Jääkiekkokeskustelu > Ottelut

Tapparan peliesitykset 2015-2016

<< < (5/16) > >>

peterra:
#51

Tästä taas olen kanssasi harvinaisen yksimielinen ja myös kakkosketjun suhteen kannan saman huolen. Siinä ongelma näyttää jopa rakenteelliselta ja on vaikea nähdä, että esim. sekoittamalla ykkös- ja kakkosketju tuo suoranaisesti parantuisi. Haapala ei ole maalintekijä, vaikka sitä roolia hänelle siinä ketjussa yritetäänkin väkisin tehdä. Järvinen taas mielestäni sotkee kuvioita aika paljonkin sillä, että yrittää pelata Lajusen tontilla ja Lajunen jää ulkopuoliseksi ketjussa. Kakkosketju on mielestäni edelleen se todellisin ongelma, ei ykkösketju.

Screamager:
Käytännössä ensimmäinen kuudennes Liigaa pelattu ja vaikka CHL:ää välissä pelataankin, niin Tapparalla on pieni tauko liigapeleistä kun ensi torstaina kohdataan Kärpät. Tässä välissä on hyvä tehdä pientä katsausta pelin tilastolliseen ja tulokselliseen tasoon erityisesti verrattuna muihin joukkueisiin.

Liitteenä on tasakentällis-laukaustilastot hyökkäys- ja puolustuspelin osalta, aukiluettuna lisäyksin alla. Vaarallinen maalintekoalue = Sektorit 1 (etäisyys < 5 metriä) ja 2 (etäisyys 5-10 metriä ja laukauskulma > 45 astetta)

Tasakentällisin Tappara on laukonut 10. eniten per peli (32,9 kutia), mutta vaaralliselta maalintekoalueelta laukauksia on tullut 7. eniten per peli (12,1 kutia). Eniten on tasakentällisin laukonut TPS (39,8 kutia per peli) ja eniten vaaralliselta maalintekoalueelta Kärpät (14,7 kutia per peli). Vähiten on laukonut KooKoo (25,0 kutia per peli) ja KooKoo on myös laukonut vähiten vaaralliselta maalintekoalueelta (7,9 kutia per peli).

Tasakentällisin Tappara on kuitenkin tehnyt eniten maaleja, 21 kappaletta! Vähiten tasakentällismaaleja ovat tehneet KalPa ja Ässät, molemmat 8. Tasakentällispelin maalintekotehokkuudessa Tappara on toisena tehokkuudella 7,1 % heti kärki-Ilveksen tehokkuuden 7,2 % jälkeen. Vaaralliselta maalintekoalueelta Tappara on ollut 3. tehokkain lukemalla 13,8 %, jaetulla kärkisijalla ovat HIFK ja SaiPa tehokkuudella 14,7 %.

Puolustuspeliä mitattaessa Tapparaa vastaan on tasakentällisin lauottu 6. vähiten per peli (31,4 kutia) ja vaaralliselta maalintekoalueelta 3. vähiten (9,9 kutia). Vähiten on lauottu TPS:iä vastaan (27,2 kutia per peli) ja vähiten laukauksia vaaralliselta maalintekoalueelta on lauottu Kärppiä vastaan (8,3 kutia per peli). Eniten on lauottu KooKoota vastaan (50,6 kutia per peli) ja KooKoo on ”kärjessä” myös verrattaessa vastustajan vaarallisen maalintekoalueen laukauksia, KooKoota vastaan on lauottu 17,4 kutia per peli vaaralliselta maalintekoalueelta.

Tappara on päästänyt tasakentällisin kolmanneksi vähiten maaleja (11), vähiten on päästänyt Ilves (7) ja eniten HPK (27). Puolustuspelin ”tehokkuutta” tasakentällisin vertailtaessa Tapparan vastustaja on onnistunut laukauksissaan 3,9 %:sti, joka on 4. alhaisin lukema. Alhaisin vastustajan maalintekotehokkuus on Ilveksellä, 2,7 %. Heikoin tällä mittarilla on HPK, jonka vastustaja on onnistunut laukauksissaan 7, 9 %:sti. Vaaralliselta maalintekoalueelta Tapparan vastustajan maalintekotehokkuus on 3. alhaisin (6,7 %), kärjessä ovat Ilves ja Lukko joiden molempien lukema on 5,5 %. HPK on tässäkin tilastossa heikoimmilla, sillä HPK:n vastustaja on onnistunut jopa 18,2 %:sti vaarallisen maalintekoalueen laukauksissaan.

Eli tällä objektiivisella mittaristolla Tapparan tasakentällispeli on tällä hetkellä oivalla tolalla tuloksien valossa. Sekä hyökkäys- että puolustustehokkuudet ovat top 4-tasoa. Vielä kootusti tasakentällispelin tilastot (vertailulukemat siis ”per peli”):

- Tappara on laukonut 10. eniten ja Tapparaa vastaan on lauottu 6. vähiten
- Tappara on laukonut vaaralliselta maalintekoalueelta 7. eniten ja Tapparaa vastaan on lauottu vaaralliselta maalintekoalueelta 3. vähiten
- Tapparan maalintekotehokkuus on 2. parasta ja Tapparan vastustajan maalintekotehokkuus on ollut 4. heikointa
- Tapparan maalintekotehokkuus vaaralliselta maalintekoalueelta on 3. parasta ja Tapparan vastustajan maalintekotehokkuus vaaralliselta maalintekoalueelta on ollut 3. heikointa

Virveliä kainaloon:
En ole kyllä oikein saanut kiinni tämän kauden Tapparan tasakentällispelistä. Olenko ihan väärässä, jos sanon, että tuossa on paljon vähemmän toisteisuutta kuin edellisvuosina? Siis ei ennen nähty tilanteita, joissa joku Saravo itse kuskaa kiekon päätyyn. Välillä lähdetään nopealla, välillä hitaalla, mutta haut on kyllä hyvin ketjukohtaisia (esim. Ilomäen ketjussa Laine haki lähes aina keskelle, mikä avasi enemmän tilaa laidoille[tosin aika usein kiekko syötettiin sumppuun Laineelle]). Lisäksi enemmän lähdetään maalinedustalta kuin maalin takaa. Yv-peli sen sijaan ei kyllä mielikuvituksellisuudella hurmaa. Samaa sateenvarjoa jauhetaan, ja vetäjiä on tällä hetkellä huikeat yksi kappale.

Maikkeli:

--- Lainaus käyttäjältä: Jaukki - Syyskuu 27, 2015, 00:18:01 ---
--- Lainaus käyttäjältä: Pleijariheijari - Syyskuu 26, 2015, 23:36:37 ---Miksi Tappara, Lukko, Kärpät jne. saavat "pelinsä kuntoon" vasta lähellä joulua. Ei meidän tai noiden kahden muunkaan joukkueen pelitapa ole niin ydinfysiikkaa, että sen oppiminen kestäisi kuukausia. Varsinkin kun vaihtuvuus on ollut suhteellisen vähäistä kaikilla joukkueilla.

Hämmästyttää kummastuttaa.

--- Lainaus päättyy ---
Uskoisin tämän kuuluvan tänne, mutta asiaan.

En keksi tämän johtuvan muusta kuin että nämä ennalta heikompien joukkueiden valmentajat pelkäävät työpaikkojensa puolesta ja haluavat joukkueensa tekevän jälkeä jo syksyllä. Näin ollen he jättävät fysiikan vähemmälle. Mitä vähemmän fysiikkaa, sitä enemmän aikaa pelitavalle. Pelitapaakin on helpompi toteuttaa levänneenä kuin silloin kun on vasta palautumassa kovasta treenistä.
Toinen mahdollinen syy voi olla että ennalta kovempien joukkueiden valmentajilla on kovempi vaatimustaso. Ensin pohjat kunnolla kuntoon ennen kuin aletaan opettelemaan niitä ratkaisevia nyansseja.
Tämä kaikki on pelkkää spekulaatiota mutta uskon että näissä on ainakin pienenpieni totuuden jyvä.

--- Lainaus päättyy ---

Muutama syy nyt alkuun.
Ensinnäkin huonompien joukkueiden kesäloma alkoi 12.3.
Tapparan ja Kärppien puolitoista kuukautta myöhemmmin 25.4.
Toiset lopettelevat kautta vasta kun toiset jo treenanneet pitkät tovit.

Toinen on juurikin tuo rosteriin luottaminen. Kun on riittävä luotto joukkueeseen, maltetaan viedä fysiikkaharjoitukset melkein kauden alkuun.
Eli kausi aloitetaan herkistelemättä.

Kolmas on tietenkin se, että heikommat joukkueet tunnistavat nämä ja panostavat heti kauden alkuun, jolloin pisteet huipuilta irtoavat helpommin.

Linden #16:
Tämä ei ole mikään kritiikki, eikä mikään heitto menestyksen kannalta. Vaan pelkästään penkkiurheilijan kommentti. Me tarvittas vähä särmää ja munaa tohon joukkueeseen. Vähän puuttuu sellanen rouhiminen ja persoonat jäältä. Siis ihan kelpaa näinkin ja kiva että pärjätään. Mut ihan ois mukava lisämauste välillä nähä vähän tulta ja tappuraa. Aika kliinistä.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu