Profeetta on palannut kesälomalta, joka alkoi samaan aikaan kuin Tapparallakin. Nyt katkeraakin katkerampi tappio on lopulta nielty ja on aika alkaa taas seuraamaan jääkiekkoa aktiivisemminkin ja paneutua maailman kiinnostavimpaan liigaan. Olen nyt lueskellut palstaa jo muutaman viikon, mutten ole vielä kirjoittanut mitään, enkä moderoinutkaan. Yhtä ainoata peliäkään en ollut ennen eilistä käynyt katsomassa. Sitten työkaveri kysyi, lähtisinkö Turkuun katsomaan Tepsin ja SaiPan välistä ottelua. Olen aina käynyt mielellään katsomassa myös vastustajien pelejä ja nyt tuli sitten aloitettua Turusta. Tepsi on ikiaikainen
inhokkini ja ennakoin sille jo valmiiksi tappiota, mutta kyllähän SaiPan pirteä pelaaminen oli se The Juttu, joka oikeasti kiinnosti jo etukäteen.
Ja mukavaa oli, monella tapaa. Tepsi pelasi kohtalaisesti ja oli oikeastaan pelillisesti yli kaksi erää täysin hallitseva mutta Saipa rankaisi lähes kaikesta tehden kuudesta paikasta viisi maalia. Markkanen vei Lassilaa noin sata nolla ja jos maalivahdit olisi vaihdettu päittäin, TPS olisi voittanut 7,8 - 1,2. Kumpikin sai paljonlaisesti ylivoimaa. Vieraat onnistuivat kahdesta ensimmäisestä rokottamaan mutta kotijoukkue ei onnistunut midtään, vaikka sai neljä ylivoimaa ja yhden rangaistuslaukauksen jo pelin alkupuolella. Tepsin ylivoimaketju pelasi ensin täysin Nummelinin kautta mutta kun Saipa pelasi Nummelinin syöttöpaikat pois, Tepsi joutui yritämään muuta, jota ei sitten osannutkaan vaan seurasi pelin ratkaissut alivoimamaali. Tässä kohtaa Tepsin styroxinen selkäranka katkesi iloisesti napsahtaen. Loppu oli kosmetiikkaa: 0-5. Tepsillä oli vähän huonoa tuuriakin ja Saipa pelasi hyvän vieraspelin.
Kun tultiin hallille jo ajoissa niin ehdin hetken ajatella, miten hieno halli turkulaisilla on, kunnes muistin aikaisemmat käynnit. Tunnelma oli heikko, todella heikko, vaikka päädyssä oleva faniosasto on paljon meidän vastaavaa suurempi ja ennenkaikkea äänekkäämpi. Tepsin faniosasto on hyvin perinteinen jääkiekkofanisakki, joka huutaa, muttei laula. Huonon tunnelman saivat aikaan ainakin se, että kaikki muut katsojat olivat täysin hiljaa sekä se, että isossa hallissa katsojat olivat eilen todella kaukana toisistaan. Ilmoitettu maksaneiden katdojien luku oli 3894, mutta paikalla ainakin tuhat vähemmän. Kyllä oli tiililiiteri tyhjä, en ole nähnyt vastaavaa Tamper3ella milloinkaan. Hallista palasi hyvinkin mieleen aikaisemmat ajatukseni siitä, että toivottavasti meille ei tule koskaan yhtä kliinisen näköistä ja tyhjänä kumisevaa suurta hallia.
Se, mitä Turkuun kannattaa mennä aina katsomaan, on tanssitytöt. Nyt kun Jokerit on eri sarjassa, niin tässä on liigan paras performanssi.
Onneksi tartuin tilaisuuteen enkä tyytynyt muuhun kuin paikan päälle menemiseen. Hallille kannattaa lähteä aina kun se suinkin on mahdollista. Jos ei oman niin vaikka sitten vierasjoukkueen. Hienoa, että on syksy.
