Jääkiekkokeskustelu > Ottelut

Tappara - Hifk 2. Puolivälierä 21.3.2015

<< < (5/9) > >>

#51:

--- Lainaus käyttäjältä: coly - Maaliskuu 21, 2015, 19:58:40 ---Kyllä otti huolella päähän muutamien pakkien peliä. Varsinkin Kanki ja Tömmernes usein vaikeuksissa ja Kanki varsinkin vetelee aikamoisellä säästöllä. Saravo toinen suhari. Silloin sai olla olla huoleti kun näki Aallon! ja Elorinteen kentällä.

Jormakka oli ihan tappuraa ekassa erässä ja muutenkin hyvä, hienoa että sai vihdoin ne maalinsa ja varsinkin toinen missä omilla vahvuuksillaan teki maalin teki hyvää, niin Jormakalle kuin kannattajille(kin). Myös Peltola oli jälleen mies paikallaan. Ykköskenttä oli melkei heikon, mutta värkkäsi toki voittomaalin, näin kai se kuulukin mennä.

Paljon pitää homman tiivistyä ja asenteen oltava KOVEMPI jatkossa.

--- Lainaus päättyy ---

Täsmälleen samaa mieltä. Puolustus on ollut kahdessa pelissä kuraa. Tänään ei kahdessa jälkimmäisessä erässä onnistunut punaviivan ylittäminen millään, kiitos hitaiden avausten ja hyökkääjien "varastamisen".

Tärkeä voitto, mutta tällä pelillä tulee noutaja jatkossa.

Andy:
Hifkn ylivoima oli loistavaa. Jatkossa ei ole varaa sellaisiin jäähyihin, mistä Hifkn toinen maali tuli. Keskialueella mies kumoon vaarattomassa tilanteessa. Eikä myöskään turhiin kymppeihin hanskojen heitosta, Green meni aika helppoon Åstenin kanssa.

Mutta hieno voitto, ne lasketaan! Jormakka palasi tasolleen, sitä tarvitaan!

ekunkikat:
Kun IFK:n pelaajalistaa katsoo ja sitä miettii, että liigan kärkipaikoilla välillä keikkuivat, niin en toki mitään paraatimarssia tästä sarjasta oottanut. Iloitsen voitoista, mutta hieman pistää huolestuttamaan kuinka vapaasti ja hyviltä paikoilta pääsee kovat äijät ampumaan. Puolustuskuvio seisoo välillä ihan paikoillaan ja läpisyötöt heitellään kahden äijän läpi. Jos meidän kokeneiden puolustavien pakkien taso ei tästä nouse ja viisikkopuolustus omassa päässä parane, niin noutaja tulee nopeasti.

Ljpp:
On kyllä erikoista peliä. Tämä joukkue on pitkälti samasta miehistöstä huolimatta pitkälti Rautakorpilaisuuden vastakohta. Nyt kun tasoero vastustajaan on näinkin iso, niin olisi paikka ja pitäisi tylysti laittaa 3 maalia taululle ja portit kiinni. Mutta mitä vielä, sen sijaan joukkue pelailee laiskasti kuin kissa-hiiri leikkiä, mutta tekee sitten voittoon tarvittavat maalit kun siltä tuntuu. Kertooko tämä äärimmäisestä itseluottamuksesta vai mistä - en todellakaan osaa sanoa.

Illan matsihan oli monelta osin Tapparan vuoden heikoimpia. Luistelu ei ole liukkaimmillakaan pelaajilla totunut ja odotetun sähäkkää (pl. Jormakka). Perinteisesti jämäkät pudotuspelipelaajat, kuten Saravo ja Kankaanperä, haahuilevat kentällä aivan unten mailla, kuin jossain elokuisessa harkkapelissä. Alivoima, joka on ollut läpi talven suunnilleen maan parasta, vuotaa nyt kerta toisensa jälkeen sallien paljon vetoja keskustasta. Edes joukkueen ikitaistelijoilla ei ole löytynyt odotetunlaista kiimaa pelaamiseen. Viisikon etäisyydet karkailevat keväällä totuttua isommiksi. Kiekollisessa pelissä on myös uusia mutta omituisia rakenteita, kuten säännönmukaisesti toistuvat pitkät syötöt keskialueella, joka on periaatteessa aina riski (ja paljon niitä menikin vastustajalle). Viimeksi mainitussa voi tosin olla myös taktinen elementti ja niillä päästiin myös ohittamaan HIFK:n epävarma puolustuslinja muutaman kerran.

Voitot ovat 2-0, joten kaikkihan on niin hyvin kuin tässä vaiheessa voi olla. Tämän illan ylityötkin jäivät varsin lyhyiksi tänään, joten tuskin minkäänlaista haittaa on päässyt tapahtumaan jatkoa ajatellen. Silti on vaikea ymmärtää, miksi Tappara omalla lepsuilullaan pitää hyvin epätasaisen sarjan marginaalit näin pienenä, antamalla vastustajlle niin paljon mahdollisuuksia kentällä. Pelkällä huonolla tuurillakin sarja voisi ainakin teoriassa olla 0-2, vaikka Tappara tuntuukin pystyvän tekemään maalin aina kun haluaa ja tarvitsee. Aivan yhtä selvää kuin HIFK:n puolustuspelin heikkous on myös se, että vastustajallakin on paljon hyökkäyspelin taitoa ja se pystyy kyllä maalintekoon kun tilaa noin avokätisesti annetaan.

HIFK on nyt kahdessa pelissä tehnyt Tapparalle jo kuusi maalia, joka on maali per peli enemmän kuin runkosarjassa keskimäärin. On selvää että kolmen maalin GAA:lla ei pitkälle pötkitä, joten parannusta on tapahduttava.

Screamager:
Marginaalit ovat pienet, kun Tapparan alivoima on heikentynyt. Tasakentällisin Tappara on edelleen tuloksekkaampi joukkue, mutta ylivoimalla ei saisi antaa näin paljoa siimaa kuin toisessakin ottelussa annettiin. Tasakentällismaalit tässä sarjassa Tapparalle kuitenkin 7-3, mutta erikoistilanteista on tullut HIFKille tarpeeksi etua jotta pelit ovat jääneet tiukiksi.

HIFK tekee tasakentällispuolustamisessaan edelleen sellaisia virheitä, jotka eivät voittavaan kiekkoon kuulu, mutta hyökkäysteho kuroo puolustustappioita kiinni. Yksittäiset tilanteet kuitenkin ratkaisevat loppuviimeksi ja nyt Palola näytti tästä esimerkit molempiin suuntiin. Kaksi jäähyä joista kaksi takaiskumaalia, mutta toimi toiseenkin suuntaan kun eniten vaadittiin. Kun pelitapa antaa yksilövirtuositeetille enemmän tilaa, tulos voi olla parempi, Palola kiittää.

Peliä en nähnyt, joten tarkempia kommentteja en pysty antamaan, mutta Tapparan hyökkäyspelin taso laski aikas roimasti. Sarja-avauksessa yli 50 % laukauksista eli 28 vaaralliselta maalintekoalueelta, nyt vain 23 % eli 9 laukausta. Vastaavasti HIFK jatkoi sarja-avauksen luvuilla eli 33 % laukauksista eli 17 vaaralliselta maalintekoalueelta. Huomattavimmat erot tulivat paitsi edellä mainituista luvuista, myös Tapparan pienen kulman laukausten lisääntymisenä: kolmasosa eli 13 laukausta lähti pienestä kulmasta kun HIFKillä oli toinen suunta eli osuus laski 6 %:iin eli vain 3 laukausta pienestä kulmasta.

Tehokkuudesta, niin Tapparan maalintekotehokkuus vaaralliselta maalintekoalueelta oli 33 % kun HIFKillä se oli 12 %. Vaikka Tapparan puolustustakin voi moittia, ei se HIFKIlläkään kehuja ansaitse vaikka laukauksia tulikin vähemmän. Puolustuspelin tärkeä osa eli maalivahtipeli näyttää kääntyvän entistä vahvemmin Tapparalle.

Mielenkiintoista on se, että sekä puheiden että esittämieni lukujen perusteella Tapparan pelin taso laski, mutta maalisarake näyttää samaa. Peli oli siis laukausnumeroiden perusteella eräänlainen peilikuva sarja-avauksesta, mutta merkitsevät lukemat säilyivät samoina Tapparan eduksi. Mielestäni tämä kertoo HIFKin tasapainottomuudesta, joka ei vaikuttaisi Tapparaa vastaan riittävän.

No, marginaalit ovat pienet, mutta on selvää, että Tapparan puolustuspelissä on kiristysvaraa, kun taas HIFKin puolustuspeli on ennakoidulla tasolla. Molempien hyökkäysvoima asettaa vahvan haasteen vastassa olevalle puolustukselle ja näyttää siltä, että Tapparan puolustus on kuitenkin askeleen verran edellä. Vielä playoff-vaihde kaikille Tapparalaisille käyntiin ja etenkin alivoima samaan tarpeen tullen aktiiviseen tyyliin kuin se runkosarjassa oli, niin ollaan varmemmalla pohjalla.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu