Jääkiekkokeskustelu > Ottelut

Tapparan yv-/av-pelaaminen 2014-15

<< < (10/16) > >>

Messi:
No onha nse selvää, että kyse on pelitavasta. Siinä mielessä ratkaisu on helppo, että mikä pelitapa tahansa tuottaa paremman tuloksen. Ei se sen kummempaa ole. Tapola vain tekee muutoksen ja sillä selvä. Jos ei tee, niin saa syyttää itteensä.

soosi:

--- Lainaus käyttäjältä: Naapuri - Lokakuu 31, 2014, 16:01:52 ---Kurkistin juuri noita erikoistilanne pelaamisen tilastoja. Tappara on nyt kummassakin tilastossa päihimmäisenä, eli yv:llä jumbo ja av:lla keula. Tuon av-tilaston sijoituksen voi hyvin ymmärtää juurikin Metsolan loistavan pelivireen kautta, mutta tuota ylivoimaista jumbosijaa ei millään. Pelaajien tasosta se ei voi johtua, vaan kyllä syy pitää olla pelitavallinen.

--- Lainaus päättyy ---
säästellään YV-kuviot playoffsseihin. muuten vastustajat oppii kikkamme.  :o
alkukaudesta huolestuttavasti ei saatu peliä edes pyörimään vastustajan päädyssä, nyt saadaan. vetopaikkoja on mutta ohi menee.

Screamager:
Tein pienen vertailun laukomisesta ylivoimalla ensimmäisten 10 pelin ja sen jälkeisten 10 pelin (Tapparan pisteputki) välillä sekä Tapparalle että vastutajalle. Tapparan laukausten osuus vaaralliselta maalintekoalueelta on pysynyt melko samana, noin 37 %.  Ensimmäisissä 10 pelissä vastustaja laukoi 51,6 % yv-kudeistaan vaaralliselta maalintekoalueelta. Sen jälkeisessä Tapparan pisteputken muodostavissa peleissä vastustaja on laukonut vaaralliselta maalintekoalueelta vain 37,0 % yv-kudeistaan, eli saman mitä Tappara on koko kauden ajan keskimäärin laukonut.

Miten Tapparan yli- ja alivoima ovat näinä jaksoina sitten käyttäytyneet? Ylivoima on ollut koko ajan keskimäärin heikkoa, ja vaarallisen maalintekoalueen laukausten suhteellinen osuus on pysynyt koko ajan siinä noin 37 %:ssa. Ensimmäisissä 10 pelissä Tappara teki 5 yv-maalia ja pisteputken peleissä 6 yv-maalia.

Alivoima on sitten taas parantunut näiden kahden tarkastelujakson välillä, samalla kun vastustajan laukausten suhteellinen osuus vaaralliselta maalintekoalueelta on laskenut 14,6 %-yksikköä. Ensimmäisissä 10 pelissä Tappara päästi 9 yv-maalia ja pisteputken peleissä on mennyt vain 1 yv-maali, Sport-pelin ensimmäisessä erässä.

Pitemmän ajan dataa ei ole tarjolla, mutta tästä voitaneen vetää päätelmiä ainakin siitä, että ylivoimallakin teoreettisesti vaarallisemmilta laukauspaikoilta lauotut laukaukset ovat tehokkaampia kuin teoreettisesti huonommilta. Eli tehokas ylivoima vaatii vetopaikkoja lähempää maalia samalla, kun koko viisikko koittaa helpottaa maalintekoa omalla pelillään: maski- ja maalineduspelaaminen kokonaisuutena, kiekottomien liike, onetimer-paikat, sivuttaisliike, mitä näitä nyt on.

iroj:

--- Lainaus käyttäjältä: Screamager - Marraskuu 04, 2014, 13:31:27 ---Pitemmän ajan dataa ei ole tarjolla, mutta tästä voitaneen vetää päätelmiä ainakin siitä, että ylivoimallakin teoreettisesti vaarallisemmilta laukauspaikoilta lauotut laukaukset ovat tehokkaampia kuin teoreettisesti huonommilta. Eli tehokas ylivoima vaatii vetopaikkoja lähempää maalia samalla, kun koko viisikko koittaa helpottaa maalintekoa omalla pelillään: maski- ja maalineduspelaaminen kokonaisuutena, kiekottomien liike, onetimer-paikat, sivuttaisliike, mitä näitä nyt on.

--- Lainaus päättyy ---

Kaukolaukauksiakin tarvitaan ylivoimalla mutta käytännön fakta on että niillä ei koskaan tulla tekemään paljon maaleja.
Toissa kauden 40 ottelun laukaisuanalyysissä Tappara laukoi 486 kertaa kauempaa keskeltä vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelta (suunnilleen siniviivalaukauksia) ja teki niistä 23 maalia joten onnistumisprosentti oli harvinaisen hyvä 4,7 %.
Yleensä tällaisten laukausten onnistumisprosentti on 2-3 % pitkässä juoksussa.
Jos Tappara pystyisi toissa kauden hyvään tulokseen ylivoiman kaukolaukauksilla niin ottelua kohti tarvittaisiin 8 kaukolaukausta ja ehkä noin 1,5-2 kaukolaukausta ylivoimaa kohti.
Jos täten saataisiin 23 ylivoimamaalia niin sekään ei saisi olla kovin suuri osa/ei edes lähellekään puolet kauden ylivoimamaaleista jotta ylivoimaa voitaisiin sanoa tehokkaaksi.
Vaikka kaukolaukaus olisi kovakin niin maalivahdille jää torjunta-aikaa noin 0,35-0,5 sekuntia ja se taitaa riittää jopa grogilasin korkuisen laukauksen reaktiotorjuntaan hanskakädellä.
Kaukolaukauksen onnistuminen vaatii yleensä maalivahdin epäonnistumista, maskia tai maalivahdin saamista sivuttaisliikkeeseen.
Jos maalivahti on keskellä viivalla ja laukaus tulee keskeltä 15:stä metristä niin laukaisukulma-alue jolla kiekko voi mennä maaliin on noin 2 astetta kumpaankin nurkkaan.
Ei varmasti ole helppo laukoa kovaa lämäriä tällaisella tarkkuudella kun pitäisi mieluiten saada laukaus mahdollisimman lähelle tolppaa.
Jos vastustaja pelaa tiivistä puolustusneliötä miehittäen vaarallisen maalintekoalueen niin ainakin jonkun pitäisi mennä neliön keskelle "pelotteeksi".

Oijennus:
Tärkein asia. Älä koskaan jää alivoimaiseksi ylivoimalla.

Tämän jälkeen ollaan Juti fraaseissa, että sitä limppua pitää laittaa sinne maalille, lisäksi miestä eteen ja perään.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu