Tapparan epäviralliset jälkipelit
Jääkiekkokeskustelu => Yleinen kiekkokeskustelu => Aiheen aloitti: Manse-Fani - Huhtikuu 01, 2006, 19:28:33
-
Lomille lähdettiin, ketutus ankara mutta jotain tästäkin kaudesta jäi käteen.
Petri Kontiola löi itsensä lopullisesti läpi. Hienon, 44 pisteen runkosarjan pelannut Kontiola luultavimmin suuntaa rapakon taakse tienaamaan. Kaikenkaikkiaan nuorelta tähdeltämme upea kausi. Onnea jatkoon ja tervetuloa takaisin, mikäli olet lähdössä.
Pasi Puistola otti sen toivotun roolin puolustuksessa. Uskomaton runkosarja, mutta pleijarit saivatkin ei toivotun päätöksen. Kuitenkin iso kiitos Pasille. Puistolakin satavarmasti suuntaa ulkomaille, onnea jatkoon ja tervetuloa takaisin.
Onnistuneita hankintoja.
Hancock pelasi myös upean kauden, oli selvästi Kontiolan ohella johtavia pelaajiamme. Pieneen rooliin Narreissa jäänyt Hancock näytti kaikille, että vastuuta saadessaan kyllä onnistuu.
Marko Kauppisella varsinkin alkukaudesta näytti virtaa riittävän. Muutaman ottelun kultakypäränäkin pelannut Kauppinen palasi pleijareissa tasoilleen, ja naputteli muutamat pisteet hyvän puolustamisen ohella.
Tuukka Mäntylä näytti jälleen mihin pienestä koostaan huolimatta pystyy. Tuukka ei aristellut taklata ketään eikä mitään, tälläisiä tahtopelaajia tarvitaan. Hieno kausi Mäntylältä.
Janne Grönvall Teki varsinkin ylivoimalla monen monta maalia. Äijä pelasi muuten loistavan kauden, tässä mielessä myös onnistunut hankinta. Retenkin kausi loppui Puistolan tapaan loukkaantumiseen, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että Rete pelasi upean kauden.
Kiitos kaikille näille. Monen montaa muutakin pitäisi kiittää, mutta tuossa mielestäni tärkeimmät. Ei muutakun päätä pystyyn ja kohti kautta 2006-2007.
-
Ei muutakun päätä pystyyn ja kohti kautta 2007-2008.
Sen verran itsekin on tullut olutta nautittua, ettei syväanalyysin paikka ole vielä tänään, mutta eiköhän kausi 2006-2007 pelata tässä ensin välistä. Vai aiotko Manse-Fani pitää välivuoden - et kai sentään ???
Et olisi paremmin voinut analyysia tässä vaiheessa tehdä. Mielestäni on turha itkeä ja muistella negatiivisiä ja epäonnistumisia. Kaikilla jäi parannettavaa koska pelit loppuivat jo nyt. Mutta positiivisuuden kautta lähdetään ensi kauteen. Kontiolan menetys on iso asia Tapparalle, vaikka tehot pudotuspeleissä jäivät pieniksi. Mielestäni tärkein asia olisi saada Lehdolle hyvä korvaava kakkonen? Nikkilää on näilläkin sivuissa huhuiltu kakkoseksi ensi kaudeksi. Lehto oli allekirjoittaneen mielestä pettymys tällä kaudella. Vaikka jälkiviisaus on vittumaista, niin olisiko sittenkin pitänyt tähyillä jotain Kuivalaista tai vastaavaa kakkoseksi. Ei Tappara maalivahtiin kaatunut. Meiltä puuttui taas se Meluzin, Tenkrat, Machulda tai vastaava joka ei hyydy tiukissakaan paikoissa.
-
Vaikka en hirveän montaa Tapparan peliä tällä kaudella nähnytkään (alle 10), niin minulle ehti muotoutua joukkueen esityksistä sellainen virkamiesmäinen ote. Joukkue pelasi kauden läpi sangen voitokkaasti, mutta jotenkin sillä tavalla, että sitä voisi kuvata "mennään siitä mistä aita on matalin". Tämä tuli esiin siinä, että vaikka Tappara otti hyvin voittoja, niin kannattajatkin monesti moittivat joukkueen flekmaattista asennetta. Muutamiin otteluihin (esim. Kärppiä vastaan) Tappara terästäytyi ja otti hienoja voittoja hyvällä ja ennen kaikkea läpi ottelun kestäneellä työnteolla.
Faneilla oli kesällä ja syksyllä (toisilla vielä keväälläkin) kova usko mestaruuteen, kun Kulta-Jukka ja muutama entinen mestari palasi joukkueesen ja lisäksi onnistuttiin hankkimaan mm. Virkkunen ja Hancock. Faneilla ei ollut mitään huolta, vaikka joukkue ei saanut taukojen jälkeen peliään millään kuntoon. Usko oli luja, että Jukka vaan reena jätkiä kovemmin, kuin missään muussa seurassa. Lieneekö tämä usko omaan ylivertaisuuteen, tarttunut sitten pelaajiin ja valmentajiinkin, tiedä häntä, mutta varsin virkamiesmäisenä pelit jatkuivat pleijareissakin. Torstain peli taisi olla tästä poikkeus, mutta senkin Tappara sitten epäonnekseen hävisi ja joutui lähtemään todella hanklassa tilanteessa Poriin. Siihen se kausi sitten loppuikin.
Tappara panosti viime keväänä kauteen paljon kovemmin, kuin Ilves. Ilves haikaili kovien ulkolaisten pelimiesten perään ja näitä ei sitten kuitenkaan koko kaudella löytynyt. Tästä syystä Ilves joutuikin pelaaman kauden melko vahvasti junnupitoisella joukkueella, kun taas Tapparalla oli porukka jo keväällä pääosin kasassa. Tapparankaan kohdalla ei ulkolaishankinnoista saatu sellaista apua, kuin alkujaan varmaan odotettiin ja siksi kauden aikana tätä osastoa koitettiin korjata vaihdoilla, mutta ilman merkittävää tulosparannusta.
Kaiken kaikkiaan Tapparan loppusijoitus oli viides ja siten aivan siedettävällä tasolla, mutta kuitenkin vain yhden pykälän parempi, kuin paikallisvastustajalla, jolle täällä on monesti naureskeltu. Etukäteisodotuksiin nähden siis lopputulos oli monelle pettymys ja itsekkin uskoin Tapparan pääsevän neljän joukkoon.
-
Vaikka en hirveän montaa Tapparan peliä tällä kaudella nähnytkään (alle 10), niin minulle ehti muotoutua joukkueen esityksistä sellainen virkamiesmäinen ote. Joukkue pelasi kauden läpi sangen voitokkaasti, mutta jotenkin sillä tavalla, että sitä voisi kuvata "mennään siitä mistä aita on matalin".
Tähän me tosissaan kaaduttiin. Materiaali oli hyvä, mutta ehkä jotenkin tasapaksu. Selviä ratkaisijoita ei oikeastaan ollut, jos Vertalaa ei tähän porukkaan katsota.
Jos katsellaan sitten kautta muiden joukkueiden kantilta, niin ainakin itseäni yllätti Ilveksen hyvä menestys. Kyllä täytyy myöntää, että Ilveksen organisaatio on tehnyt upeaa työtä läpi kauden, siitä hatunnostot naapureille. Noutaja tuli kuitenkin samassa paikassa kuin Tapparalla, joten eipä siitä sen enempää. Kokonaisuutena Ilves pelasi kuitenkin materiaaliin nähden yläkanttiin.
Muahahaa voisin todeta. Jokerien tippuminen oli ehkä tämän kauden hienoin asia. 5.7 millin budjetilla yllettiin yhdenneksitoista, melko koomista. Saivathan kerrankin oikein kunnolla nokkiinsa.
Kah, meikä hyppäs seuraavan kauden yli. Mistä tämä johtuu? Vaadin oikeutta! Surkea esitys meikäläiseltä. Rauhaa, rakkautta ja ymmärrystä kaikille palstalaisille.
-
Me kaaduttiin pitkälle virhearviointeihin ja loukkaantumisiin. Rautakorpi halusi vastaan Ässät, joilla olikin ehkä kovin tahto jäljellä olevista joukkueista. Loukkaantumiset johtuivat osaksi siitä, että pelaajien kunnon esiintulon piti avautua vasta Kärppiä vastaan. Oli liian kiire pakeilla koko ajan omissa, jolloin Ässä pelaajat pääsi taklaamaan tärkeät pakit saikulle. Virhearviointia oli pahimmillaan myös se ettei haluttu Ilvestä vastaan, jonka eväät oli syöty jo runkosarjassa. Mutta hienoa tässä fanittamisessa on se, että syksyllä alkaa uusi kausi ja meillä jatkaa Suomen parhaimpiin kuuluva valmentaja. Ensi kaudella ollaan kaikki parempia ja viisaampia voittamaan mestaruus. Se on kylläkin vähän liikaa nykyään rahasta kiinni. Toivon, että HPK:n Jalonen on vihdoin osannut ajoittaa joukkueen huippukunnon oikein ja ottavat mestaruuden!
-
Kaiken kaikkiaan Tapparan loppusijoitus oli viides ja siten aivan siedettävällä tasolla, mutta kuitenkin vain yhden pykälän parempi, kuin paikallisvastustajalla, jolle täällä on monesti naureskeltu. Etukäteisodotuksiin nähden siis lopputulos oli monelle pettymys ja itsekkin uskoin Tapparan pääsevän neljän joukkoon.
No nyt on Naapurikin sitten onnellinen ja se kuuluisa onnenpissa on housuissa lämmittämässä. Tuosta sun sepustuksesta paistaa läpi sellainen mielihyvä että eiköhän olisi syytä siirtyä sinne omalle palstalle taas miettimään kuinka paljon se Perttu kehittyy kesän aikana ja vieläkö ne Helminen ja Lumme vaan jaksaa?
Ilvekseltä hyvä kausi, ei siinä mitään. Nihkeäähän se oli, maalin voittoja ja maaliero pahasti pakkasella. Mutta pisteitä tuli kuitenkin esityksiin nähden erittäin hyvin, ja muullahan ei olekaan väliä - kunhan ei vaan oteta kahvavoittoja? Tulevaisuus ilveellä näyttää hyvältä, joten lisää onnenpissaa on luvassa Naapurille. Tapparalle tosin jäätte toiseksi ensi kaudellakin, kuten kävi nyttenkin vaikka Tapparan kauden päätös oli äärimmäisen epäonninen.
Minä taas keskityn enemmän omaan joukkueeseeni ja uskon että Tappara menee eteenpäin. Tottakai kaipaan puolustukseen leveyttä ja siihen iäisyysongelmaan, todellisen snaipperin hankintaan, onnistumista. Pakko sellainen maalinsylkijä olisi jostain saada, jo kiinnostavuudenkin kannalta, mutta tietenkin myös ratkaisemaan näitä isoja pelejä meille. Kuten nyt nähtiin, niin esim. Vertsi oli todella näkymätön tiukoissa paikoissa.
Kaudesta jäi pettymyksen fiilikset päällimmäiseksi, ainakin nyt viimeisen pelin jälkeen tuntuu siltä. Kuitenkaan joukkueelta ei puuttunut minun mielestäni tahtoa, joten millään tavalla petetyksi en itseäni tunne. Männävuosina oli paljon pahempiakin paikkoja, joista sittemmin on noustu liigakiekon huipulle. Toki märkiä unelmia voi elätellä; olisi hienoa saada niitä maalinsylkijöitä ja sellaista vapautunutta, iloista peliä jossa olisi sija taitaville suorituksille.. liekö edes mahdollista nykyliigassa? Kyllä varmaan sääntöuudistusten myötä.
Kiitos Tapparan organisaatiolle ja kannattajille, jatketaan kiimalla eteenpäin!
-
En nyt tässä jostain kumman syystä viitsi pitkään jaaritella, mutta kyllähän tämä oli pettymys, jos verrattiin, mitkä olivat ennakko-odotukset ennen kautta. Harmi vain, että tämä Tapparan tippuminen ei ollut huono aprillipila, vaan täyttä totta. Mutta elämä jatkuu... ::) Tästä hyvä lähteä ensi kaudelle, kunhan ensin saataisiin Grönvall ja Puistola joskus kuntoon ja Vertalalle ja Puistolalle jatkosopparit... :) Pukka pelasi ihan hyvin, nyt kun sai runsaasti peliminuutteja, tosin tulihan niitä muutamia mokia... Lehto ei ehkä ollut ihan täydessä terässä, mistä lie johtunut. Kiitos Tapparalle ja Tapparafaneille, tästä suunta ylöspäin ensi kaudelle!
Kyllä Kerho on mestarisuosikki, Ässät neljänneks...
Kerran Tappara, aina Tappara, sitä en vaihda!!!! ;D
-
Tulipa tässä täpinöissä sellainen juttu mieleen, että jokohan pian alettaisiin näitä jatkosoppareita julkistaan? Mikäli Puistola ja Kontiola jatkaisivat, olisi rosteri melkeimpä hullun kova, mikäli huhutut pelaajat saapuisivat. Niin, ja Vertsille sopparia tietty.
Vertala - Hancock - Virkkunen
Venäläinen - J.Ojanen - Kontiola
Laine - Öhman - Viinanen
Mäkinen - Pyymäki - Nurmi
(M.Ojanen)
Puistola - Kauppinen
Mäntylä - Grönvall
Aalto - Vallin
Pukka
Lisäksi kaksi käyttämätöntä ulkomaanpaikkaa. Noo, taitaapa olla toiveajattelua, mutta melko murhaavalta tuo näyttäisi.
-
Ensi kautta ajatellen oli ehkä hyväkin että nyt lopetettiin ns. floppiin sen sijaan että oltaisiin saavutettu suht tyydyttävä 3-4. sija. Se että kauden flegmaattiset esitykset pistettiin huonon asenteen piikkiin, osoittautuivat viimeistään pleijareissa vääriksi oletuksiksi, sillä jos parin huonon kauden jälkeen eivät ammattimiehet syty ratkaisupeleihin niin syyt ovat jo syvemmällä.
Puolivaloilla pelailu sarjan aikana ei todellakaan palvele playoffeja silmällä pitäen, eikä varsinkaan houkuttele hallille esim Tappara-Pelicans/SaiPa,JYP,Lukko...jne peleihin jotka kuitenkin muodostavat puolet kaudesta jollei enemmänkin. Se että loppuun asti puolustellaan omaa joukkuetta ja uskotaan mestaruuteen on toki fanaattisuutta, mutta jossain vaiheessa maksavan kuluttajankin oikeus hyvään viihteeseen nousee pintaan,etenkin jos kauden loppuvaiheillakaan ei joukkueelta löydy samaa intohimoa kuin murto-osan pelaajan kk palkasta tienavaalta opiskelijalta katsomosta. Se hyvä puoli tässä toki on että joka kauden aikana joukkue voi ko. opiskelijan luottamuksen hyvillä otteillaan jälleen voittaa puolelleen. Sitä odotellessa hyvää kesää!
-
Niin siinä sitten kävi... :'(
Kaikki kunnia Ässille! Ässät vain oli parempi. Ei auta itku. Tappara ei koskaan noussut "omalle tasolleen", vaan pelasi loppujenlopuksi muutamia taisteluhetkiä lukuunottamatta tasaisen ponnettoman kauden. Paketti pysyi kasassa 60 min ehkä 3 pelissä koko kautena.
Loppujen lopuksi tämän kauden heikkous oli selkeästi maalinteko. Vertala pelasi hienon runkosarjan ja napsi maaleja hyvään tahtiin, mutta turhan yksin jäi. Jos maalintekijöiden top4:sta löytyy kaksi pakkia, niin se kertoo kaiken. Öhman Vertsin jälkeen ja sitten Puistola ja Grönvall. Materiaali oli liian tasainen. Syömähammas puuttui. Nyt toivonkin että ensi kaudeksi löytyisi se kuuluisa SNAIPPERI, ja sitä myöden kunnon ykköskentällinen, vaikka se ei ehkä Rautakorven joukkueessa ole tyypillistä.
Vaikka kausi päättyikin jo ennen aikojaan, niin kyllä haluaisin Rautakorven Jukalle nostaa hattua. Vaikka nyt mitään mestaruusjuhlia ei saavutettu ( tuskin meistä moni mestaruuteen uskoikaan), niin kyllä Rautakorpi käänsi kahden surkean kauden jälkeen kurssin oikeaan suuntaan, ylöspäin. Turha tässä on vielä ensi kautta analysoida, kun ei kokoonpanoakaan tiedä, mutta uskon Rautakorven vievän joukkuetta ensi kaudella eteenpäin entisestään.
TOP 3 :)
1. Kontiolan huikea kausi.
2. Vertalan maalit.
3. Puistolan peli.
TOP 3 :(
1. Marko Ojasen surkea kausi.
2. Virkkusen loukkaantuminen.
3. Kotipelien yleisömäärä pleijareissa.
Sopimustilanne:
Lehto
Kauppinen
Mäntymaa
Mäntylä
Pukka
Grönvall
(Puistola /optio. Tuskin jää)
(Jussi Halme /optio)
Nurmi
Viinanen
M.Ojanen
Kontiola (NHL-peikko)
Virkkunen
Venäläinen
Öhman
Hancock
Laine
Konna ja Puistola tosiaan on lähtökuopissa. Stutzel tuskin jatkaa, eikä varmaan peruspakki White. Vertalalle äkkiä se jatkopahvi kouraan. Mielenkiintoinen kysymys on Mäkisen kohdalla, vieläkö saa jatkaa? Minun puolestani ehdottomasti! Mitä tekee Ojanen? Salmelan olisin halunnut nähdä ensi kaudella Tapparan takalinjoilla, vaikka tuskin saisi samanlaista roolia kuin pelsuissa. Salmelaa en silti haluaisi "menettää täysin". Onko Halme ensi kauden rosterissa?
Mielenkiintoisia kysymyksiä on ilmassa, aika näyttää...
-
TOP 3 Surullinen
1. Marko Ojasen surkea kausi.
2. Virkkusen loukkaantuminen.
3. Kotipelien yleisömäärä pleijareissa.
Olisin kyllä odottanut enemmän väkeä hallille, mutta kyllä nuo ilmoitetut yleisömäärät heittivät ainakin tuhannella kahdessa ensimmäisessä pelissä.
