  76,0 %  100,0 %  79,2 %

Laukausprosentti sektoreittain:

    1    2    3    4   YHT
Tappara  33,3 %  0,0 %  0,0 %  0,0 %  8,3 %
TPS  30,0 %  0,0 %  0,0 %  0,0 %  6,3 %

209
Ottelut / Vs: Tappara-TPS 2.1.2015 (Pe)
« : Tammikuu 02, 2015, 11:34:55 »
Tepsin maalilla debytoi tänään 18-vuotias Alexander Georgiev.

A-nuorten maalivahtitilastot kertovat, että kyseessä on neljänneksi parhaalla torjuntaprosentilla junnuissa torjunut maalivahti. Tuli täksi kaudeksi Venäjältä MHL-liigasta. En sen kummemmin tiedä taustoja, samalla kertaa tosin tuli tshekkipakki nimeltä David Nemecek WHL:stä myös A-junnuihin.

Tapparan putken jatkumiselle tarjotaan siis nyt ihan otollisia lähtökohtia vastustajan ehkä tärkeimmän yksittäisen pelaajan osalta. Tapparan peli on viime aikoina silloin tällöin ollut hyvää, mutta tietysti pelin heikot hetket jaksetaan toki muistaa tehokkaammin. TPS:n viisikkopuolustaminen on ollut Elomon viimeisimpinä aikoina heikkoa eikä Lassilakaan ole saanut pidettyä joukkuetta pinnalla, vaikka alkupuolella saivatkin pari 3-0-voittoa putkeen. Pelikuri vaikuttaa olevan paikoin aivan alkeellisella tasolla, kun muistetaan SaiPa-tappiossa viimeisessä erässä syntyneet takaiskumaalit (oliko 7 kpl?) ja viimeksi Ilvestä vastaan kotona loppuhetkillä 4-6-tappioksi sössitty 4-3-johto.

Tässä vaiheessa A-junnuvahdin kokeilu onkin mielenkiintoinen veto, kun puolustuspeli on ollut kokeneen Lassilankin kanssa huonoa. Aina toki yksittäisistä peleistä voi muodostua hienoja tarinoita, mutta uskonpa tyhmänä realistina, että Tapparan voittoputki saa jatkoa tänään.

210
Pidän tässä kahden edellisen kauden rakennustyötä jo pitkäjänteisenä rakentamisena kruunautuen viimeistään tällä kaudella tapahtuvaan mestaruuteen. Tämä on se kausi, jolloin joukkueen pitää saavuttaa lopullinen potentiaalinsa. Ensi kaudeksi Palola ja Jormakka varmasti vaihtavat osoitetta ja meidän kokeneet puolustajat ovat vuoden vanhempia, jolloin jostain pitäisi taas uusia pelimiehiä joukkueeseen haalia tai omista kasvattaa, joten tämä kausi on mielestäni viimeinen mahdollisuus taas pariin kauteen saavuttaa mestaruus. Uskon, että monilla muillakin faneilla on juuri tästä johtuva epätoivo päällä, minkä takia liipasinta ollaan Tapolan kohdalla herkästi painamassa.

Jatkuvuutta on jo ollut, mutta kyllä se ensi kaudellakin on voimassa. Dixon esimerkiksi kiinnitettiin suoraan ensi kaudeksi, joten kyllä ajatuksena on pelaajamarkkinoilla toimimiseenkin panostaa tulevaa kautta varten.

Vaikka olikin vain yksittäinen mielipide, niin ei tulevaa kautta vaan vielä voi luovuttaa sillä, että kun nyt loppuu pelaajasopimuksia ja pelaajat vanhenevat. Ei voi millään sanoa, että nyt olisi viimeinen mahdollisuus pariin kauteen. Jokainen kausi on mahdollisuus. Pelaajasopimusten päättyminen ja pelaajien vanheneminen kuuluvat joka kauteen, ne muutokset täytyy vain pystyä hallitsemaan.

Pitkäjänteisellä ja sitoutumista viestivällä toiminnalla kerrotaan, että olot pyritään pitämään vakaana ja luottamus on itseisarvo, eikä alkukauden vaikeudet välittömästi aiheuta irtisanomisia jne, vaan kokonaisuutta katsotaan ensin ihan inhimillisesti. Vakaa työpaikka on ihan mukava juttu.

Ketutus on ihan ymmärrettävää. Mutta kokonaisuuden hahmottaminen mielestäni auttaa lievittämään ketutusta.

Kyllä tuntuu olevan täälläkin mielipiteitä laidasta laitaan. Mun silmiin eilinen peli oli kokonaisuutena suht ankeeta molemmilta joukkueilta. Ekassa erässä oli hyvääkin, mutta eihän sitä kestänyt ku siihen Dixonin loukkaantumiseen. Toinen erä oli jopa kamalaa. Kolmannessa kaiketi puolustettiin hyvin, mutta silti kiekollisena lukuisia virheitä ja hyökkäämistä ei ollut juurikaan. Täällä on puhuttu, että peruspeli on hyvää. Kiekoton peli voi olla, mutta ei Tapparan kiekollisessa pelissä ole päätä eikä häntää. Tarkoitan siis kokonaisuutena. Eilenkin oli toki hyviä yksittäisiä suorituksia.

Odotin eiliseltä ketsuppipullojen aukeamista, mutta eipä näin käynyt. Tappara ei ole kotona tehnyt kertaakaan kolmea maalia enempää ja eilistä lukuunottamatta ei ollut juuri edes ollut johdossa yli kuukauteen. Kärsivällinen saa olla jos tähän tyytyy. Ei siinä mitään, mun puolesta ihmiset saa olla tyytyväisiä ja hienoa, että eilen tuli voitto. Toivotaan, että putki jatkuu. Itse en Tapolaan enää usko. Tällä pelillä ei tulla kuuden joukkoon yltämään. Toivon kovasti ettei joukkueen sisällä olla tyytyväisiä eiliseen peliin.

Ei se peruspeli aina ole hyvää. Ei se sitä ollut marraskuussa joissain peleissä ollenkaan, mutta nyt näyttää siltä, että se voisi löytyä. Mutta kuten otteluketjuun kirjoitin, Tappara menee eteenpäin tosi ohuella nuoralla. Nyt tippui yksi jätkä kesken pelin, niin peli vaikutti heti hidastuvan, epävarmuus kasvaneen ja oikein tarjottiin vastustajalle mahdollisuutta tulla mukaan peliin. Ei peruspeli ole silloin kunnossa, mutta merkkejä paranemisesta on.

Pisteitä on tullut ja ne ovat tällä hetkellä tosi tärkeitä. Mutta homma menee niin, että vaaditaan pitemmän pätkän petrausta, sillä näillä yksittäisillä hyvillä erillä ei pärjätä mitä pidemmälle mennään. Vastustajat vaihtuvat ja sitäkin kautta tulee koko ajan lisähaastetta, jos oma peli ei pysy kasassa. Toki kesken pelin lähtenyt Dixon oli rosterin sisällä tärkeä palanen, mutta kollektiivi kärsi hänen poistumisestaan ihan liikaa. Se kertoo, että peli vaatii vielä paljon työtä eikä ole kunnossa. Merkkejä parantumisesta kuitenkin nähtiin eilenkin.

Peli on peliä ja jokainen ottelu on mahdollisuus. Nyt joulutauon jälkeen Tappara on käyttänyt mahdollisuutensa 6/6 vähän heikommallakin pelillä. Ei varmasti olla joukkueessakaan tyytyväisiä, kun katsotaan Pelsu-pelin toisen erän omia suorituksia, mutta kun vastapainoksi löydetään ensimmäisestä erästä hyvät asiat, niin saadaan kehityssuunnitelma taas seuraavaan peliin. Niin kauan kuin pisteitä ja tuloksia suhteessa vastustajaan tulee Tapparalle suotuisasti, niin homma etenee.

On toki totta, että luotto on vähän niin ja näin tällein ulkopuolelta katsottuna, mutta yhtä lailla on totta se, että Tappara pelaa paikoittain tosi hyvin taas vaikeuksien jälkeen. Hyvät hetket vaan täytyy saada kestämään otteluiden sisällä yli pienten vastoinkäymisten ja normaalien voimasuhdevaihteluiden. Ei voida vielä sanoa, että peli on tosiasiallisesti parantunut, koska vaaditaan vielä tätä joulutauon jälkeistä paria peliä pitempi otanta, mutta sanotaanko nyt niin, että pelin paraneminen on todennäköisempää kuin sen heikentyminen.

Sivuja: 1 ... 12 13 [14] 15 16 ... 109