Minusta se, millaiset ehdokkaat ovat kakkoskierrokselle päässeet, on aika vahva argumentti demokratiaa ja suoraa kansanvaalia vastaan. Kansa ei yksinkertaisesti ole pätevä päättämään mitään tärkeää 1-ääni-per-lärvi-periaatteella, jos täydelliset uunot saavat yhden äänen siinä kuin oikeasti ajattelevat ja järkevät yksilöt. Uunoja kun on lukumääräisesti enemmän, mistä seuraa uunoja päätöksiä. Ai miten tuon voi todistaa? No, kakkoskierrokselle pääsivät sellaiset ehdokkaat kuin Tarja ja Sauli. Siinä todistus.

Ei sillä että aiempi järjestelmä eli kansanvaali vain ekalla kierroksella olisi yhtään parempi menetelmä. Kansa valitsi kaksi uunoa, joista puolueet valitsivat omia tarkoitusperiään paremmin vastaavan. Siinä missä uunot äänestäjät äänestävät sen perusteella, millaisia mielikuvia media & vaalipropaganda herättävät heissä, puolueet ajattelevat vain lyhytnäköisesti omaa etuaan. Puolueet ovat eräänlainen kvartaalikapitalismin poliittinen vastine, siinä vain tarkastelujakso on vuosineljännesten sijaan vaalien välinen jakso. Oman puoleen vallan ja statuksen lisääminen ensin, Suomen etu (tai oikeammin puolueen tulkinta siitä) sitten, ja entä kansa? Heillä on merkitystä vain siinä, että miten heidän äänensä saadaan napattua.

Ideaalinen presidentinvalintatapa olisikin, että presidentin valitsisivat eri alojen asiantuntijat - eli eräänlainen moderni toteutus Platonin ihannevaltiosta. Tällöin voitaisiin todellakin valita presidentti pätevyyden perusteella eikä imagon/kiiltokuvamaisuuden perusteella. Koska tämä edellyttäisi sen asian julkista myöntämistä, että demokratia ei toimi koska kaikki eivät ole yhtä järkeviä kuin toiset, ei sellaista voitaisi ikinä hyväksyä tässä suuressa tasapäistämisen ihannevaltiossa, jossa koulutodistuksestakin joudutaan jättämään numerot pois, ettei kukaan tuntisi olevansa huonompi kuin joku toinen.

Niinpä tästä seuraakin päätelmä, että epäpätevien valitsijoiden valitseman presidentin valtaoikeuksia tulee vahinkojen minimoimiseksi karsia. Nähtävästi Heidi Hautala oli ainoana ehdokkaana päätynyt samaan johtopäätökseen. Tai ehkä joku muukin oli, mutta ei kehdannut sanoa sitä ääneen, koska kansa haluaa "vahvaa" presidenttiä ja heikoksi presidentiksi julistautuminen nielisi ääniä, mikä on ainoa asia millä on mitään väliä suorassa kansanvaalissa.

Vielä suurempi ongelma on siinä, että todellista valtaa käyttelevä eduskuntakin valitaan 1-ääni-per-lärvi-periaatteella, mistä seuraa se, että uunot äänestävät ehdokkaita mielikuvien eikä minkään valtakunnan pätevyyden perusteella. Tästä loistavana tuoreena esimerkkinä esim. Tony Halmeen tai Tanja Karpelan poliittinen ura. Kaikkein käsittämättömintä potaskaa mitä tässä yhteydessä muuten on esitetty on se, että edustajien palkkioita pitäisi nostaa merkittävästi, jotta saataisiin päteviä päättäjiä eduskuntaan. Niin kauan valintaperuste on ah niin ihanan demokraattinen, eipä sinne kuitenkaan ketään pätevyyden perustella valittaisi vaan huutoäänestyksellä pärstäkertoimen mukaan kuten tähänkin asti. Sama kuin tarjottaisiin jokaiselle olympialaisiin osallistuvalle suomalaiskiekkoilijalle vaikka 10 miljoonan euron bonus ja loistohuvila järven rannalta, ettei tulisi turhia kieltäytymisiä - ja sitten valitsija (eli tässä tapauksessa valmentaja; demokratiassa kansa) kuitenkin ottaisi omat luottopelaajansa eikä parhaita pelaajia. Palkkahoukutin on täysin turha, jollei siihen kytketä jotain pätevyysvaatimuksia - esim. edustajien tulospalkkaus pätevyyden ja edustajanuraa edeltävän työkokemuksen perusteella. Samaan tulospalkkaukseen voisi kytkeä myös vahvan korrelaation eduskunnassa istuttuihin minuutteihin.

Mutta ei menisi läpi. Kuka normaali ihminen haluaisi vapaaehtoisesti tiukentaa omia työehtojaan? Kansanedustajat kun ovat sikäli herkullisessa asemassa, että pääsevät myös itse sanelemaan omat työehtosopimuksensa ja sitten äänestävät mahdollisimman edukkaan paketin itselleen. Maksumiehinä on kansa, joka uskollisesti äänestää samat suuret puolueet valtaan kerta toisensa jälkeen.

Kyllä, minusta myös puoluetuet ovat yksi järjestelmän isoista ongelmista. Ja tiedän, että niin kauan valta on suurimmilla puolueilla (=suurimmilla hyötyjillä!), turha toivoakaan että niitä ruvettaisiin leikkaamaan tai poistamaan - vaan meidän verorahojamme käytetään surutta puoluetukiin kuten tähänkin asti. Eivät ne demarien jakamat ruusut tai RKP:n HenrikLax-karamellit ole heidän rahoistaan pois vaan meidän omasta kukkarostamme nekin pohjimmiltaan on kustannettu.

Kyllä, äänestin näissäkin vaaleissa pienehdokasta. Se on se valta, mikä minulle yhtenä tasapäisen demokratian jäsenenä on annettu, ja jälleen kerran minun ääneni ei kallistanut venettä mihinkään suuntaan. Mutta ainakin tuli hyvä mieli siitä, että oma ääni ei mennyt kummallekaan näistä henkilöistä, joista toinen on seuraavat 6 vuotta presidenttinämme.

Jos Kurka myytäisiin nyt, Kalpa menettäisi hänet vain loppukauden pelien osalta. Sopparia on muutenkin vain tämän kauden loppuun (eli "Lex Machuldalla" ei merkitystä tässä tapauksessa). Ilmeisesti laskeskelevat Kuopiossa, että fanien kunnioitus ja pääsylipputulojen odotettavissa oleva taso ovat arvokkaampia kuin tähän mennessä tarjotut rahat.

Noin muuten jos arvioisin Kurkan hankkimisen järkevyyttä Tapparan kannalta, voisin käyttää vaikka seuraavia mittareita:

1). Hinta:
Huutajia on paljon, eli hinta on aika kova. Kuopiolaiset voivat yrittää vedättää hintaa vielä korkeammaksi sanomalla etteivät päästä Kurkaa mihinkään. Jos Kurka yleensäkin on saatavissa, hintalappu voi olla järkyttävän kova. Mikä sitten hinnan merkitys on? Jos pelaajabudjettia on vielä rutkasti käyttämättä, silloin tietysti kannattaa ottaa paras mahdollinen. Toisaalta joku muuten hyvältä vaikuttava hankinta kannattaa jättää väliin, jos hintalappu on liian kova.
Arvio: --

2) Taitotaso (tähänastiset näytöt):
Kuinka monta huippupelaajaa Kalpasta tiedät? Useimmat nimeäisivät vain yhden. Muuten aneemisen joukkueen ehdoton valopilkku.
Arvio: +

3) Odotettavissa oleva suoritustaso:
Onnistuminen isossa roolissa pikkujoukkueessa ei automaattisesti tarkoita, että pärjäisi myös jossain toisessa. Tapparaankin on aina sillöin tällöin hankittu (epäilemättä isolla fyrkalla) maaliruiskun rooliin muiden joukkueiden tähtipelaajia, tuoreimpana esimerkkinä eräs ex-maalikunkku. Minne mahtoikaan haihtua muutaman kuukauden jälkeen. Ensimmäistä kauttaan SM-liigassa pelaavan Kurkan tähänastisista näytöistä on vaikea tehdä vielä pitkälle meneviä johtopäätöksiä - etenkään vielä toisenlaisessa valmennuksessa, pelityylissä ja ehkä myös roolissa.
Arvio: ?

4) Tarpeellisuus Tapparan kannalta:
Tapparan miehitys on tällä hetkellä kaukana ideaalista. Lehdolla ei ole sparraajaa, joka nauttisi valmennusjohdon luottamusta - kannattaako maalivahtiosastolla jättää kaikki munat yhteen koriin tosipelejä ajatellen? Luottopuolustajia on vain kaksi täyttä paria - kuinka monta minuuttia heitä voi kuormittaa per ottelu? Entä loukkaantumisriski?
Maalinteko-osastolla Tappara kipeiten kaipaisi sitä terävintä kärkeä. Joku voi sanoa että Virkkusen loukkaannuttua kaivataan jo leveyttäkin, leveyden puute on kuitenkin tällä hetkellä selvempi puolustuspäässä - jollei joku tähän asti epätasaisia otteita näyttäneistä puolustajista rupea petraamaan selvästi. Kurkasta on vaikea luvata sitä terävintä kärkeä, mutta eiköhän hänellekin jokin paikka löytyisi.
Arvio: +

Kaiken kaikkiaan kaksi plussaa ja kaksi miinusta. Ei mikään sellainen (mahdollinen) hankinta, joka pistäisi minut hihkumaan riemusta.

Pistänpä pari muutakin ilmassa ollutta nimeä samojen mittarien läpi (ihan mutu-pohjalta):

Murphy:
Hinta: +
Taitotaso: -
Odotettavissa oleva suoritustaso: +
Tarpeellisuus Tapparan kannalta: +

Jantunen:
Hinta: + (tai -/-- riippuen siitä miten Jokerit haluaa pitää kiinni pelaajaoikeuksista)
Taitotaso: ++
Odotettavissa oleva suoritustaso: --
Tarpeellisuus Tapparan kannalta: +

Hyvönen:
Hinta: ---
Taitotaso: ++
Odotettavissa oleva suoritustaso: +
Tarpeellisuus Tapparan kannalta: ++

Tällaisia fiiliksiä siis nimet herättävät ainakin tämän viestin kirjoittajassa. Odotan yhä nimeä, jossa nuo plussat ja miinukset olisivat paremmin balanssissa.