-
Kyllä varmaan joku veti noissa play off lipuissa omiin liiveihin rahaa,koska siälä myytiin istuma paikoille ainakin tupla lippuja ja tää on fakta.Ja muutenkin ne lippukoneet vähän epäilyttää koska ite ja kaverini päästiin siihen ekaan Torstain peliin Maanantain lipulla eikä oltu kuulemma ainoat ketkä meni siittä sanoon.
-
Mikä meni pieleen, Tappara?
Tässä tulee melkoista tajunnan virtaa juuri päättyneen kauden ja rankan viikonlopun jälkitunnelmissa. Fiilis ei ole enää hirveän paha eikä pettynyt, sillä surutyö tuli tehtyä jo siinä vaiheessa, kun kaksi avainpuolustajaa lähti leikkaukseen. Silloin oli jo selvää, että jäljelle jääneellä sakilla ei riittävän pitkälle pötkittäisi kuitenkaan. Alun perin aioin postata tämän kirjoituksen jo toisen peräkkäisen hävityn pelin jälkeen, mutta ajattelin sitten kuitenkin odottaa ja katsoa, josko kevään 2003 ihme olisi sittenkin toistunut. Ei toistunut.
Ongelmat olivat kuitenkin mielestäni nähtävissä jo suht varhaisessa vaiheessa, ainakin joukkueen rakennuksen osalta. En nyt haluaisi tässä olla mikään "mitäsminäsanoin"-besserwisser, mutta... ihan samat valitukset olen latonut tiskiin jo useamman kerran kauden aikana. Ensin kauden alussa, toiseksi silloin kun odottelimme vahvistuksia. En kuitenkaan ollut kovin huolestunut, kun pelaajamarkkinat olivat tunnetun kuivat SM-liigan suuntaan eikä muilla joukkueilla rosteri näyttänyt sen kummoisemmalta. Lukuun ottamatta Kärppiä ja Jokereita (etenkin Jokerit keskenkauden-hankinnoilla kuten Hyvösellä).
Puolustajat
Tämä herätti ihmetystä jo kauden alussa. Puolustus näytti yksinkertaisesti aivan liian kapoiselta verrattuna Rautakorven menestysjoukkueisiin. Tunnustusta täytyy antaa siitä, että puolustusta yritettiin täydentää esim. Hawgoodilla, joka sittemmin osoittautui totaaliseksi hutihankinnaksi (samaa mieltä lienee Hannu Jortikka). Valitettavasti myös Salmela oli päästetty pois, ja niin luu jäi vetävän kouraan. Puolustus oli entistäkin kapoisempi. Jo yksikin avainpelaajan loukkaantuminen olisi voinut olla kriittinen takapakki joukkueen menestykselle. Kahden loukkaantuminen oli sellainen isku, josta ei ollut mitään mahdollisuutta toipua. En nyt lähde arvostelemaan ketään yksittäisiä puolustajia tässä, mutta sanonpa vain että joukkue olisi kaivannut ainakin kaksi sellaista puolustajaa lisää, joilla omaan pään puolustus ja peruspelaaminen olisi ollut edes jotenkuten hanskassa. Muu olisi ollut jo ylellisyyttä.
Maalivahti
Tässä todellakin kirjoitin maalivahdin yksikössä, sillä Tapparalla oli tällä kaudella käytännössä vain yksi maalivahti. Jos löydätte vanhoja kirjoituksiani, niissä ilmaisin huoleni Lehdon jaksamisesta. Ja ainakin minusta oli ilmeistä, että Lehto oli ihan puhki runkosarjan lopussa sekä pleijareissa. Tuttuja haamupelastuksiakin tuli yhä välähdyksenomaisesti, mutta niitä kuuluisia helppoja alkoi mennä yhä useammin. En usko, että ongelma oli Lehdon kohdalla kuntopuolella vaan pikemminkin henkisellä puolella. Jos maalivahti tietää, että joukkueen maalivahtipeli & sitä myötä joukkueen menestys on jokaisessa pelissä yksin hänen harteillaan, henkinen kuorma kasvaa melkoisesti. Toivon todellakin, että Nikkilä-huhu osoittautuu todeksi ja Lehto saa lomittajan, jonka avulla Tappara pystyy myös tarvittaessa voittamaan edes runkosarjapelejä.
Hyökkääjät
Tämä osasto taas näytti kauteen lähdettäessä yllättävänkin hyvältä - hyökkäyskalusto kyllä kesti vertailun minkä tahansa toisen liigajoukkueen kanssa, jopa Kärppien. Ehkä se terävin kärki todellakin puuttui, mutta koska viimeksi tuollainen hankinta on onnistunut Tapparassa? Ehkä Meluzin ekalla kaudellaan, mutta eipä silloinkaan pitkälle pötkitty. Esim mestaruuskaudella ratkaisumaaleja iskenyt Pirnes ei todellakaan tullut Tapparaan minään pistehirmuna vaan lupaavana nuorena sentterinä, jonka kehitys oli jäänyt polkemaan paikalleen Espoossa. Siksi luottoni oli suuri, että hyökkäyspeliin Tappara ei kaatuisi. Löytyi kokemusta sekä nuorta taitoa. Mutta mitä tapahtui Tapparan yv-pelille? Ennen Rautakorven joukkue oli kuuluisa erikoistilannepelaamisestaan. Tällä kaudella erikoistilannepelaaminen oli kuin Saarisen oppikirjasta, luvusta "Miten pilasin Tapparan yv-pelin".
Pieni ja kankea Tappara
Iso ja kankea Tappara oli (rosterista pääteltynä) tarkoitus muuttaa tällä kaudella virallisesti pieneksi ja vikkeläksi Tapparaksi. Tuloksena oli kuitenkin pieni ja usein kankea Tappara. Erityisesti puolustuksessa pelaajat olivat huomattavan pienikokoisia (keskimäärin) - jos kukkakeppi-G on isoin ja fyysisin puolustaja (ja Tuukka puolustuksen paras taklaaja), joukkueen puolustuskalustoa ei voi kovin fyysiseksi kehua. Pleijarivääntöjä ajatellen koko joukkue näytti liian heiveröiseltä pudotuspeleihin - melkein millä tahansa joukkueella olisi fyysinen etu kulmaväännöissä, taklauksissa jne. Ja niin olikin. Rautakorven mottohan oli kauteen lähdettäessä, että sellaisella joukkueella & pelillä millä Tappara otti edellisen mestaruutensa ei enää pärjätä nykypäivän liigassa. Ilmeisesti Rautakorpi yrittikin kehittää Tapparaa aktiivisempaan ja enemmän kiekkoa kontrolloivaan suuntaan. Ei tärpännyt.
Kunnon ajoitus
Silloin kun Rautakorven Tappara menestyi, paras kuntopiikki oli yleensä ajoitettu playoffeihin. Pelisysteemin omaksuminen ja uusien joukkuekaverien yhteispelin yleensä tuotti tehokkaan jakson n. joulutauon paikkeille (tosin mestaruuskaudella tämä jäi puuttumaan). Tällä kaudella Tapparan paras lento osui aivan kauden alkuun, mikä sinänsä oli jo huolestuttava merkki. Tapparalla oli osittain valmis runko, ja täydennykset olivat lähinnä kokeneita pelimiehiä, joten tällaisella kokoonpanolla kuuluukin napsia pisteitä muilta joukkueilta, joilla uusien pelaajien ja pelisysteemin hakemisen myötä yhteispeli on vielä hieman haussa alkukaudesta. Huolestuttavaa olikin, että kun muut joukkueet alkoivat saada joukkuepelin kasaan, Tapparan aseet alkoivat tylstyä.
Juhlavuoden kirous
Juhlavuodet ja kotikisat ovat perinteisesti ne tilanteet, joissa joukkueilla on erityisiä menestyspaineita. Etenkin jos organisaation puolesta satsataan kauteen näyttävästi esim. rahallisesti ja valmentaja-/pelaajahankinnoilla. Tapparan juhlavuosi ei rikkonut kaavaa.
Ässät vs Tappara
Nälkäisempi ja kiimaisempi joukkue voitti. Siinäpä se lyhyesti. Ässät ansaitsi voittonsa. Ainoa mikä v*tutti oli se, kun näki Ässien pelaavan juuri sellaista kiekkoa, mitä olisi omiensa toivonut pelaavan. Sellainen mielenkiintoinen seikka muuten, että Rautakorpi kuittasi eilen täydeksi paskapuheeksi sen, että Tappara olisi "valinnut" Ässät vastustajakseen.
Summa summarum
Kaiken kaikkiaan ei todellakaan tyydyttävä lopetus kaudelle. Selvästi askel eteenpäin edelliskaudesta, mutta jos joku olisi sanonut kauden alussa että Tappara on loppusijoituksissa vain yhden pykälän edellä Ilvestä, olisin nauranut yhtä räkäisesti kuin jos joku ammattitoimittaja olisi veikannut Ilveksen ottavan mestaruuden ja Tapparan jäävän ulos säälipleijareista. Ei naurata enää.
Mitä tästä eteenpäin?
Tapparan ensi kausi vaikuttaa mielenkiintoiselta. Tappara menettänee runsaasti kiekollista osaamista, jos/kun paras maalintekijä, paras pistemies ja paras kiekollinen puolustaja ovat lähtökuopissa - olisi oikeastaan ihme, jos yksikään heistä pelaisi vielä ensi kauden Tapparassa. Näille täytyisi löytää paikkaajia. Edelleenkään en halua mitään isolla rahalla hankittuja "iskin 50 maalia vuonna 1 ja 2 JYPissä/Saipassa/Kalpassa/Ässissä/Pelicansissa/tms" -tyyppejä, jotka vain surffailevat Tapparassa, vaan mieluummin pari lupaavaa vähän nuorempaa ja nälkäistä Pirnes-tyylistä pelaajaa Rautakorven käsittelyyn. Unelma olisi löytää jostain pari "Kontiolaa" lisää. Mutta ei niin lahjakkaita pelaajia tietenkään puussa kasva.
Myös kauden ja playoffien aikana joukkueen rungossa selvästi näkyneisiin puutteisiin olisi saatava täydennystä. Jotain nimiähän on jo ollut ilmassa. Hyökkäyspelaamisen ja puolustuspelaamisen balanssi pitäisi löytää. Tälle kaudelle oli panostettu mielestäni suhteellisesti liikaa hyökkääjiin.
Kiitos kaikille tapparalaisille, niin pelaajille kuin faneillekin, ensi kauteen taas uusin kujein. Toisaalta tästä on aika hyvä jatkaa, koska nyt ensi kauteen tuskin lähdetään yhden ennakkosuosikin paineista kuten tähän kauteen. Rautakorven Tappara on tunnetusti kobramaisen vaarallinen kun pääsee yllättämään puskista.
Jatkopeleissä tuuletan Ässien puolesta (no hard feelings!), joille suon menestyksen paljon mieluummin kuin millekään niistä kolmesta muusta.
-
Niin siinä vähän kävi kuten pelkäsinkin. Kun fleguillaan puolet runkosarjasta, on playoff-vaihteen löytyminen käytännössa mahdoton tehtävä. Jotenkin sitä ymmärsi nämä käsittämättömät Pelicans -ym tappiot, kun ajatteli että se palvelee jotain suurempaa päämäärää. Nyt tämä "hohhoijaa"-asenne oli jo niin selkärankaan iskostunut, että siinä meni välieräpaikka niin että suhahti. Kaikki kunnia kuitenkin Ässille. Ansaitsivat paikkansa.
Vertalaa joku jo täällä hyytymisestä tosipaikassa jo arvosteli, mutta taisi loistava alkukausi vähän hämärtää sitä tosiseikkaa, että tämä kaveri potkittiin 1,5 vuotta sitten narreista pois. Siihen nähden loistava kausi.
Lehtokin pelasi hyvän alkukauden, mutta taisi sama flegu-asenne iskeä Mikaankin. Huonoja otteluita tuli loppukaudesta enemmän kuin tarpeeksi. Playoffeissa mies oli kaikkea muuta kuin kantava voima.
Tuo YV:hän oli kanssa etenkin 5-3:lla aivan surkuhupaisaa. Koko ottelusarjan yksi kulminaatiopiste oli varmaan nuo torstain pelissä tuhlatut 2:n miehen yv:t. Toisestakin niistä silloin maali niin ehkäpä......
Jotain Tapparan asenteesta kertoi sekin, että kiekkoa ei Yv:ssä voitu vain heittää maalille, kun sinne ei halukkaita maskimiehiä oikein tahtonut löytyä iskuja vastaanottamaan isolta pahalta Matilta.
Tuo puolustuksen kapeus oli kai se viimeinen niitti. Posiitivista kun etsii, niin sai Pukat, Mäntymaat ym. rutkasti kokemusta kovista peleistä, joka kantaa kyllä hedelmää tulevaisuudessa. Itsekin Pukan yhtenä pahimmista dissaajista on pakko sanoa miehen kantaneen loistavasti yllättäen kasvaneen vastuunsa.
Vielä, kun positiivista etsii, niin ensi perjantaina lähdetään Ruotsin risteilylle. Nyt ei tarvitse jännittää Semifinaaleita laivalla ollessa vaan voi keskittyä olennaiseen eli tolkuttomaan ryyppäämiseen ja naisilta pakkien saamiseen. Tiedä vaikka kävisi flaksi ja joku vaikka juttelisi mun kanssa minuutin. You never know...
Enivei kiitos etenkin Helsingin alajaostolle mukavista Tampereen reissuista. Pitäkäähän tämä tämä Tappara-Express toiminnassa seuraavanakin kautena :)
-
Hienosti täällä jo kausi onkin vedetty yhteen.
Suru oli lauantaina melkoinen ja eilen vitutus sitäkin suurempi. Nyt jo hiukan helpottaa, onneksi. Saa olla jääkiekon seuraaminen nyt jonkun aikaa pannassa.
Kiitos Tapparalle, kiitos faneille ja kaikille kaudessa myötäeläneille! :D
-
Runkosarjassa kotiedun saaneena Tapparan putoaminen jatkosta on todella suuri pettymys. Pettymystä vain pahentaa, että pudottaja oli "vain" Ässien tasoinen joukkue. Kaikki kunnia Ässille, he olivat selkeästi parempia ja ansaitsivat voittonsa. Silti pitää todeta, että harvoin käy tällainen tuuri, että monta suurjoukkuetta rämpii niin pahoin, että viidenneltä sijalta vastaan asettuu yleensä itse rämpivä joukkue.
Kaudella -99 palyoffeissa vastaan asettui rutinoitunut HIFK. Kokematon Tapparan otti turpaan hyvin sujuneen runkosarjan jälkeen. Nyt "kokenut" Tappara antautui hurjasti taistelleelle Ässä-porukalle. Mutta oliko Tappara sittenkään mitenkään selvästi rutinoitunut voittamaan tärkeitä pelejä? Joukkueen runko oli kaksi kautta rämpinyt ja tottunut häviämään Saarisen komennossa. Uusista pelaajista ainoastaan Grönvall oli päässyt viime vuosina nauttimaan menetyksestä (Hancock oli pienessä roolissa hopea-Jokereissa).
Vertala jatkoi tuttua playoff-hyytymistään ja Hancock ei päässyt tasolleen, vaikka kärsikin selkeästi laitureistaan. Kontiolan pelissä oli liikaa yksinyrittämistä ja Ojanen pelasi surkeimmat playoffit aikoihin.
Laine ja etenkin Öhman pelasivat mainiot playoffit. Itse pelkäsin, että ruotsalainen on niitä pelaajia, jotka hyytyvät tiukoissa paikoissa, mutta pelko oli turha. Öhman oli harvoja tapparalaisia, jotka nostivat tasoaan.
Kauppinen oli tehokas hyökkäyspäässä. Puistolan lähtiessä hän pystyy ottamaan avatuneen roolin. Muut puolustuksen yllättäjät olivat pakon edessä vastuuta saaneet Pukka ja Mäntymaa. Eihän heidän pelinsä edelleenkään ole mitään mestaritasoa, mutta peli parani, kun vastuuta tuli lisää. Playoffien perusteella Mäntymaa olisi varsin hyvin voinut hoitaa Whiten roolin runkosarjassa. Miten on Mäntymaan ja armeijan laita? Ohi on, menee ensi kaudella vai vasta myöhemmin?
Vaikka Tapparalta loukkaantui kaksi ehkä parasta puolustajaa, sen taakse ei voi piiloutua. Tapparan peli ei näyttänyt tarpeeksi hyvältä silloinkaan, kun koko pakisto oli terveenä.
Ässien jatkoon menon myötä varmistui, että kiekkoyleisö näkee uuden finaalijoukkueen 2000-luvulla. TPS, Tappara, Jokerit ja Kärpät saavat seurakseen uuden jäsenen, luultavasti parista HIFK-HPK. Vaikka Tapparan kausi päättyi ikävästi, voi hyvinkin olla, että baariin käy tieni jo välierävaiheessa katsomoon jompaa kumpaa paria. Ja finaalit tulee tietysti seurattua. Sen verran löytyy mielenkiintoa kiekkoa kohtaan.
-
Top:
1) Kontiola
2) Puistola
3) Kauppinen
Bottom:
1) ***
2) Tuokkolan peluutus
3) Lehdon kokonaisvire
*** = Se, että pelattiin kausi nurinkurin. Oltais pelattu vaan pelit käänteisessä järjestyksessä, niin homma olis ollu ihan kuosissa -> Alussa nihkeää halutonta kuvioita etsivää parantelua vajaalla miehistöllä, keskivaiheilla osittaisia rutiinivoittoja ja lipsahduksia, lopussa hieno voittoputki.
Oli kyllä mitäänsanomaton tämä viimeinen kuukausi. Olympialaisten vitutus vei kiekkokiinnostuksen hetkeksi ja odottelin, koska Tapparan otteet alkava innostamaan uudelleen lajin pariin. Sen sijaan Tappara tahmasi ja tahmasi ja kun viimeinen piristyminen piti tulla playoffien alkaessa, oli totuus entistäkin synkempi. (Huonoa loukkaantumisiin johtanutta onnea unohtamatta.)
-
Mun ei vielä pitänyt tehdä omaa analyysiani kaudesta, mutta ei mun enää tarvitsekkaan kun HAL puhui minunkin mietteeni.
Sellainen mielenkiintoinen seikka muuten, että Rautakorpi kuittasi eilen täydeksi paskapuheeksi sen, että Tappara olisi "valinnut" Ässät vastustajakseen.
Tätä juttua mä muuten paljon ihmettelin, että miksi ässäläiset puuttuivat tähän asiaan niin suurella tarmolla kuin puuttuivatkin. Se saattoi olla että he pelkäsivät olevansa ihan paperia Tapparaa vastaan ja HPK olisi ollut niin paljon mieluisampi vastus.
Jatkoajassa kuitenkin olivat sataprosenttisen varmoja asiasta, vaikka mä väitän että yksikään heistä ei nähnyt niitä pelejä joissa tämä "valinta" olisi tapahtunut. Päällimmäiseksihän ne nostivat viimeisen Lukko-pelin, joten mainitaan siitä pelistä sitten jotain. En valitettavasti itse päässyt paikalle mutta arvostamani kiekkotietäjä kertoi paikanpäältä raportin joka kuului lyhennettynä näin: "Kaksi erää molemmilta laiskaa pelailua. Kolmannessa erässä yhden maalin tappioasemassa Tappara taisteli ihan oikeasti ja oli useamman kerran hyvin lähellä maalin tekoa, mutta sitten pahasta virheestä Lukko rokotti ja taistelu loppu siihen kun aika oli aivan lopussa."
Tuo kolmannen erän taistelu oli siis siinä vaiheessa kun muut pelit olivat edenneet siten, että Tappara tiesi tasapelillä nousevansa HIFK:n ohi. Eli miksi sitten yritetään sitä maalia vaikka väkisin, jos se olisi tarkoittanut vastustajaksi tulevan Ilveksen?
Mä olen asiasta seuraavaa mieltä:
a) Tappara pelasi viimeiset runkosarjan pelinsä laiskasti koska ajatukset olivat jo jatkopeleissä
b) Tapparalle oli aivan sama tuleeko vastaan Ässät vai Ilves, sillä jos asiaa olisivat oikeesti taktikoineet, niin varmasti olisi haluttu välttää Kärpät puolivälierissä.
Summarum: Sekä silmähavainnot että teoreettinen ajattelu tukevat Rautakorven vakuutusta ettei Tappara "valinnut" Ässiä vastustajaksi. Mä en ole jaksanu asiasta aikaisemmin kirjoittaa, eikä tämäkään kirjoitus tule poistamaan Ilves-fanien lällättelyä "halusitte välttää meidät" eikä myöskään patapaitojen lällättelyä "epäurheilullinen teko joka kusi omaan nilkkaan", mutta ei se mua haittaa.
-
Nyt jälkeenpäin on helppo löytää aika suuriakin virheitä kyseisestä kaudesta. Syitä karkean pettymyksen tuottaneeseen putoamiseen ensimmäiseltä kierrokselta löydän mielestäni, niin valmennusjohdon tekemisestä kuin myös pelaajamarkkinoista.
Tappara lähti kauteen todellakin todella heppoisella puolustuspään materiaalilla. Tämän riskin seuraukset olivat kohtalokkaat. Koko kauden Tapparalla oli kaksi loistavaa pakkiparia, mutta tämän jälkeen tulivat suurimmat ongelmat. Edellisiin menestysvuosiin verrattuna pari White-Pukka oli täysin alle mestaruuteen vaadittavan tason. Toki molemmat ovat peruspelaajia harmaina runkosarja syysiltoina ja toki molemmat pelasivat viimeiset playoff-ottelut tyydyttävästi vastuun kasvaessa. Mutta silti väitän, että tämän kauden pakistolla ilman loukkantumisiakaan ei oltaisi finaaleihin marssittu. Menestyvässä joukkueessa tulee olla kolme pakkiparia, joille voi läpi kauden antaa niin kiekollista kuin puolutuspäähän liittyvää vastuuta, ilman pelkoa epäonnistumisista. White-Pukka oli mielestäni todella kehno valinta kolmanneksi pelaavaksi pakkipariksi. Tosin syy siihen miksi tämä parivaljakko muodostui, löytyy varmasti osittain talven kehnoilta pelaajamarkkinoilta.
Pakiston kohdalla ihmettelen myös, sitä miksi Mäntymaa ja Koisitinen eivät saaneet runkosarjassa juuri yhtään peliaikaa. Mikä oli valmennusjohdon idea tässä? Kaikki tiesivät pakiston haavoittuvuuden loukkaantumisten kohdatessa, mutta mitään varajuonia tätä varten ei tehty, vaan Havu ja Koistinen vedettiin ns. kylmiltään sisään. Ilman pelituntumaa liigasta.
Taas nähtiin se, että sillä ei ole helvetinkään väliä, jos muutamalle juniorille annettaisiin säännöllisesti peliaikaa runkosarjassa. Tällöin kokenein kalusto voisi välillä levätä ja mikä parasta, näiden varamiesten pelituntuma pysyisi jatkuvasti yllä ja kaiken lisäksi heillä olisi huomattavasti paremmat edellytykset kehittyä.
Onneksi Mäntymaa ja Koisitinen saivat tilaisuuden näyttää taitonsa tosipeleissä vihdoinkin. Tuolla pelituntumalla näin loistavat suoritukset eivät voi olla näkymättä ensi kauden puolustajan paikkoja jaettaessa.
Toinen osa-alue jossa karahdettiin mielestäni kiville oli maalivahtipeli. Lehto pelasi 54 ottelua runkosarjassa ilman potentiaalista kilpailijaa ja se näkyi valitettavasti pudotuspeleissä. Ihmettelen tätä tapaa peluuttaa, koska jos Tuokkola olisi pelannut vaikka kymmenen matsia tällä kaudella, niin tuskin se olisi Lehdon pudotuspeliesiintymistä ainakaan heikentänyt. Ensi kaudelle täytyy löytyä selkeä kilpailija, koska jatkuvan kilpailun ja paineen alaisenhan urheilija kehittyy.
Muitakin ongelmia joukkueesta löytyi. Selkeitä maalitekijöitä ei ollut. Pelkällä laajalla materiaalilla ei myöskään marssita finaaleihin, vaan joukkueesta täytyy löytyä, muutama syömähammas. Tällä kaudella syömähampaita ei ollut.
Listaan seuraavaksi pelaajat, jotka toivoisin lähteväksi muualle ensi kaudeksi:
Tuokkola
White
Pukka
Töykkälä
Pyymäki
Stutzel
M.Ojanen
Osa näistä pelaajista on lahjattomia, osasta aika on ajanut ohi ja osasta ei tule mestarijoukkueeseen tarvittavia pelimiehiä tekemälläkään. Ja osan tilalle löytyy varmasti parempiakin ulkomaan eläviä.
-
Juu kyllä oli surkea päätös kaudelle mutta elämä jatkuu;
plussat;
Vertala (kylläkin hyyty pleijareissa)
Puistola (loistava runkosarja)
Grönvall
Mäntylä
Kauppinen (otti roolia pleijareissa)
Laine (Ässät sarja nosti osakkeita)
Hancock
miinukset;
Stutzel (Mike who?, ihan outo hankinta ei antanut Tapparalle mitään)
annettiin Anssi Salmela Pelsuille (ja mitä varten, pesee Pukan koska vaan)
Mikko Pukka (sm-liiga väärä sarja kaverille)
Pekka Tuokkolalle peliaikaa ei annettu; olisi kannattanut antaa näytönpaikka ja lepuuttaa Lehtoa välillä
Tomas Kurka jäi Kalpaan ;-)
no poikien kausi taputeltu, mutta PLEIJARIT JATKUU ja on kyllä mielenkiintoiset, NHL:ssä riittää jännäämistä yltääkö HABS pleijareihin ja keväällä MM-kisat ja SITTEN KUNINGASPALLON kisat kesällä aijai...
t. sohvalle naulittu
ps. valioliiga ja serie A tohon listaan vielä
-
Kaudesta jäi samaa mieleen mitä aikaisemmiltakin Rautakorven kausilta eli melkoista vuoristorataa. Nyt vaan nämä huonot jaksot keskittyivät tänne pahimpaan aikaan eli loppukauteen. Alkuhan oli murskaava-oliko sitten syynä muiden keskeneräisyys vai omien hyvyys siinä vaiheessa kautta.
Nyt vaan alkoi jo joulun jälkeen tuntua ihmeen vaisulta pelailulta ja olympiatauon jälkeen olikin sitten pelkkää katastrofia. Itse en suuremmin odottanut tammikuussa mitään superluokan vahvistusten hankkimista, mutta kieltämättä tuo puolustuksen tilanne vähän ihmetytti kun aina ennen JR on luottanut syvyyden voimaan.
a) Halme Bluesiin ja Töykkälä tilalle ? olisin itse nähnyt mieluummin reservipuolustajan riveissä kun Töykkälän (onko sittenkin jotain perää Rautiksen ja Pyymäen väleistä?).
b) Miksi ihmeessä Anssi Salmela lähetettiin Pelicansiin kasvamaan ykköspakiksi ja taitaa vielä jäädä sille tielle. Oliko liian heikko mies Jukan käyttöön vai missä kiikasti?
c) Yhtenvetona myös noihin kahteen kysymykseen ihmettelen miksi koko JR toiminta tällä kaudella oli todella epävarmaa verrattuna aikaisemmin niin varman oloiseen koutsiin, eikö sittenkään mies hallinnut tämän päivän kiekon taktisia vaatimuksia vai menikö vain kunnonajoitus pieleen.
Ensi kauden rosterihan on melko lailla jo valmis. Epävarmoista korteista Vertala ei pelannut hyvää loppukautta, mutta ei sitä moni muukaan tehnyt. Puistolaa tuskin kukaan ottaa riskillä vasta elokuussa treenailemaan joten luulisi ottavan sen option. Kontiolan pelkään lähtevän rapakon taa ja jos menee ni toivottavasti myös onnistuu tai sitten tulee takaisin opettelemaan liigaan eikä tyydy mihinkään farmisarjoihin.
Isokasi saanee päättää Raipen tyyliin itse mitä tekee mutta varmaan vaikeaa lopettaa tälläisenkään kauteen uraansa.
MV tilanne myös silta osalta avoin että haluaako tosiaan Lehto pelata kaikki pelit ja sitten bäckkäri jää ilman arvokasta kokemusta liigapeleistä?
G: Lehto jatkaa kauan, Tuokkola tai joku muu nuorempi mv olis hyvä 2-vaihtoehto mutta peliaikaa pitää myös siunaantua
D: 5-6 nimeä jo löytyy ilman Puistolaakin, PP saisi toki jatkaa. Silloin tämän vuoden kokemuksella varustetut nuoret pystyisivät jo laadukkaampaan jääaikaan ja jos vahvistusta jostain hakevat niin myös silloin laadukkaampaa kuin esim. kolmosen täytepakki Brian W. (olisikohan se Salmela vaan kehittynyt kauden aikana laadukkaammaksi mitä Whiten apu loppujenlopuksi oli)
F: Osasto jolla ei pitäisi olla ongelmia mutta jotenkin vaan epäharmoninen kalusto oli tällä kaudella. Sentteriä piisaa, laituria piissaa, kuhan roolit ja ketjut löytyisivät aikaisemmin kuin pleijjareiden viimeisessä ottelussa.
Sitten vielä kommentti tästä iänikuisesta ulkomaalaiskysymyksestä:
-> miksi ihmeessä aina pitäisi pyrkiä pitämään se 4 koheloa kokoonpanossa jollei miehet ole laatua. Mieluummin itse näkisin M.Koistisen ja jonkun muun kehittyvän kauden aikana pelimieheksi kuin ottamalla tusinaluokan vahvistuksia ala White, Stutzel (jonka ainoa onnistunut sarka oli olla tehottoman yv:n maskimiehenä). Niitä paniikkinimiä tai laadukkaampia pelimanneja voi sitten katsastaa joulun jälkeen koska ensi kaudella tulee olemaan eri tilanne kun NHL tilanne on nyt hieman erilainen yhden kauden kokeilun jälkeen.
LOPPUKANEETTI: Tästä kaudesta jäi itelle mieleen alkukauden voittoputki ja sen jälkeen paskanmaku suuhun.
-
Hyvä fiilis jäi loppuen lopuksi tästäkin kaudesta. Suunta on selvästi ylöspäin. Se että mitä tämän kauden jälkeen joukkueenjohto päättelee/tekee voi vain veikata. Fyysisyys tuntuu olevan kova sana. +Uus valmentaja joka voi sen kenties luoda.