Moskova 1986, Suomen kautta aikojen ensimmäinen arvokisamitali jääkiekossa (vieläpä heti hopeaa) ja riemukas 4-2 voitto Ruotsista tulossa...
En vieläkään tiedä, miten se kaikki voi vaihtua 9 sekunnissa katkeraan nelossijaan ja Rauno Korven kyyneliin. Peliaikakin oli käytännössä loppu. Tämä haava ei kai arpeudu milloinkaan.
Niin, sitähän minä vaan, että Rauno Korpi pärjäsi ensikertalaiseksi aika hyvin, koska sivusi joukkueineen Suomen siihen astista parasta sijoitusta MM-kisoissa. Suomi kehittyi semi-vakituiseksi mitalistiksi vasta seuraavalla vuosikymmenellä.
Aravirran alku oli parempi kuin loppu. Olisi kannattanut vaihtaa miestä jo pari vuotta aiemmin, merkit oli ilmassa, ettei Aravirralla ollut oikein enää mitään annettavaa.
Summasen aloitusta 2004 en laskisi oppirahojen makseluksi, MM-kisasuoritukset oli muistaakseni ihan ok tavaraa, mutta oli vähän epäonnea ottelukaavion kanssa + häviöt tuli Slovakialle & Kanadalle, joilla oli melkoisen kovat rosterit niissä kisoissa. World Cupin loppuotteluun pääseminen onkin sitten aika iso sulka hattuun.
Lähinnä siis Westerlund ja Jaloset jäänyt normitason alle ensimmäisellä kaudellaan.